Hyppää pääsisältöön

Neuvottelu on osa eron jälkeistä vanhemmuutta

Mies
Sovittelija Vesa Knutin tehtävä on ajaa lapsen etua huoltajuusneuvotteluissa. Mies Kuva: Yle/Jani Parkkari vesa knutti

Vanhempien riidellessä huoltajuudesta sovittelija ajaa lapsen etua. Joskus se vaatii fläppitaulua.

Suomessa solmitaan vuosittain noin 45 000 eron jälkeistä sopimusta lasten huoltajuudesta. Sopimus vahvistetaan lastenvalvojalla, mutta ensin täytyy päästä sopuun. Tähän pyritään Helsingin Herttoniemessä sijaitsevan virastotalon seitsemännessä kerroksessa.

- Annan asiakkaiden yleensä valita mihin istuvat. Pitää vain katsoa, että eivät istu vastakkain. Se ei oikein toimi. Minun pitäisi nähdä kummankin osapuolen kasvot, perheasioiden sovittelija Vesa Knutti kertoo esitellessään neuvotteluhuonetta.

Yli 90 prosenttia lasten huoltajuuksista saadaan sovittua ilman oikeusprosessia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö huoltajuudesta riideltäisi.

- Erossa on tunteet aina pinnassa. Kyllähän se täälläkin näkyy. Harvoin lapsen asioista on helppo sopia ilman mitään erimielisyyksiä. Ihmiset kuitenkin eroavat juuri erimielisyyksien vuoksi.

Knutin tehtävä on varmistaa, että lapsen etu otetaan huomioon huoltajuudesta sovittaessa.
Joskus se voi tarkoittaa esimerkiksi lapsen kuulemista ja hänen toiveidensa välittämistä vanhemmille. Aina eivät toiveet toteudu.

- Lapsethan usein haluavat, että vanhemmat lopettaisivat riitelyn ja palaisivat yhteen. Näissä neuvotteluissa katse on kuitenkin eteenpäin. Pitää päästä sopuun lapsen arkiasioiden järjestämisestä. Useimmiten se toki onnistuukin.

Knutin työlle on yhä enemmän kysyntää. Yhteiskunnan siirtyessä yksihuoltajuudesta yhteishuoltajuuteen jatkuvasta neuvottelusta on tullut osa eron jälkeistä vanhemmuutta. Erovanhemmille tarkoitetuissa esitteissä teroitetaan yhtä asiaa yli muiden: Parisuhde voi päättyä, mutta vanhemmuus jatkuu.

- Jatkuu toki, mutta suhde lapseen väistämättäkin myös muuttuu. Kummatkin vanhemmat joutuvat päivittämään vanhemmuuttaan. Se tarkoittaa vanhoista rooleista luopumista ja uusien omaksumista.

Knutin mukaan vanhemmat pelkäävät kotona tapahtuvan riitelyn vaikutusta lapseen, mutta samalla myös muutos arveluttaa. Molemmat huolet ovat Knutista perusteltuja.

- Ero on lapselle raskas kokemus. Onhan se sitä vanhemmillekin. Oleellista on eron jälkeen ymmärtää, että lapsella ei voi olla kahta maailmaa, vaikka kaksi kotia olisikin. Lapsi ei saa missään nimessä joutua vanhempien viestinviejäksi.

Kun huoltajuudesta on Knutin avustuksella päästy sopuun, esisopimus viedään lastenvalvojalla vahvistettavaksi. Aina ei tosin sinne asti päästä.

- Suhteellisen harvoin asiakkaat lopettavat neuvottelut ja palaavat yhteen, mutta ei sekään ihan tavatonta ole. Neuvotteluissa eron seuraukset konkretisoituvat. Se voi vaikuttaa, Knutti sanoo.

Hänen takanaan on fläppitaulu ja sinisiä tusseja. Niitä tarvitaan, kun vanhemmat yrittävät hahmottaa lapsensa etua.

Lue myös: Tilastojen mukaan avioeron kokeneet lapset eroavat itse aikuisiässä herkemmin.

Lue myös: Lapsi ei unohda vanhempiensa eroa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Vanhemmuus