Hyppää pääsisältöön

Kätilö on muutakin kuin lapsenpäästäjä

Sunnuntaivekkari-ohjelmassa vierailtiin vuonna 1996 Helsingissä sijaitsevassa Kätilöopiston sairaalassa, Suomen suurimmassa synnytyssairaalassa. Ohjelmassa tutustuttiin kätilöiden työhön ja haastateltiin myös synnytykseen tulleita vanhempia.

Ohjelmassa valotetaan kätilön työtä mm. vierailemalla synnytyshuoneissa ja tutustumalla kätilön monipuoliseen ammattiin. Toimittaja Raimo Vakkuri toteaakin, että monella on kapea käsitys kätilön työstä. Se ei suinkaan rajoitu synnytyssaliin eikä siellä vain synnytykseen. Ohjelmassa keskustellaan myös kätilön merkityksestä raskaana olevalle naiselle, ja miten kohdataan erilaisista kulttuureista tulevat synnyttäjät.

Kätilö kirjoittaa
Kätilö kirjoittaa Kuva: Yle kuvanauha raskaana oleva nainen

Kätilö naisen tukena

Synnytykseen tuleva nainen odottaa kätilöltä useita asioita, kuten henkistä tukea ja läsnäoloa. Erityisesti ensisynnyttäjien kohdalla nämä odotukset ovat korkealla. Myös neuvoja ja ohjausta synnytyksen käynnistyessä halutaan. Kätilöopistolla synnyttämään tullut Merja Holkko toivoi myös neuvoja, jotka liittyvät kivunlievitykseen. Kätilön läsnäolo lievittää usein synnytykseen liittyviä pelkojen erityisesti silloin, kun äiti on yksin synnyttämässä.

Kätilö avustaa äitiä
Kätilö avustaa äitiä Kuva: Yle kuvanauha kätilö

Itsenäinen ja vaativa työ on myös palkitsevaa

Kätilö vastaa itsenäisesti ns. normaalin synnytyksen hoitamisen. Työn itsenäisyyttä moni kätilö arvostaakin. Onnistunut synnytys, niin kätilön kuin äidinkin kannalta on sellainen, että lapsi syntyy hyväkuntoisena. Lapsen syntymä on kätilöllekin ilon aihe, jo siksikin, että syntymä on lapsen perheelle ainutlaatuinen tapahtuma, kätilö Minnaliisa Arasmo kertoo.

Naisen rinnan päällä vastasyntynyt lapsi
Naisen rinnan päällä vastasyntynyt lapsi Kuva: Yle kuvanauha nainen ja vastasyntynyt
Mutta ammatin varjopuoliin kuuluu kolmivuorotyön lisäksi synnytyssairaalassa vallitseva jatkuva kiire. Tulee helposti tunne, ettei ehdi keskittyä yhteen potilaaseen riittävästi ja se puolestaan aiheuttaa monelle kätilölle riittämättömyyden tunteen: ehtiikö riittävästi paneutumaan yhteen potilaaseen kerralla. Stressiä aiheuttaa sekin, että synnytyksessä tilanteet muuttuvat nopeasti eikä muutoksiiin osata ennakkoon varautua.
Kätilö vanhempien välissä
Kätilö vanhempien välissä Kuva: Yle kuvanauha lapsi ja äiti
Yksi ennalta-arvaamaton tilanne on synnytys, jossa lapsi kuolee tai syntyy vammaisena. Tilanne on raskas ja vaikea myös kätilölle, jonka onkin osattava suhtautua niin synnytykseen kuin synnyttäjäänkin uudella tavalla. Jos synnytyksessä ei ole ollut lastenlääkäriä, kätilön tehtävänä on kohdata synnyttäjä yksin ja keskustella asiasta.

Kulttuurit kohtaavat

1990-luvun puolivälissä Kätilöopistolle tuli monista eri kulttuureista olevia synnyttäjiä ja heidän omaisiaan. Kätilö Minnaliisa Arasmon mukaan suuria ongelmia ei kuitenkaan tuolloin ollut. Kenties suurimpia eroja ja mahdollisia ongelmien aiheuttajia olivat yhteisen kielen puuttuminen ja joidenkin tapojen tai tottumusten erilaisuus verrattuna suomalaisiin. Esimerkiksi miespuolisia hoitajia tai lääkäreitä ei aina haluttu synnytykseen tai edes huoneisiin ja se aiheutti toisinaan henkilökunnalle haasteita.

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto