Hyppää pääsisältöön

Sofi Oksasen erikoinen Norma

Sofi Oksanen Norma -romaanin ilmestyttyä
Kirjailija Sofi Oksanen Sofi Oksanen Norma -romaanin ilmestyttyä Kuva: Toni Härkönen kirjailija sofi oksanen

Sofi Oksasen uusimmassa romaanissa Norma lukijan on syytä olla tarkkaavainen. Epäluotettavan kertojan tapaan lukija harhautetaan ensin uskomaan, että suoraan alenevassa polvessa kulkeva erikoislaatuisuus olisi kirjassa tärkeä. Kirjassa kerrotaan Norman mummon äidistä ensin, että oikea äiti Elli-mummolle on Eva. Kuitenkin myöhemmin sanotaan, että naimiskaupalla rikkaaksi noussut Eva meni Tampereella avustamaan Alma-sisartaan synnytyksessä. Alma synnytti tämän tarinan mukaan tytön, josta varttui Elli-mummo. Näin ollen kirjan Eva, joka ei itse halunnut lasta, käytti sijaissynnyttäjää. Sijaissynnytys on kirjassa tukkakaupan ohella tärkeä teema.

Norma -romaanin lukeminen herättää ristiriitaisia tunteita ja mielleyhtymiä. Se on rohkea ja mielenkiintoinen hyppäys pois Viroa koskevan kirjasarjan historiallisrealistisesta kerronnasta. Se yllättää aihepiirillään ja rakenteellaan. Se on myös etääntynyt realismista kohti mystiikkaa ja maagista realismia.

Romaani kertoo erikoisesta Norma -nimisestä naisesta, jonka tukka kasvaa valtavalla vauhdilla. Tukka on myös niin erikoisen hyvää hiuslaatua, että menee kaupaksi kampaamoille naisten hiusten pidennyksiin.

Neljän sukupolven naisen kautta Oksanen kertoo kuinka miehet ovat käyttäneet runsashiuksisia naisia kautta aikain näyttelykappaleina ja tehokkaiden tukka-aineiden mannekiineina. Tukan myynti on tuottoisaa kansainvälistä kauppaa. Ukrainalaista hiusta kehutaan parhaaksi ja kalleimmaksi. Kun tarinaan yhdistyy vielä kohdunvuokraus ja lapsikauppa, lukija ymmärtää tarinassa naisen eräänlaisena tuotantoalustana. Oksanen kuvaa kuinka kehittymättömissä maissa olevat kohdunvuokrausfirmat pitävät naisia vankilamaisissa oloissa ja tienaavat suuria rahoja rikkailla ihmisillä, jotka sijaissynnyttäjien kautta haluavat lapsen itselleen.

Sofi Oksanen on kirjoittanut tarinaansa rikosromaanin rakenteen. Alussa Norman äiti kuolee metron alle. Norma ryhtyy selvittämään, onko äiti tehnyt sen itse vai joku työntänyt hänet kiskoille. Epäilykset kohdistuvat Max Lambertiin, joka on Ruotsissa toimiva rikollispomo. Hyviä miehiä kirjassa ei ole ainuttakaan ja Max Lambert on varsinainen pahuuden keulakuva.

Kirjailija Sofi Oksasen keskustelu toimittaja Seppo Puttosen kanssa on kuultavissa Viikon kirjan linkin kautta.
Viikon kirja kuullaan lukunäytteineen 29.9. klo 17.20 Ylen Radio 1:n kautta.

Kommentit
  • Avaruusromua: Tehtävä Itä-Berliinissä!

    He soittivat DDR:ssä jo 1980.

    David Bowie, Eurythmics ja Genesis esiintyivät läntisessä Berliinissä kesällä 1987. Samana syksynä Bob Dylan esiintyi Itä-Berliinin puolella. Vuonna 1988 itäpuolella esiintyi Bruce Springsteen. Seuraavana vuonna muuri murtui. Sen jälkeen pohdittiin, kuinka suurta ja tärkeää osaa popmuusikot olivat näytelleet Berliinin muurin murtumisessa. Myös itäisen Saksan punk-rockareiden ja muiden vaihtoehtokapinallisten tärkeä rooli on nostettu esiin. Nämä kaikki 1980-luvun lopulla tapahtuneet asiat olivat tärkeitä, mutta kuka muistaa, että ensimmäinen Itä-Berliinissä esiintynyt läntinen pitkätukkaorkesteri kävi siellä jo vuonna 1980? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Tehtävä Itä-Berliinissä!

    He soittivat DDR:ssä jo 1980.

    David Bowie, Eurythmics ja Genesis esiintyivät läntisessä Berliinissä kesällä 1987. Samana syksynä Bob Dylan esiintyi Itä-Berliinin puolella. Vuonna 1988 itäpuolella esiintyi Bruce Springsteen. Seuraavana vuonna muuri murtui. Sen jälkeen pohdittiin, kuinka suurta ja tärkeää osaa popmuusikot olivat näytelleet Berliinin muurin murtumisessa. Myös itäisen Saksan punk-rockareiden ja muiden vaihtoehtokapinallisten tärkeä rooli on nostettu esiin. Nämä kaikki 1980-luvun lopulla tapahtuneet asiat olivat tärkeitä, mutta kuka muistaa, että ensimmäinen Itä-Berliinissä esiintynyt läntinen pitkätukkaorkesteri kävi siellä jo vuonna 1980? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.