Hyppää pääsisältöön

Tässäkö Suomen paras susiäänite?

Susi.
Susi. Kuva: Yle / Juha Laaksonen susi

Onni potkaisi Juha Laaksosta ja Riku Lumiaroa eräänä syyskuisena iltayönä Kuhmossa. Luontomiehet olivat äänityspuuhissa, kun susilauma alkoi yhtäkkiä ulvoa aivan lähietäisyydellä.

– Mulla oli toiveena, että pääsisin edes kuulemaan ulvontaa. Salaisissa haaveissa oli, että jos saisi edes jonkinlaisen äänitteen, mutta en mä sitä Rikulle kertonut, Juha myhäilee.

Miehillä oli summittainen tieto siitä, millä alueella susilauma oli viime päivinä oleskellut, joten mahdollisuudet olivat hyvät. Vuodenaikakin oli sopiva, mutta koskaanhan ei voi tietää, innostuvatko sudet ulvomaan. Äänityslaitteet olivat valmiudessa koko ajan.

– Nyt kävi aivan uskomaton tuuri. Eihän me voitu mitenkään tietää, että oltiin niin lähellä susilaumaa. Pilkkopimeästä metsästä alkoi kuulua ulvontaa. Napsautin äänityksen päälle, ja se oli huikeaa, Juha hykertelee.

– En ole koskaan kuullut luonnossa niin hienosti susien ulvovan. Uros, naaras ja pennut äänessä, ja vain hetken. Sitten tuli aivan hiljaista! Ihmeellistä, Riku fiilistelee.

– Ja revontulet yllä. Sudet, tähdet ja revontulet, Juha jatkaa.

– Ja sä sanoit vapisevalla äänellä, että painoitkohan sä oikeita nappuloita. Onneksi painoit, Riku nauraa.

Lisää sudesta

  • Yle Luonto: Arvaa, montako sutta äänitteessä ulvoo
  • Yle Oppiminen: Susi on laumasielu
  • Yle Oppiminen: Luonnon öiset kulkijat
  • Kommentit

    Lue myös - yle.fi:stä poimittua

    Luonto

    • Kuka lintulaudallani ruokailee: Pyrstötiainen

      Useimpina vuosina pyrstötiaiset talvehtivat pesimäseuduilla.

      Pyrstötiaisen palleromainen ruumis on tuskin sinitiaisen kokoluokkaa, mutta pyrstö huomiota herättävän pitkä (7–9 cm). Pää ja alapuoli ovat vitivalkoiset, ja selkä on musta. Hartioilla on punaruskeaa, kupeilla vaaleanpunertavaa. Nuorella poski ja niska ovat tummat.

    • Kuka lintulaudallani ruokailee: Tikli

      Tikli on osittaismuuttaja.

      Talitiaista vähän pienempi tikli on korea ilmestys; siivellä on leveä keltainen juova ja päässä valkoista, punaista ja mustaa. Päältä lintu on kellanruskea, vatsasta valkoinen ja rinnasta oranssi. Nuoren rinta, kupeet ja selkä ovat viiruiset, pää harmaanvalkoinen. Laulu on särisevää visertelyä, johon sekoittuu näppäileviä ”did, diklit, dididlit…” -kutsuääniä.

    • Kuka lintulaudallani ruokailee: Räkättirastas

      Räkättirastas on äärimmäisen yleinen koko Suomessa.

      Räkättirastaan selkä on punaruskea, pää ja pyrstö harmaat, vatsa valkoinen. Rinta ja kupeet ovat täplikkään kellertävät. Äänet ovat erilaista räksytystä; räkättirastas on hyvin äänekäs.

    • Kuka lintulaudallani ruokailee: Fasaani

      Fasaani syö siemeniä, kasvinversoja ja pikkuötököitä.

      Fasaanin ruumis on kesykyyhkyn kokoluokkaa, mutta pyrstö poikkeuksellisen pitkä; koiraalla 35–45 cm ja naaraalla 20–25 cm. Koiras on suureksi osaksi kuparinpunainen, mutta siivillä ja hartioilla on mustaa, valkoista ja harmaata kirjailua. Posket ja heltat ovat kirkkaanpunaiset. Naaras on kauttaaltaan kellanruskea mustin täplin

    • Kuka lintulaudallani ruokailee: Kuusitiainen

      Kuusitiainen on yleinen Etelä-Suomessa.

      Kuusitiainen on vieläkin pienempi ja vilkkaampi kuin sinitiainen. Sillä on sinertävänharmaa selkä- ja likaisenvaalea vatsapuoli. Päälaki on musta, posket ja niskalaikku valkoiset.

    • Kuka lintulaudallani ruokailee: Talitiainen

      Talitiainen on utelias ja kekseliäs etsiessään ravintoa.

      Talitiainen on suurin tiaisemme, varpusen kokoinen. Sillä on keltainen vatsa, musta päälaki ja valkoiset posket, vihreä selkä ja siniharmaat siivet. Musta vatsajuova on koiraalla leveä, naaraalla kapea.

    • Kuka lintulaudallani ruokailee: Varpuspöllö

      Varpuspöllö elää samoilla seuduilla kesät talvet.

      Varpuspöllö on vain punatulkun kokoinen, mustarastasta pienempi, lyhytpyrstöinen pöllö. Yläpuoli on valkopilkkuisen ruskea, alapuoli tummajuovaisen vaalea. Silmät ovat pistävänkeltaiset. Koiraan soidinääni on punatulkun ääntä muistuttava vihellys ”pyy, pyy…”.

    • Kuka lintulaudallani ruokailee: Puukiipijä

      Puukiipijä liittyy syksyllä tiaisten talviparveen.

      Talitiaista vähän pienempi ja solakka puukiipijä on päältä valkopilkkuisen ruskea ja alta valkoinen. Sillä on pitkä ja ohut, kaareva nokka. Helpointa puukiipijä on tunnistaa liikkumistavasta: lintu kipuaa nykivästi puunrunkoa ylöspäin ja lennähtää kohta toisen puun tyvelle.

    • Minnan kääpäkävelyn valmentajat vinkaavat: Näin löydät elämää metsästä

      Metsäluonnon asukkaista valtaosa on pieniä ja piilottelevia.

      ”Onko totta että mitä enemmän metsässä hidastaa ja rauhoittuu, sitä paremmin huomaa ympäröivää luontoa – sen erilaisia muotoja, värejä, yksityiskohtia ja kauneutta? Ja sitä pienempiä ja vaivihkaisempia tapahtumia pääsee näkemään?” Lähden testaamaan tätä ajatusta Evolle, jossa sijaitsee eräs Etelä- Suomen laajin vanhan metsän alue. Metsäluonnon asukkaista valtaosa on hyvin pieniä ja piilottelevia. Aion sukeltaa tähän hiljaiseen maailmaan.

    • Suojele jokamiehenoikeuksia – osallistu Minä ja mun puu -kampanjaan

      Millainen on sinun puusi?

      Minä ja mun puu -kampanja kerää rakkaimpien puiden tarinoita ja kuvia Yle Luonnon sivuille ja someen 25.8.–7.10.2018. Kampanja on osa Mennään metsään -kokonaisuutta, jonka tavoitteena on saada jokamiehenoikeudet Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle.

    • Puut kertovat toisilleen, jos joku hyökkää

      Uusi luontosarja Elävät puut alkaa TV1:ssä 9.9. klo 18.15.

      Tiesitkö, että puut viestivät keskenään? Kun toukka hyökkää puun kimppuun ja alkaa nakertaa sen lehtiä, alkaa prosessi, jota ihmisaistit eivät havaitse. Ylen uusi neliosainen Elävät puut -luontosarja avaa puiden salaperäistä ja varsin näkymätöntä elämää uudella tavalla ja upeaa, kuvaaja Jari Salosen tarkkaa, ympärivuotista luontokuvausta hyödyntäen.

    • Mikä on Mennään metsään -kampanja?

      Suojellaan jokamiehenoikeuksia menemällä metsään.

      Suojellaan jokamiehenoikeuksia menemällä metsään! Yle juhlii metsää ja jokamiehenoikeuksia Mennään metsään -kampanjalla Suomen luonnon päivästä 25.8.2018 alkaen. Tule mukaan viemään jokamiehenoikeuksia Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle.

    • Tutkija: ”Ilman sieniä Suomessa ei olisi metsiä"

      Maapallo olisi hyvin erilainen paikka ilman sieniä

      Ilman sieniä Suomessa ei ehkä olisi metsiä, sillä männyt, kuuset ja muut puumme esiintyvät aina yhdessä sienikumppanin kanssa. Sienet pysäyttivät myös fossiilisten polttoaineiden synnyn: lahottajasienten kehittyminen kivihiilikaudella pysäytti eloperäisen materiaalin kertymisen maanpinnalle.

    • Mielistele Mielikkiä, lepyttele Tapiota! Metsän henget päättivät ihmisen kohtalosta vielä muutama sata vuotta sitten – riskejä henkien palvonnassa ei otettu

      Mikä oli Tapion pöytä, mihin vaikutti karhun ruokatorvi?

      Vielä sata vuotta sitten suomalaiset lepyttelivät ja palvoivat metsän henkiä ja haltioita välttyäkseen vahingoilta ja onnettomuuksilta. Koko ihmisen elämä oli tiukasti sidoksissa metsään. Tiedätkö sinä, mikä oli karsikkopuu tai Tapion pöytä? Entä mihin tarvittiin karhun ruokatorvea ja kynttä?

    • Unohdetusta kaarnikasta voisi tulla mustikan veroinen hittimarja

      Variksenmarja on erinomainen mehu- ja hillomarja.

      Suomalainen supermarja, terveellinen kuin mikä, helppo poimia, mehukas ja maukas säilöä, sato onnistuu lähes aina – tämänkö me jätämme karhuille? Vieläkin moni luulee variksenmarjaa syömäkelvottomaksi, vaikka kaarnikassa on elimistöä suojaavia antioksidantteja jopa enemmän kuin muissa luonnonmarjoissa. Ota parhaat säilöntäreseptit talteen.

    • Avara luonto syksyllä 2018

      Avaran luonnon uusia luontodokumentteja lauantaisin TV1:ssä.

      Avaran luonnon dokumentteja syksyllä 2018. YLE TV1 lauantaisin klo 18:45. (Uusinta sunnuntaisin klo 8:05)

    • Merisää - Kotka Rankki: "Ohutta yläpilveä" on nyt historiaa

      Untuvapilvet olivat tuttuja saaren varusmiehille.

      Radion rannikkoasemien merisäätiedotus aloitetaan idästä. Listan toinen sääasema on Kotkan edustalla sijaitseva Rankin saari. Saarelta on tehty havaintoja muun muassa uhanalaista ja vaarantuneista lintulajeista. Linnakesaari avautui yleisölle vasta hiljattain.

    • Oletko luolaihminen – tunnetko Suomen rotkot ja onkalot? Testaa tietosi!

      Suomi on tuhansien luolien maa

      Sinäkö Suomen Indiana Jones vai kenties vasta Junior? Suomi ei ole ainoastaan tuhansien järvien, vaan myös tuhansien luolien maa. Valtaosaan niistä liittyy jokin kiehtova tarina – salakuljetusta, piilopaikkoja, piruja ja pontikan keittoa. Luola on tarjonnut ihmiselle suojan mitä erilaisimmista syistä. Testaa tietosi Suomen luolien historiasta, arkeologiasta ja geologiasta.

    • Tunnistatko jääkauden jäljet Suomen luonnossa? Tee Yle Luonnon testi

      Jääkaudet murjoivat ja muokkasivat Suomen maaperää.

      Suomi on ollut vuosimiljoonien aikana useita kertoja paksun mannerjäätikön peitossa. Jääkaudet murjoivat ja muokkasivat Suomen maaperää, siirsivät ja siloittivat kiviä sekä kallioita. Paljasta sisäinen geologisi ja testaa, tunnistatko jääkauden jäljet Suomen luonnossa.