Hyppää pääsisältöön

Damaskoksen kahdet kasvot

”Damaskoksessa oli elämää jo silloin, kun nykyiset miljoonakaupungit vielä olivat villiä luontoa. Tällä hetkellä tämän kaupungin elämä on kaksikasvoista. Arkea kattojen yllä, kadulla arjen keskellä sotilaita.” Reportaasit vuosilta 1966 ja 1970 sukeltavat yhden maailman vanhimman kaupungin Damaskoksen arkeen Syyriassa.

Damaskos

Syyrian pääkaupunki Damaskos on yksi vanhimmista kaupungeista maailmassa, jossa on yhä asutusta. Kaupungista löytyy lukuisia raunioita, joita sitä hallinneet kansat ovat jättäneet taakseen. Damaskoksen vanhakaupunki on yksi Unescon maailmanperintöluettelon kohteista.
Damaskoksen alkuperästä tiedetään melko vähän. Kaupungin ulkopuolella Tell Ramadissa tehdyissä kaivauksissa on löydetty merkkejä alueen asuttamisesta 8 000-10 000 vuotta eaa.

Damaskoksen vanhan kaupungin läpi kulkee raamatussakin mainittu Suora katu. Erkki Nuoralan ja Veikko Penttisen toimittama reportaasi kuljettaa katsojan historiallisen kadun vilinään, jossa aasit kuljettavat kantamuksia, kauppiaat neuvottelevat hinnoista, lapset leikkivät ja kaikkialla on ikuinen kuhina.

”Suora katu on kuin voimakas virta, johon monet rauhallisemmat purot laskevat”.

Suoralta kadulta poiketaan muun muassa vaatekauppiaan liikkeeseen, jossa damasti-kudosta yhä valmistetaan kangaspuilla. Damasti onkin saanut nimensä kaupungin mukaan, sillä se on ollut aikoinaan itämaisen silkkikudonnan keskus, josta kankaita on toimitettu myös Eurooppaan.

Käsityöläisammateilla on Syyriassa pitkät perinteet. Vanhassa kaupungissa sijaitsevalla verstaalla messinkitarjotin syntyy yhä samalla tekniikalla kuin 6000 vuotta aikaisemmin.

Parturi ajaa miehen partaa Damaskoksessa Syyriassa
Parturissa vaihdetaan myös kuulumiset Parturi ajaa miehen partaa Damaskoksessa Syyriassa Kuva: Yle kuvanauha damaskos
Kangaskauppias esittelee damastista tehtyä vaatetta
Vaatekauppias esittelee damastista tehtyä vaatetta Kangaskauppias esittelee damastista tehtyä vaatetta Kuva: Yle kuvanauha damasti
Kaksi poikaa katsoo hymyillen ikkunasta Damaskoksessa Syyriassa
Poikia ikkunassa Kaksi poikaa katsoo hymyillen ikkunasta Damaskoksessa Syyriassa Kuva: Yle kuvanauha damaskos

Vuosi reportaasin valmistumisen jälkeen kesäkuussa 1967 alkoi kolmas täysimittainen sota Israelin ja ympäröivien arabimaiden välillä. Syyria menetti kuuden päivän sodassa Golanin alueen Israelille.

Börje Sjögrenin ja Erkki Tiihosen toimittamassa reportaasissa tutustutaan Damaskokseen sekä Syyrian poliittiseen tilanteeseen helmikuussa vuonna 1970.

Syyria oli tuolloin sotatilassa aselevosta huolimatta. Venäläisvalmisteiset MiG-hävittäjät partioivat tämän tästä taivaalla. YK:n valvontajoukkujen valkoiset autot muistuttivat siitä, että Lähi-idässä tarvittiin sovittelijaa.

Damaskoksen lentoaseman ja kaupungin välisen valtaväylän varrella sijaitsevassa leirissä asui tuhansia syyrialaisia teltoissa. He olivat paenneet vuorilta israelilaisten hyökätessä kuuden päivän sodan aikana.

Arabisosialistinen Baath-puolue oli ollut vallassa jo seitsemän vuotta. Vaikka riippuvaisuus suurvalloista ei houkutellut, niin välit Neuvostoliittoon pidettiin hyvänä asekaupan vuoksi. Syyrian puolusvoimat oli varustettu lähes yksinomaan neuvostoliittolaisen asein. Reportaasissa nähdään, kuinka neuvostoliittolainen neuvonantajavaltuuskunta vierailee Damaskoksessa syyrialaisen upseerin opastamana.

Reportaasissa kerrotaan myös Syyrian ja Suomen välisestä teknillisestä yhteistyösopimuksesta. Syyrialaiset liikennelentäjät kävivät Suomessa opettelemassa lentämistä lentosimulaattorilla ja Caravelle-suihkukoneita tuotiin huollettavaksi Suomeen.

Ihmisiä moskeijassa Damaskoksessa
Umaijadi-moskeijan rukoushuone Ihmisiä moskeijassa Damaskoksessa Kuva: Yle kuvanauha moskeija
Elokuvateatteri Damaskoksessa
Elokuvateatteri Elokuvateatteri Damaskoksessa Kuva: Yle kuvanauha damaskos
Perhe syömässä ravintolassa Damaskoksessa
Perheet kokoontuvat sunnuntaiaterialla Perhe syömässä ravintolassa Damaskoksessa Kuva: Yle kuvanauha damaskos

Poikkeustilasta huolimatta ihmiset elävät niin tavallista arkea kuin pystyvät. Sunnuntaisin ravintolat täyttyvät perheistä, jotka kerääntyvät yhteiselle aterialle.

Damaskos on täynnä kerrostumia. Raamatussakin mainittu Apostolin kirkko seisoo yhä paikoillaan ja muistuttaa kaupungin merkityksestä kristinuskon varhaisena keskuksena.

”Syyria on yhtä vanha kuin maailmanhistoriakin”, selostaa toimittaja Börje Sjögren.

Neljä kuukautta reportaasin kuvaamisen jälkeen kesäkuussa 1970 Israel hyökkäsi Syyriaan ja pommitti alueita aivan Damaskoksen lähellä.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.