Hyppää pääsisältöön

Risto Isomäki: "Jäätiköiden tutkimus saattaa johtaa ilmastontutkijat harhaan"

Tutkimusta pitäisi kohdentaa jäätiköiden sulamisjälkiin, kuten Salpauselkien harjuihin. Näin väittää tieteiskirjailija ja ympäristöaktivisti Risto Isomäki. Hänen mukaansa edessä saattaa olla jopa huomattava ilmaston kylmeneminen.

Ice and the Sky -dokumenttielokuva, ohj. Luc Jacquet
Ice and the Sky -dokumenttielokuva, ohj. Luc Jacquet Kuva: Cinema Mondo luc jaquet


Sarasvatin hiekkaa -romaanissaan ilmastonmuutoksen äkillisiä seurauksia käsitellyt tieteiskirjailija Risto Isomäki kävi katsomassa Rakkautta ja Anarkiaa –festivaalilla esitettävän Ice and the Sky –dokumenttielokuvan. Sen pääosassa on ranskalainen jäätikkötutkija Claude Lorius, jolla oli keskeinen rooli selvitettäessä, miten ilmaston muutokset voi lukea jääkenttien syväkairausten avulla.

Arktinen jäätikkö
Arktinen jäätikkö Arktinen jäätikkö Kuva: Corbis arktinen jäätikkö

Isomäki ei sulata elokuvan sanomaa ihan sellaisenaan.

- Se on hieno elokuva, ja siinä on paljon hienoa kuvaa. Ärsyttävää siinä ehkä on se, että se korostaa ranskalaisten tutkijoiden saavutuksia yhdysvaltalaisten, brittiläisten, venäläisten ja saksalaisten kustannuksella. Koska nämä viisi maata ovat olleet paljon merkittävämpiä mannerjäätikköjen tutkimuksen kannalta kuin ranskalaiset. Mutta se on ehkä hyväksyttävää ranskalaiselta dokumenttielokuvalta.

Etelämanner satelliittikuvana
Etelämanner satelliittikuvana Etelämanner satelliittikuvana Kuva: AP Graphics Bank etelämanner

Isomäki on sitä mieltä, että Etelämantereen tutkimus korostuu mediassa muutenkin liikaa.

- Kaikki todistusaineisto viittaa kuitenkin siihen, että arktiset alueet reagoivat ilmastonmuutokseen paljon nopeammin. Grönlanti sulaa paljon nopeammin. Ja arktisilla alueilla on valtavat määrät erilaisia hiili- ja metaanivarastoa, joista osa vapautuu ilmakehään ilmastonmuutosta voimistavasti.

Arktinen jäätikkö
Arktinen jäätikkö Arktinen jäätikkö Kuva: Corbis arktinen jäätikkö

Jäätiköiden sulamisen ennusmerkit saattavat löytyä Suomesta

Ympäristöaktivistina tunnetun Isomäen mukaan Suomi olisi paljon parempi paikka tehdä tutkimusta kuin Grönlanti ja Etelämanner. Muun muassa tästä hän esittää kiinnostavia uusia, vielä tutkimattomia teorioita kirjassaan Miten Salpausselät syntyivät (Into 2015).

Risto Isomäki: Miten Salpausselät syntyivät, Into 2015
Risto Isomäki: Miten Salpausselät syntyivät, Into 2015 Risto Isomäki: Miten Salpausselät syntyivät, Into 2015 Kuva: Into into 2015

- Jos haluamme ymmärtää, minkälaisen dynamiikan kautta mannerjäätiköt sulavat, niin meidän pitäisi katsoa entistä tarkemmalla silmällä niitä alueita, joilla joku aika sitten mannerjäätikkö on sulanut. Silloin me ymmärrämme paremmin, mitä Grönlannissa ja mannerjäätiköillä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan.

Dokumenttielokuvassa seurataan, miten nyt yli 80-vuotias Lorius kairasi kymmeniä vuosia Etelämantereen jäätiköitä yhä syvemmältä ja syvemmältä. Isomäen teorian mukaan pitäisi kuitenkin keskittyä mannerjäätiköiden sulamisjälkien tutkimiseen.

- Kairaukset Etelämantereen jäätiköstä kertovat toki lämpötilojen vaihtelusta, mutta emme pysty niiden perusteella ennustamaan, miten mannerjäätikkö käyttäytyy, kun se sulaa. Tai miten nopeasti meidän pitää varautua esimerkiksi sulamisvesien aiheuttamaan merenpinnan nousuun.

- Jos me menemme Etelämantereelle, niin ongelma siellä on se, että tulevaisuus on vielä jään peitossa. Kestää hirveän kauan päätellä, millä dynamiikalla mannerjäätikön sulaminen tulee tapahtumaan.

Punkaharju ja takaharju
Punkaharju Punkaharju ja takaharju Kuva: Yle / Osmo Kontturi punkaharju
Pulkkilanharju Asikkalassa.
Asikkalan Pulkkilanharju Pulkkilanharju Asikkalassa. Kuva: Yle/Tanja Perkkiö asikkalan pulkkilanharju
Puumalan harjumaisemaa
Puumalan harjumaisemaa Puumalan harjumaisemaa Kuva: Yle / Helena Huotari harjumaisema

Tiedeyhteisö tyrmäsi Isomäen väitteet kesällä. Isomäki on amatööritutkija, eikä ilmastontutkija tai geologi, mutta haluaa tuoda tiedeyhteisön keskusteluun teorioita, joita ei vielä ole edes perusteellisesti tutkittu.

- Tässä on mielestäni tietty balanssi hukassa. Sillä vaikka tutkimusretkikunnan lähettäminen Asikkalan Vääksyyn tai Pohjois-Savoon, kuin tutkimusretkikunnan ja kairauslaitteiden lähettäminen Etelämantereelle, niin meillä ei ole yritettykään tehdä tarkempia ajoituksia siitä, milloin nämä Salpausselkien väliset ja niiden läheisyydessä olevat savikerrostumat ovat syntyneet. Minä vuosisatoina on syntynyt minkäkin verran savikerrostumia. Tai viimeinen kerta, kun tätä on yritetty tehdä on sata vuotta sitten.

- Ja meillä on vain kourallinen yrityksiä, joissa on yritetty ajoittaa, missä pohjoisempien harjujen hiekkakerrostumat ovat syntyneet. Mutta jos kiinnittäisimme näihin vähän enemmän huomiota, saisimme edes yhdestä mannerjäätiköstä mallin siitä, miten ne sulavat.

Isomäki kuvasi hätkähdyttävän uskottavasti jäätiköiden sulamisen aiheuttamaa jättitsunamia Sarasvatin hiekkaa -romaanissaan kymmenisen vuotta sitten.

Ilmasto saattaakin viiletä aivan kuten 1600-luvun pikkujääkauden aikana

Claude Lorius aloitti uransa jäätutkijana 50-luvulla. Lorius ennusti ilmastonmuutoksen seurauksineen jo 30 vuotta sitten. Tieteiskirjailija Isomäki tuo myös ilmaston lämpenemiseen tutkijoiden parissa kiistellyn ja siksi harvemmin esillä olevan näkökulman.

- Itse pelkään tällä hetkellä eniten sitä, että kun mannerjäätiköistä irtoaa suuria jäävuoriarmadoja, ne viilentävätkin ilmastoa väliaikaisesti.

Videossa näkyy nopea ja vyöryävä jäätikön sulamisilmiö. Vuonna 2008 Adam LeWinter ja ohjaaja Jeff Orlowski tallensivat kaikkien aikojen suurimman jäätikön romahtamisen. Länsi-Grönlannissa Ilulissat -jäätikkö oli viiden kilometrin laajuinen, ja noin kilometrin korkuinen, josta noin 100 metriä oli meren pinnan yläpuolella. Jäämurskemassa leviää laajoille alueille viilentäen merta.

Risto Isomäki
Risto Isomäki Risto Isomäki Kuva: YLE / Jenni Stammeier risto isomäki

- Keskiajan lopun ja uuden ajan alun pikkujääkausi on hyvä esimerkki siitä, miten haavoittuvaisia me olemme olleet väliaikaiselle viilenemiselle. Tiedämme, että pohjoisella pallonpuoliskolla on ollut rajuja ilman lämpötilan heilahteluja. Ne ovat saattaneet olla 20 tai 25 astetta vuosikymmenessä tai vieläkin pienemmässä ajassa.

Isomäki on perehtynyt eri teorioihin, ja hän pitää uskottavimpana sitä, jonka mukaan ilmasto olisi viilentynyt mannerjäätiköiden pirstoutumisen takia. Merta viilentävä jäämurske on viilentänyt laajalla alueella myös ilmastoa.

Talvi Helsingissä vuonna 2004
Talvi Helsingissä vuonna 2004 Talvi Helsingissä vuonna 2004 Kuva: Yle / Seppo Sarkkinen käpylä

- Tämä mahdollisuus puuttuu kaikista vallitsevista ilmastoskenaarioista. Hallitseva teoria on ollut, että Golf-virta on heikentynyt voimakkaasti, koska Atlantille on vapautunut vettä sulajäätiköistä, ja uskoin siihen 20 vuotta, mutta olen tässä muuttanut käsitystäni. Ja jos tämä teoria pitää paikkaansa, voi varautuminen ilmaston lämpenemiseen jopa heikentää tilannetta. On toki aivan eri asia, jos kymmenen vuoden sisällä lämpötila laskee rajusti, kuin että se nousisi.

- Emme ole nyt niin huonossa asemassa, kuin 1600-luvulla, kun nälänhädän seurauksena kuoli 35% suomalaisista, mutta kyllä se asettaa nykypäivänäkin vakavia haasteita sekä koko maailman että Suomen ruokahuollolle.

Kulttuuricocktail haastoi ohjaaja Luc Jacquet'n vastaamaan Risto Isomäen teorioihin. Lue tästä, mitä Jacquet vastasi.

Luc Jacquet
Luc Jacquet vastasti Kulttuuricocktailin haastattelussa Isomäen teorioihin Luc Jacquet Kuva: YLE / Jenni Stammeier luc jacquet

Ice and the Sky -dokumenttielokuva Rakkautta ja anarkiaa -festivaalilla perjantaina 25.9. klo 16.15

Ice and the Sky -dokumenttielokuva on osaIlmastonmuutos. Nyt. -seminaaria. Ympäristöministeriön järjestämässä seminaarissa on mukana myös ohjaaja Luc Jaquet.

Kommentit