Hyppää pääsisältöön

Näin ero vaikuttaa lapseen

piirros
piirros Kuva: Shutterstock piirros

Lapsen sukupuoli ja eron ajankohta vaikuttavat siihen, miten suuri merkitys lapsuudessa koetulla erolla on myöhempään elämään.

Vuonna 1983 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos otti kunnianhimoisen tavoitteen. Se päätti selvittää, mikä saa ihmiset selviämään elämässä. Tutkijat lähettivät 2 200 tuolloin 16-vuotiaalle tamperelaiselle kyselylomakkeen, jolla selvitettiin mahdollisimman tarkasti heidän senhetkinen elämäntilanne. Ryhmän seurantaa on jatkettu erilaisilla kyselyillä siitä lähtien.

Yhdeksi keskeiseksi elämänkulkua selittäväksi tekijäksi on vuosien varrella osoittautunut lapsuudessa koettu vanhempien ero. Eroperheiden nuoret ovat jatkaneet muita harvemmin opiskeluja ja heidän aikuistumisvaiheensa on ollut kivuliaampi. Nuorina aikuisina - 22 vuoden iässä - masennus oli yleisempää eron kokeneiden keskuudessa. Pojilla ongelmia havaittiin etenkin, jos vanhempien ero oli ajoittunut ikävuosille 6-12. Tytöillä eron ajankohdalla ei ollut samanlaista merkitystä.

32-vuotiaina eroperheiden lapset olivat muita useammin itsekin eronneet. Naisiin lapsena koettu ero oli vaikuttanut poikia voimakkaammin. Nuoruudessa naisilla oli muita huonommat suhteet omiin vanhempiinsa, aikuisena heillä oli heikompi itsetunto ja he kokivat enemmän tyytymättömyyttä saamaansa sosiaaliseen tukeen. Poikien keskuudessa tämänkaltaisia yhteyksiä ei havaittu

Tutkijoiden mukaan yksi selittävä tekijä sukupuolten väliselle erolle saattaa olla asuminen. 1980-luvulla - kuten nykyäänkin - suurin osa eronperheiden lapsista asui äitinsä luona. Eron täsmällisten vaikutusmekanismien tutkimus on edelleen kesken.

Lue myös: Lapsi ei unohda vanhempiensa eroa.
Lue myös: Neuvottelu on osa eron jälkeistä vanhemmuutta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Vanhemmuus