Hyppää pääsisältöön

Viekö automaatio duunarin leivän?

Automaatio tulee, mutta kasvattaako se vain kapitalistin voittoja? Eikö tavallinen kansa hyödy mitenkään? Miten käy duunarin, kun tietokoneet ja muu automaatio jylläävät Suomessakin täydellä teholla?

Vuonna 1980 valmistuneessa ohjelmassa ”Paha vai hyvä automaatio” ennustetaan mielenkiintoisella tavalla, miltä Suomi näyttää 2000-luvulla.

Ohjelmasta selviää, kuinka hyvin vuosikymmeniä sitten osattiin ennustaa Suomen kehityksen suunta. Mikä vuonna 1980 tehdyissä ennusteissa osui kohdalleen, mikä meni vikaan?

Ohjelmassa arvioidaan, että mikroprosessorit, tietokoneet, robotit ja muu automaatio mullistavat suomalaisen yhteiskunnan perusteitaan myöten 2000-luvulle tultaessa.

On menossa teollisen vallankumouksen kolmas vaihe, automaatio, jonka avulla yksinkertaisia ja raskaita töitä voidaan siirtää robottien ja koneiden tehtäväksi. Mikrotekniikan ansiosta tulevaisuuden laitteet ovat kevyitä, pieniä ja halpoja.

Tekniikan mullistukset ovat tähän mennessä tuoneet mukanaan enemmän hyvää kuin pahaa. Esimerkiksi auto oli ennen vain rikkaiden kulkuväline. Nyt lähes jokaisella on mahdollisuus hankkia oma auto, kun sen tuotantokustannukset ovat laskeneet. Elämä ei ole koskaan ollut näin helppoa, koska suurin osa hyödykkeistä on kaikkien saatavilla, ohjelmassa muistutetaan.

Automaation ansiosta tuotantokustannukset laskevat, yksikköhinta pienenee ja tuottavuus kasvaa.

Mutta kuka hyötyy automaation tuomasta voitosta? Jääkö se lihottamaan omistajan kukkaroa vai voidaanko voitto jakaa kaikkien kansalaisten hyväksi?

Pahimmassa tapauksessa automaation tuomat voitot jäävät hyödyntämään vain pientä piiriä. Suuri osa kansasta jää hyvinvoinnin ulkopuolelle. Taistelu varallisuudesta ja tulonjaosta kärjistyy.

Parhaassa tapauksessa automaatiosta syntyvä varallisuus voidaan suunnata koko yhteiskunnan hyväksi. Keskiöön nousevat koulutus ja tutkimus, joihin panostuksia tarvitaan lisää, sanoo Suomen Akatemian tutkimusjohtaja Elisabeth Helander vuonna 1980.

Automaatio kasvattaa voittoja, mutta tuottavuuden noususta voi olla seurauksena työttömyyden pysyvä nousu. Automaation ja robottien myötä teollisuudesta työvoima vähenee.

Myös konttorityöntekijöiden määrä vähenee. Väkeä vähennetään pankeista, toimistoista, kaupasta ja liikenteestä.

Ohjelmassa arvellaan, että 2000-luvulla työntekijöitä tarvitaan erityisesti hoiva- ja hoitotehtävissä. Vanhusten ja muun epäaktiivin väen määrä kasvaa. Suuri kysymys on, miten Suomi selviytyy kasvavasta vanhusväestöstä ja sen vaatimista hoidosta, ohjelmassa ennustetaan.

Mies ja tietokone
Mies ja automaation vallankumous. Mies ja tietokone Kuva: Yle kuvanauha kuvakappaus elävä arkisto
Mikroprosessori
Mikroprosessori mullistaa kaiken. Mikroprosessori Kuva: Yle kuvanauha kuvakaappaus elävä arkisto
Tyttö
Työn luonne muuttuu ATK:n myötä. Tyttö Kuva: Yle kuvanauha kuvakaappaus elävä arkisto
Jokin laite
Robotit ja muut koneet hoitavat hommat. Jokin laite Kuva: Yle kuvanauha kuvakaappaus elävä arkisto
Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto