Hyppää pääsisältöön

Kansallisteatterin Nummisuutarit puhuu Kiven ja kuvien kielellä

Kansallisteatterin Nummisuutarit
Kansallisteatterin Nummisuutarit Kuva: Kansallisteatteri/ Stefan Bremer nummisuutarit

Tässä jutussa kuuluisi olla paljon komeita, häkellyttäviä kuvia, eikä juurikaan sanoja. Sillä aiheena on Kansallisteatterin Nummisuutarit, joka on Janne Reinikaisen ohjauksessa muuttunut mahtavien näkyjen kavalkadiksi. Sanoja ei ole paljonkaan. Mutta ne mitä sovitukseen on jätetty, ovat ehtaa Aleksis Kiveä.

Kuten vaikka tämä nerokas, satuttavan tosi repliikki: "Ihmissuvun tyhmyys on suuri ja ympäri maailmaa mainittu asia".

Tai tämä, Eskon isälleen saunan lauteilla lausuma: "Tyhmyydelle minä olen vihainen ja äreä kuin rakkikoira, mutta viisaus ei ole kaikille annettu".

Leo Honkonen ja Seppo Pääkkönen Kansallisteatterin Nummisuutareissa.
Leo Honkonen ja Seppo Pääkkönen lähtevät hakemaan Eskon häihin tarpeita ja ryyppäävät kaikki rahat. Leo Honkonen ja Seppo Pääkkönen Kansallisteatterin Nummisuutareissa. Kuva: Kansallisteatteri/ Stefan Bremer nummisuutarit
Esitys alkaa lämpimänkeltaisen valon sarastuksessa. Mustat hahmot marssivat silhuetteina halki suuren näyttämön, ovat matkalla kirkkoon, jossa kansa tanssii himossa ja horkassa. Lukkari kertoo nuoren kimnasistin tulisesta saarnasta: "Kauvan hän naisia itketti ennenkuin sana pystyi miehiin." Alku on näyttävä, runollinen, Kiven tekstistä löydetty ja uudelleen rakennettu – niin kuin miltei kaikki muukin, mitä sen jälkeen katsojien silmien eteen maalataan.

Täytyy heti alkuun kiittää ja kumartaa Nummisuutarien lavastaja Kati Lukkaa, pukusuunnittelija Tarja Simosta, säveltäjä Timo Hietalaa ja valosuunnittelija Max Wikströmiä. Huimaa työtä!

Ohjaaja Reinikainen on yhdessä Eva Buchwaldin kanssa tiivistänyt alkutekstistä mukaan kertomuksen ydinkohtaukset. On hömelö, vilpitön nuori mies, joka intoilee tulevista häistään. Isä, joka saattaa poikansa kosiomatkalle. Huithapeli veli ja samanmoinen eno, jotka hummaavat häämenoihin tarkoitetut rahat. Nuori mies, joka lähtee kosimaan, mutta joutuu kuokkavieraaksi omiin häihinsä. Veljen syyllisyys ja juoppohulluus. Eskon epätoivo ja ankara ensihumala. Ja viimeisenä nöyryytyksenä kotiinpaluun karvas häpeä.

Aku Hirviniemen tomera, hönö ja vilpitön Esko kulkee uskottavasti ilosta häpeään, vihan ja kännisen uhon kautta epätietoiseen epätoivoon.

Ihmissuvun tyhmyys on suuri ja ympäri maailmaa mainittu asia.

Ihailen suuresti Reinikaisen kykyä tiivistää kohtausten sisältö dramaattisiksi kuviksi, kertoa teatterin kielellä, ilman selityksiä ja liikoja puheita. Kokonainen näytelmätekstin kohtaus on tässä tulkinnassa voitu muuttaa lauluksi, tanssiksi, tai hurjaksi ilmestykseksi.

- Tuntui, että olen teatterissa, sanoi Nummisuutarien ensi-illassa ollut ystäväni arvostavasti. Itse näin esityksen päivää aiemmin olleessa ennakkonäytöksessä.

Kansallisteatteri, Nummisuutarit, Tuomas Rinta-Panttila, Leo Honkonen
Tuomas Rinta-Panttilan painajaismainen Niko piinaa Leo Honkosen pohmeloista Iivaria. Kansallisteatteri, Nummisuutarit, Tuomas Rinta-Panttila, Leo Honkonen Kuva: Kansallisteatteri/ Stefan Bremer leo honkonen

Parhaimmillaan Nummisuutarit on todella vahvaa teatteria. Esimerkiksi silloin, kun Iivarin delirium, Kiven kielellä "pohmelo" vyöryy päälle: kuvat vyöryvät Iivarin päälle, saatana laulaa pimeyden keskellä, kaikki pyörii, pyörii. Aleksis Kiven aikalaisten maalaukset vilahtelevat kuvissa: Haavoittunut enkeli, Kuoleman puutarha, Lemminkäisen äiti. Merimies-Nikon pirullisten tarinoiden lomittaminen Iivarin harhoihin toimii upeasti. Henkeäsalpaava kohtaus! Kuinka musiikki soikaan!

Ihmekös miehen raivo nousee ja pöydät alkavat kaatua!

Hieno oivallus oli tehdä puusuutari-Jaakosta, joka saa Eskon morsiamen, englantia puhuva ulkomaalainen. Eskon ulkopuolisuuden tunne korostuu kohtauksessa, jossa Esko istuu hääpöydässä eikä ymmärrrä juurikaan mitä muut, nuo hienommat, puhuvat. Ihmekös miehen raivo nousee ja pöydät alkavat kaatua! Kohtaus oli tosin minun makuuni aivan liian pitkä.

Paljon on sellaistakin minkä merkitystä en hahmota. Kuten vaikkapa Eskon hihatonta, leijonavaakunalla koristettua paitaa. Millaista isänmaallisuutta Esko edustaa? Takertuuko hän siniristilippuun hädissään, kun ei muutakaan itsetunnon lähdettä ole, kun ulkomaanpellet vievät häneltä naiset? Vielä enemmän hämmennyin viittailusta villiin länteen: on hattuja, etsintäkuulutuksia, seriffintähtiä. Fantastisia kuvia näistäkin assosiaatioista syntyy, mutta miksi, mitä ne tarkoittavat?

Kansallisteatterin Nummisuutarit
Nummisuutarien hienosta musiikista vastaa TImo Hietala. Kansallisteatterin Nummisuutarit Kuva: Kansallisteatteri/ Stefan Bremer nummisuutarit

Kaiken hurjan visuaalisuuden ja musikaalisuuden pyörityksessä tuntuu hetkittäin, että tarina ja näytelmän henkilöt katovat fokuksesta. Kiven näytelmä alkoi tuntua pieneltä, yksinkertaiselta jutulta, joka hukkuu näyttämölle tulvehtiviin kuvajaisiin. Olin esityksessä ystäväni kanssa, joka ei tuntenut näytelmää ennestään. Hänelle juoni jäi osin hämärän peittoon: hänelle ei esimerkiksi selvinnyt, ketä Iivari-veli ja Sakeri-eno olivat, ja miten he liittyivät Eskon tarinaan.

Tämä Nummisuutarit oli minulle kaiken kaikkiaan aika ristiriitainen kokemus.

Eniten eläydyin Leo Honkosen näyttelemään Iivari-veljeen, juurikin krapulakohtauksen huikeuden tähden. Siinä kaikki, sisältö, tunnelma, ilmaisu, osui kohdalleen, Iivarin ahdinko tuli liki. Useimpia kohtauksia tuli kuitenkin katseltua ja ihasteltua kaukaa, emotionaalisesti turvassa katsomon hämärissä. Tämä Nummisuutarit oli minulle kaiken kaikkiaan aika ristiriitainen kokemus.

Kansallisteatterin Nummisuutarien lopussa tapahtuu dramaattinen käänne. Esityksen jälkeen oli pakko hakea Kiven alkuteos kirjastosta, ja tarkistaa, miten kirjailija oli tarinansa päättänyt. No – eri tavalla. Mutta täytyy sanoa: Nummisuutareiden kellertäviä sivuja selaillessa aloin entistä enemmän arvostaa Reinikaisen sovitusta! Tomut on kertakaikkiaan putsattu klassikosta pois.

nummisuutarit, kansallisteatteri, Aku hirviniemi, inga björn
Inga Björn (Mikko Vilkastus) ja Esko (Aku Hirviniemi) yhdessä esityksen komeimmista miljöistä. nummisuutarit, kansallisteatteri, Aku hirviniemi, inga björn Kuva: Kansallisteatteri/ Stefan Bremer inga björn


Kansallisteatteri: Nummisuutarit.
Ohjaus Janne Reinikainen, sovitus Eva Buchwald ja Janne Reinikainen. Lavastus Kati Lukka, pukusuunnittelu Tarja Simonen, musiikki Timo Hietala, valosuunnittelu Max Wikström, äänet Jani Peltola ja Esko Mattila, koreografia Milla Koistinen, naamiointi Petra Kuntsi. Rooleissa Inga Björn, Aku Hirviniemi, Johannes Holopainen, Leo Honkonen, Olli Ikonen, Paavo Kääriäinen (Näty), Juhani Laitala, Karin Pacius, Seppo Pääkkönen, Tuomas Rinta-Panttila, Markus Riuttu ja Maruska Verona.

Janne Reinikainen: Suomalainen saa voimansa kostosta ja pettymyksestä

Penkkitaiteilija

  • Pehmeiden arvojen suurmies

    Topelius oli pehmeiden arvojen suurmies.

    Satusedäksi kutsuminen vähättelee monipuolista Zacharias Topeliusta.

  • Suomen kielen virstanpylväät

    Suomen kieli elää ja voi hyvin vastakin

    Pelottaako suomen kielen puolesta? Nuoriso puhuu mitä sattuu, uusia sanoja tulee sellaista vauhtia, ettei perässä pysy ja kielioppisääntöjäkin muutetaan vähän väliä.

  • Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju harrastaa scifiä

    Taina Myllyharjua on kiinnostanut aina kuvataide.

    Taina Myllyharjulla on monipuolinen kokemus monenlaisesta työstä. Häntä ei hirvitä tarttua reippaasti uusiin asioihin. Uransa aikana hän on ollut perustamassa ja kehittämässä eri puolilla Suomea useita taidemuseoita. Hän on pitänyt kaikesta scifiin liittyvästä nuoresta lähtien ja on edelleen myös suuri Star Trek -fani.

  • Valitut sanat tuo kirjallisuuden tähdet Teemalle

    Valituissa sanoissa viime kevään Helsinki Lit -keskusteluja.

    Valitut sanat näyttää kuinka maailmankirjallisuus tuli hetkeksi Helsinkiin ja osoittaa, että samat aiheet ja asiat koskettavat ihmisiä ympäri maailmaa. Millaista on istanbulilaisen katukauppiaan elämä? Miten neurokirurgi selviää vaativasta työstään? Miten lahjakkaan kirjailijamiehen kanssa onnistuu perheen äidin roolin ja oman kirjoitustyön yhdistäminen?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Kuolematon Jeanne Moreau on Teemalauantain tähti

    Pitkä ilta Jeanne Moreaun (1928–2017) seurassa.

    Teemalauantai 20.1.2018 on suurenmoisen ranskalaisnäyttelijän muistoilta. Jeanne Moreau (1928–2017) olisi täyttänyt 90 vuotta 23.1. Teemaillassa nähdään elokuvat Hissillä mestauslavalle ja Kuolematon tarina sekä dokumentti Moreausta vuodelta 2007.

  • Pehmeiden arvojen suurmies

    Topelius oli pehmeiden arvojen suurmies.

    Satusedäksi kutsuminen vähättelee monipuolista Zacharias Topeliusta.

  • Mitä tyyliä musiikkini edustaa? Avaruusromua 21.1.2018

    Yhteisiä päämääriä, tunteita, ajatuksia ja dialogia.

    ”En ole tähän päivään mennessä osannut vastata tuohon kysymykseen”, sanoo säveltäjä ja basisti Lauri Porra. ”Musiikkityylistä tai sen lähtökohdista riippumatta kaikkien musiikintekijöiden päämäärä on sama”, hän toteaa. Rumpali Olavi Louhivuori puolestaan kertoo musiikin vievän hyvinkin yllättäviin paikkoihin. Avaruusromussa käydään yllättävissä paikoissa ja kuunnellaan yhteisiä päämääriä: tunteita, ajatuksia ja dialogia kuuntelijan kanssa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kirjailija Kjell Westö vuoden 1918 tapahtumista: "Järkyttävintä oli sisällissodan jälkeinen julma kosto"

    Kjell Westö puhuu sisällissodan jälkeisistä tapahtumista.

    Suomen sisällissota alkoi tammikuun lopulla 100 vuotta sitten. Teeman Elävän arkiston paketissa nähdään aiheesta kolme romaania kirjoittaneen Kjell Westön tuore haastattelu sekä kaksi dokumenttia 1960- ja -80-luvuilta. Niissä ääneen pääsevät myös sisällissodan kokeneet ihmiset. Ohjelmat televisiossa: Yle Teema torstaina 18.1. klo 22.45, perjantaina 19.1. klo 14.55 ja maanantaina 22.1.

  • Synkin hetki kuvaa Britannian kohtalonhetkiä – Yksi kohtaus melkein pilaa Churchill-elokuvan

    Synkin hetki (Darkest Hour) luottaa populismiin

    Dunkirkin eli Dunkerquen evakuointioperaatio Dynamo on Britannialle samaa kuin meille talvisota, häviön partaalta koko valtakunnan pelastanut onnistunut myyttinen sotaoperaatio, josta tehdään yhä uudestaan elokuva. Juuri nyt Brexitin ollessa kuuma neuvottelukysymys yleisöjä lämmittelee Synkin hetki (Darkest Hour), jossa Winston Churchill pelastaa Britannian. Mutta antaako elokuva Churchillista oikean kuvan?

  • Minne suunnata kaukosäädin vuonna 2018 – suuri tv-sarjaopas

    Laadukasta tv-draamaa on tarjolla enemmän kuin ehdit katsoa.

    Laadukasta tv-draamaa on tänä vuonna tarjolla enemmän kuin ehdit katsoa. Pidit sitten scifistä tai historiasta, tämä opas auttaa löytämään satojen uusien kausien joukosta juuri ne oikeat. Hullummaksi sen ei pitänyt mennä. Käsikirjoitettuja tv-sarjoja tuotettiin vuonna 2017 yli 500 kautta, mikä on enemmän kuin koskaan ennen. Tänä vuonna määrä ei ainakaan vähene.

  • Beside Bowie: kitaristi Mick Ronsonin tarina avaa vuoden 2018 Bowie-teemaillan

    Teemalauantai on jälleen omistettu David Bowielle.

    David Bowien kuolemasta tuli kuluneeksi kaksi vuotta 10.1.2018 – tammikuinen Bowie-ilta alkaa jo muodostua Teeman traditioksi! Tämän vuoden ensi-ilta on pitkä dokumenttielokuva Spiders from Mars -kitaristi Mick Ronsonista (1946–1993), kertojaäänenä itse Bowie. Lisäksi nähdään upea dokumentti David Bowien viimeiset vuodet (2017) sekä elokuva Merry Christmas Mr. Lawrence (1983).

  • Suomen kielen virstanpylväät

    Suomen kieli elää ja voi hyvin vastakin

    Pelottaako suomen kielen puolesta? Nuoriso puhuu mitä sattuu, uusia sanoja tulee sellaista vauhtia, ettei perässä pysy ja kielioppisääntöjäkin muutetaan vähän väliä.

  • Erilaisia outoja ja keinotekoisia kaikuja… Avaruusromua 14.1.2018

    Katsaus vuoden 2017 ulkomaiseen avaruusromu-tarjontaan.

    Jotkut kaiut voimistavat ääntä suuresti, jotkut tekevät siitä korkeamman, jotkut matalamman, kuvaili Francis Bacon liki 400 vuotta sitten kirjassaan Uusi Atlantis. Avaruusromussa ihmetellään äänien, musiikin ja tekniikan maailmaa, ja tehdään katsaus menneen vuoden ulkomaiseen tarjontaan. Ei palkintojenjakotilaisuus, eikä vuoden parhaat ulkomaiset -katsaus, vaan hyvin subjektiivinen näkemys siitä, millaista monitahoista musiikkia maailmalla jälleen viime vuonna tehtiin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Teeman alkukevään 2018 elokuvat

    Elokuvia viitenä päivänä viikossa

    Teema esittää keväällä 2018 elokuvia viitenä päivänä viikossa. Teeman elokuvafestivaalin ajankohta on 20.–24.3.