Hyppää pääsisältöön

Damaskoksen kahdet kasvot

”Damaskoksessa oli elämää jo silloin, kun nykyiset miljoonakaupungit vielä olivat villiä luontoa. Tällä hetkellä tämän kaupungin elämä on kaksikasvoista. Arkea kattojen yllä, kadulla arjen keskellä sotilaita.” Reportaasit vuosilta 1966 ja 1970 sukeltavat yhden maailman vanhimman kaupungin Damaskoksen arkeen Syyriassa.

Damaskos

Syyrian pääkaupunki Damaskos on yksi vanhimmista kaupungeista maailmassa, jossa on yhä asutusta. Kaupungista löytyy lukuisia raunioita, joita sitä hallinneet kansat ovat jättäneet taakseen. Damaskoksen vanhakaupunki on yksi Unescon maailmanperintöluettelon kohteista.
Damaskoksen alkuperästä tiedetään melko vähän. Kaupungin ulkopuolella Tell Ramadissa tehdyissä kaivauksissa on löydetty merkkejä alueen asuttamisesta 8 000-10 000 vuotta eaa.

Damaskoksen vanhan kaupungin läpi kulkee raamatussakin mainittu Suora katu. Erkki Nuoralan ja Veikko Penttisen toimittama reportaasi kuljettaa katsojan historiallisen kadun vilinään, jossa aasit kuljettavat kantamuksia, kauppiaat neuvottelevat hinnoista, lapset leikkivät ja kaikkialla on ikuinen kuhina.

”Suora katu on kuin voimakas virta, johon monet rauhallisemmat purot laskevat”.

Suoralta kadulta poiketaan muun muassa vaatekauppiaan liikkeeseen, jossa damasti-kudosta yhä valmistetaan kangaspuilla. Damasti onkin saanut nimensä kaupungin mukaan, sillä se on ollut aikoinaan itämaisen silkkikudonnan keskus, josta kankaita on toimitettu myös Eurooppaan.

Käsityöläisammateilla on Syyriassa pitkät perinteet. Vanhassa kaupungissa sijaitsevalla verstaalla messinkitarjotin syntyy yhä samalla tekniikalla kuin 6000 vuotta aikaisemmin.

Parturi ajaa miehen partaa Damaskoksessa Syyriassa
Parturissa vaihdetaan myös kuulumiset Parturi ajaa miehen partaa Damaskoksessa Syyriassa Kuva: Yle kuvanauha damaskos
Kangaskauppias esittelee damastista tehtyä vaatetta
Vaatekauppias esittelee damastista tehtyä vaatetta Kangaskauppias esittelee damastista tehtyä vaatetta Kuva: Yle kuvanauha damasti
Kaksi poikaa katsoo hymyillen ikkunasta Damaskoksessa Syyriassa
Poikia ikkunassa Kaksi poikaa katsoo hymyillen ikkunasta Damaskoksessa Syyriassa Kuva: Yle kuvanauha damaskos

Vuosi reportaasin valmistumisen jälkeen kesäkuussa 1967 alkoi kolmas täysimittainen sota Israelin ja ympäröivien arabimaiden välillä. Syyria menetti kuuden päivän sodassa Golanin alueen Israelille.

Börje Sjögrenin ja Erkki Tiihosen toimittamassa reportaasissa tutustutaan Damaskokseen sekä Syyrian poliittiseen tilanteeseen helmikuussa vuonna 1970.

Syyria oli tuolloin sotatilassa aselevosta huolimatta. Venäläisvalmisteiset MiG-hävittäjät partioivat tämän tästä taivaalla. YK:n valvontajoukkujen valkoiset autot muistuttivat siitä, että Lähi-idässä tarvittiin sovittelijaa.

Damaskoksen lentoaseman ja kaupungin välisen valtaväylän varrella sijaitsevassa leirissä asui tuhansia syyrialaisia teltoissa. He olivat paenneet vuorilta israelilaisten hyökätessä kuuden päivän sodan aikana.

Arabisosialistinen Baath-puolue oli ollut vallassa jo seitsemän vuotta. Vaikka riippuvaisuus suurvalloista ei houkutellut, niin välit Neuvostoliittoon pidettiin hyvänä asekaupan vuoksi. Syyrian puolusvoimat oli varustettu lähes yksinomaan neuvostoliittolaisen asein. Reportaasissa nähdään, kuinka neuvostoliittolainen neuvonantajavaltuuskunta vierailee Damaskoksessa syyrialaisen upseerin opastamana.

Reportaasissa kerrotaan myös Syyrian ja Suomen välisestä teknillisestä yhteistyösopimuksesta. Syyrialaiset liikennelentäjät kävivät Suomessa opettelemassa lentämistä lentosimulaattorilla ja Caravelle-suihkukoneita tuotiin huollettavaksi Suomeen.

Ihmisiä moskeijassa Damaskoksessa
Umaijadi-moskeijan rukoushuone Ihmisiä moskeijassa Damaskoksessa Kuva: Yle kuvanauha moskeija
Elokuvateatteri Damaskoksessa
Elokuvateatteri Elokuvateatteri Damaskoksessa Kuva: Yle kuvanauha damaskos
Perhe syömässä ravintolassa Damaskoksessa
Perheet kokoontuvat sunnuntaiaterialla Perhe syömässä ravintolassa Damaskoksessa Kuva: Yle kuvanauha damaskos

Poikkeustilasta huolimatta ihmiset elävät niin tavallista arkea kuin pystyvät. Sunnuntaisin ravintolat täyttyvät perheistä, jotka kerääntyvät yhteiselle aterialle.

Damaskos on täynnä kerrostumia. Raamatussakin mainittu Apostolin kirkko seisoo yhä paikoillaan ja muistuttaa kaupungin merkityksestä kristinuskon varhaisena keskuksena.

”Syyria on yhtä vanha kuin maailmanhistoriakin”, selostaa toimittaja Börje Sjögren.

Neljä kuukautta reportaasin kuvaamisen jälkeen kesäkuussa 1970 Israel hyökkäsi Syyriaan ja pommitti alueita aivan Damaskoksen lähellä.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto