Hyppää pääsisältöön

Apteekkien uusi rahasampo: käsikirjoitus

Ei ole mikään salaisuus, että apteekkibisnes on erittäin kannattavaa. Monen kunnan tulokärjessä on apteekkari.

Mikko Kiesiläinen:
”Se et me jätetään yks tämmönen ammattikunta, joka on sitten pystynyt käytännössä painamaan rahaa valtion laillistamalla kartellilla, niin mun mielest se ei vaan oo millään tavalla hyväksyttävää”.

Harvempi tietää, että apteekkarit tekevät todella paljon rahaa erillisillä osakeyhtiöillä. Niiden kautta myydään esimerkiksi kosmetiikkaa ja luontaistuotteita.

Mikko Kiesiläinen:
"Tää kaikki muu tilpehööri mitä siellä myydään näissä yhtiöissä, sitä ei sais sotkea apteekkitoimintaan. Mutta käytännössähän se taitaa olla verosuunnittelua."

Apteekkeja valvotaan tarkasti, mutta osakeyhtiöihin viranomaisten valvonta ei ulotu.

Kirsi Kvarnström:
"On huolestuttavaa. Totta kai, viranomaisen pitäisi pystyä valvomaan sitä, mitä apteekin seinien sisällä tapahtuu.

Marja Ritala:
"Eiköhän kaikki kikkailu ole mennyttä maailmaa."

Apteekkien uusi rahasampo

Suomalaiset ostavat vuosittain lääkkeitä kahdella miljardilla eurolla.

Apteekeista ostetaan reseptilääkkeitä, itsehoitolääkkeitä, mutta myös yhä enemmän esimerkiksi kosmetiikkaa, ravintolisiä ja kauneudenhoitopalveluja.

Harva kuitenkin tietää käyneensä kahdessa eri yhtiöissä.

Tällä kertaa kuitissani näkyy kahden eri yhtiön Y-tunnukset. Eri tuotteista olen myös maksanut erisuuruiset verot.

Päätämme selvittää apteekeissa pyörivää ylimääräistä liiketoimintaa.

Lähetämme myös kyselyn osakeyhtiöistä viidenkymmenen suurimman apteekin apteekkareille.

Vastauksia odotellessa, lähden tutustumaan apteekkien toimintaan.

Suomessa on yli 800 pää- ja sivuapteekkia.

Apteekkarin ura alkaa perinteisesti pienessä, syrjäseudun apteekissa.

Kirsi Myllynpää pyörittää Luopioisten apteekkia Pirkanmaalla neljättä vuotta. Tänne tullaan jopa 20 kilometrin päästä.

Kirsi Myllynpää, apteekkari, Luopioisten apteekki:
"Ihan olen tässä päivittäisessä työssä paljon, paljon itse paikalla. Hyvin tämmöistä ihmisläheistä, asiakkaat tulee tutuiksi. On semmoinen vakioasiakaskunta tässä, että tuota, että semmoinen tuttu, tuttuus tulee tässä. Hyvin vanhusvoittoista asiakaskuntaa. Täällä on paljon, paljon ikäihmisiä."

Suomessa on Pohjoismaiden tiukin säädelty apteekki-järjestelmä. Valtio päättää kuka saa perustaa apteekin ja minne.

Apteekkeja saa omistaa vain proviisorit, eli farmasian korkeimman tutkinnon suorittaneet. Apteekkilupa on voimassa eläkeikään asti.

Valtio päättää lääkkeiden hinnat.

Sekä resepti- että itsehoitolääkkeet maksavat Luopioisissa saman verran kuin pääkaupunkiseudun vilkkaimmissa ostoskeskuksissa. Hintakilpailua ei ole lainkaan.

Luopioisten apteekki myy hyvin vähän kosmetiikkaa ja luontaistuotteita. Sen takia Myllynpäällä ei ole erillistä osakeyhtiötä.

Kirsi Myllynpää:
"Apteekin koko ei ehkä niin vaikuta siihen paljon siellä myydään, vaan nimenomaan se sijainti. Täällä on, tämmöinen pieni maaseutuapteekki ja aika vanhusvoittoista asiakaskuntaa, niin se on aika vähäistä se kosmetiikan myynti täällä."

Helsingin Itäkeskuksessa ei- lääkkeelliset eli vapaakaupan tuotteet menevät hyvin kaupaksi.

Markku Ylinen, apteekkari, Itäkeskuksen apteekki:
"Apteekki on jaettu 3 pääkategoriaan: kosmetiikka, itsehoitolääkkeet ja ravinto- ja vitamiinit."

MOT:
"Eli missä menee osakeyhtiön ja missä apteekin raja?"

Markku Ylinen:
"Kassajärjestelmä pitää huolen siitä. Tämä osa on esimerkiksi täysin osakeyhtiön..tuota..arsenaalia. Eli ulkoisesti käytettävät, ei lääkkeelliset tuotteet kuuluvat oy:lle. Tässä apteekissa tämä noi 20% osuus tällä ei-lääkkeellisellä myynnillä, niin se kuitenkin tuo noin 40% apteekin katteesta, eli siinä on se syy miksi näitä tuotteita kannattaa pitää tarjolla, koska sen vaikutus apteekin talouteen on niinkin iso."

Vapaakaupan tuotteet ovat yhä tärkeämpi osa suurten apteekkien liikevoittoa.

Farmaseutteja huolestuttaa vapaakaupan tavaran lisääntyminen apteekeissa.

Kirsi Kvarnström:
"No, toivoisin, että apteekit keskittyis siihen perustehtävään. Eli siihen lääkeneuvontaan. Siihen, minkä takia ne apteekit on olemassa. Eihän kaikennäkösen sälän, jos siellä on jotain muuta sälää, niin, niin eihän se tietenkään ole motivoivaa. Koska niinkun farmaseutit ja proviisorit ovat korkeasti koulutettuja lääkealan asiantuntijoita. Niin, niin totta kai heidän, heidän sitä ammattitaitoaan tulisi käyttää siihen nimenomaan siihen lääkehoidon ohjaukseen. Sitä he myöskin itse toivovat."

MOT:
"Kuuluvatko esimerkiks kynsilakat apteekin tuotteisiin?"

Kirsi Kvarnström:
"En katsoisi, että se on apteekin tehtävä myydä kynsilakkoja, vaan apteekin tehtävä on se lääkeneuvonta."

MOT:
"Miksi se on ongelma, jos kuluttajat haluavat ostaa näitä muita tuotteita apteekeista?"

Kirsi Kvarnström:
"Kuluttajathan saa niitä varmasti kyllä ihan, ihan niinkun muualtakin. Elikkä kyllä mun mielestä niinkun apteekin, apteekin rooli on kuitenkin se terveyden edistämisen rooli. Se on se kansanterveys, se lääkeneuvonta, mikä on meidän ydintehtävä."

Apteekkariliiton puheenjohtaja Marja Ritala ei näe ongelmia ei-lääkkeellisten tuotteiden myymisessä apteekeissa.

Marja Ritala:
"Apteekeissa on aina myyty muutakin kuin pelkästään lääkkeitä. Niin kauan kun kosmetiikkaa on ollut, joka on tarkoitettu herkälle iholle, niin ne on apteekeissa olleet myynnissä. Samoin haavan hoito
on yksi semmoinen osa-alue, jota kovin moni muu ei osaa eikä hallitse, ja nämä ovat myöskin sitten apteekissa tarjolla ja neuvonnan kera."

MOT:
"Kyllähän tuolla myydään luomiväriä ja kynsilakkaa ja ja niin kuin muutakin joka ei tunnu olevan apteekin ydinpalvelua."

Marja Ritala:
"En tunne tuota asiaa, ei minun apteekissani eikä suurimmassa osassa apteekkeja kyllä myydä."

Olemme saaneet apteekkareiden vastauksia kyselyymme. Myös osakeyhtiöselvitys on valmis.

Kävimme läpi 50 suurinta apteekkia ja niiden omistajien muita yrityksiä. Viidestäkymmenestä löysimme neljäkymmentä apteekin yhteyteen perustettua osakeyhtiötä.

Kirsi Kvarnström, puheenjohtaja, Farmasialiitto:
"Kyllä se on, on huolestuttavaa. On riski, että tuotannollistaloudellisilla syillä sitten esimerkiks irtisanotaan juuri farmaseuttista henkilökuntaa. Kun katsotaankin sitten, että, että halutaan sitä painopistettä siirtää sille toiselle puolelle. Ja, ja otetaan sitten esille vaan se apteekin liikevaihto, eikä sitten sitä apteekin ja erillisyhtiön yhteistä liikevaihtoa."

Apteekkien osakeyhtiöt ovat erittäin kannattavia.

Neljänkymmenen osakeyhtiön keskiarvoinen liikevaihto oli vuonna 2014 1,4 miljoonaa euroa. Siitä jopa kolmasosa oli voittoa: yli 400 000 euroa.

Mikko Kiesiläinen:
"No se kuulostaa varsin korkealta kannattavuudelta näille yhtiöille."

Helsinkiläinen ekonomisti Mikko Kiesiläinen sairastui kesällä. Silloin hänestä tuli ahkera apteekkiasiakas. Rahoitusalan ammattilaisena häntä alkoi kiinnostaa apteekkiala ja hän päätti paneutua apteekkien liiketoimintaan.

Mikko Kiesiläinen:
"Näillä apteekeilla ei oo hirveest kilpailua keskenään, kun sulla on periaatteessa se alueellinen lääkemyyntimonopoli, niin sen jälkeen asiakkaat tulee sun luokse vaan sen takia et se on alueen ainoo paikka ostaa niitä lääkkietä ja sitte samalla näköjään apteekkarit käyttävät tilaisuuden hyväkseen ja myyvät samoille asiakkaille muitakin tuotteita."

50 suurimman apteekin apteekkareiden keskimääräiset ansio- ja pääomatulot olivat vuonna 2013 yli 400 000 euroa. Apteekkareiden henkilökohtaiset ansiotulot ovat samalla koko apteekin tulos, koska yksityiset apteekit toimivat toiminimellä.

Yhden apteekkarin vuositulot vastaavat noin 18 lähihoitajan keskimääräistä vuosipalkkaa.

Mikko Kiesiläinen:
"Apteekkialan edustajat ovat usein sanoneet että meillä on tämmönen apteekkimaksu joka kasvaa liikevaihdon kasvaessa joka pitää huolen että kukaan apteekkari ei pysty tienaamaan liikaa vaikka pyörittääkin isoa apteekkia, mutta todellisuudessa se ei ole kovin vahvasti progressiivinen , mikä johtaa siihen että meidän isojen apteekkien omistajat tienaavat yli puoli miljoonaa euroa vuodessa helposti."

MOT:
"Onko se ongelma?"

Mikko Kiesiläinen:
"Mun mielestä se että jos meillä olis elinkeinoharjoittajia jotka sitten vapailla markkinoilla toimiessaan tienaa sen verran, se ei oo mikään ongelma. Mutta se muodostuu ongelmaksi siinä vaiheessa kun meil on tämmönen virantäyttöprosessinomainen apteekkariluvan myöntämisprosessi, jonka lopputuloksena yksi henkilö valitaan pyörittämään kyseistä apteekkia, ja sen jälkeen hänellä on käytännössä valtion myöntämä alueellinen monopoli lääkemyyntiin, ja tämän monopolin turvin hän saa monopolivoittoja, niin se ei oo mun mielestä oikeudenmukaista."

Markku Myllykangas on terveyssosiologian dosentti Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa. Myllykangas on kirjoittanut kirjoja muun muassa medikalisaatiosta, eli turhasta lääkityksestä.

MOT:
"Me kävimme kuvaamassa apteekissa, jossa oli smoothie-baari ja jossa myytiin yli sataa eri terveyden- ja kauneudenhoitopalvelua. Miltä kuulostaa?"

Markku Myllykangas:
"Kuulostaa huonolta. Ei missään nimessä apteekin tiloihin pitäisi näitä sallia. Näähän tapahtuu näitten yhtiöitten alla. Tosin ihminen kun käy apteekissa ja lähtee sieltä vaikka kosmetiikan kanssa, sehän ei usein, kyllähän sen kassakuitista saattais nähdä, mutta muutenhan se ei tajua tätä hommaa. Ja kyllähän se ylipäätänsä, se syö apteekkien uskottavuutta. Kun ne aina korostaa sitä, miten tärkeä lenkki ne on tässä terveydenhuollon järjestelmässä ja rationaalisen lääkekäytön asian ajajina, niin tää lyö täysin korville tätä toimintaa. Ja edistää ns. medikalisaatiota eli turhien, tarpeetonta lääkkeitten käyttöä, koska siellä on sitten myös luontaistuotteita ja kaikkia muita vitamiineja, joita suurin osa ihmisistä ei kerta kaikkiaan tarvitse."

Apteekkien määrä, joissa toimii osakeyhtiö, on viime vuosina kasvanut nopeasti.

Lääkealan turvallisuuskeskuksen Fimean arvion mukaan apteekeissa toimivia yhtiöitä on tänä päivänä noin 160.

Fimea myöntää apteekkilupia ja valvoo apteekkien toimintaa.

MOT:
"Onko oikein, että luvanvaraisella apteekkitoiminnan kustannuksella tehdään ylimääräistä bisnestä kosmetiikalla tai kauneudenhoidolla esimerkiksi?"

Eija Peltonen, johtaja, Fimea:
"Sehän on eettismoraalinen kysymys. Laillista toimintaahan se on. Tää on varmasti semmoinen, jonka poliittinen päätöksentekijä ottaa lainsäädäntöä muuttaessaan huomioon."

MOT:
"No viidenkymmenen suurimman apteekin osakeyhtiön keskimääräinen voitto on kolmasosa liikevaihdosta. Mistä se kertoo?"

Marja Ritala, puheenjohtaja, Apteekkariliitto:
"Se kertoo siitä, että apteekkien katteet yleisesti on hyvin matalia ja osakeyhtiöiden katteet voivat olla hieman korkeampia ihan niin kuin päivittäistavarakaupassakin."

Kyselyymme vastasi 21 apteekkaria 50:stä. Tavallisin syy perustaa osakeyhtiö oli taloudellinen ja verotuksellinen.

Marja Ritala:
"Meidän lääkkeiden hintoja on leikattu, katteita on leikattu ja täytyy miettiä, miten apteekki saadaan pysymään pystyssä, koska apteekissa on hyvin korkeasti koulutettu työvoima."

Pääargumentti apteekkien erillisyhtiön perustamiseksi on apteekkien huono taloustilanne. Tämä ei ainakaan päde Apteekkariliiton puheenjohtajaan.

Ritalan ansio- ja pääomatulot vuonna 2013 olivat yhteensä yli 450 000 euroa.

MOT:
"Onko apteekkareiden tulot kohtuullisia, jos ajatellaan että apteekki on yhteiskunnan luvalla toimiva liiketoiminta?"

Marja Ritala:
"Niin apteekki on liiketoimintaa ja se liittyy olennaisesti terveydenhuoltoon ja me toimimme niin tärkeällä alalla, että me pidämme ihmisten lääkkeistä huolta. Siihen nähden miten suuria apteekit nykyään ovat, niin tämä miten hyvin pärjäävät on minusta ihan kohtuullista."

Ritalalla on myös terveydenhoitotarvikkeita myyvä osakeyhtiö. Se teki viime vuonna voittoa 260 000 euroa. Osinkoja Ritala nosti 60 000 euroa.

Farmasialiitto sai viestiä apteekkien huonosta taloustilanteesta jo muutama vuosi sitten. Liitto päätti selvittää asiaa Pellervon taloustutkimuksen avulla.

Kirsi Kvarnström:
"Molemmat tutkimukset osottivat sen, että kyllä apteekeilla keskimäärin menee ihan hyvin. Ja se, mikä tietysti on, on sitten ongelmaista, on jotkut pienet apteekit, semmoset kivijalka-apteekit, jotka ovat, ovat niinkun kaupungeissa. Niillä oikeasti voi mennä huonosti. Mutta keskimäärin apteekeilla kyllä menee ihan hyvin. Tähän argumenttiin en, en voi yhtyä."

Marja Ritala:
"Menee hyvin.. se hyvin oli määritelty siinä sillä tavalla, että en lähtisi sillä kehuskelemaan. Menee sillä lailla, että ei tarvitse pistää pillejä pussiin. Ei kuitenkaan niin hyvin, että siinä kannattaisi miettiä, että enpä myykään."

Apteekkiyhtiöiden tillinpäätöksissä henkilöstökulut on merkitty yllättävän pieniksi.

Kirsi Kvarnström:
"Se kertoo siitä, että ne henkilöstökulut ovat siellä apteekin puolella."

MOT:
"Mitä mieltä olet siitä?"

Kirsi Kvarnström:
"Eihän se tietenkään reilua ole."

Myös verottaja on reagoinut apteekkien ja osakeyhtiöiden rahavirtoihin. Verottaja tarkasti apteekkien ja yhtiöiden liiketoimintaa 2012- 2014.

Jarkko Orjala, valvontapäällikkö, verohallinto:
"2012 vuonna saimme muutamia ilmiantoja apteekkiliiketoimintaan liittyen ja lähinnä tietysti siitä, että tää liiketoiminnan uudelleenjärjestelyä oli havaittavissa. Tarkastustulosten mukaan oli jossakin määrin havaittavissa sitä, että tuloja oli tai sanotaanko paremminkin menoja oli kohdistettu jossakin määrin virheellisesti."

MOT:
"Minkä takia näin oli tehty?"

Jarkko Orjala:
"En osaa sen tarkemmin ottaa yksittäistapauksiin kantaa, että onko kyse ollut verosuunnittelusta vai tietämättömyydestä. Varmasti monenlaista syytä. Esimerkkinä voin mainita, että oli henkilöstökuluja ja vuokrakuluja ja joitakin markkinointikuluja, jotka tässä näiden tarkastusten perusteella oli sijoitettu kuluina vääriin, väärään liiketoimintaan."

Yhteensä verottaja tarkasti 116 apteekkia ja niihin liittyviä osakeyhtiöitä. 80 tapauksessa tehtiin oikaisuja. Osakeyhtiön kuluja oli siirretty virheellisesti apteekin puolelle.

Jarkko Orjala:
"Keskimääräistä enemmänkin näitä havaintoja kyllä tehtiin, jos verrataan yleisesti tarkastushavaintoihin."

MOT:
"Siellä on esimerkiksi osakeyhtiö, jonka voitto on kolmasosa liikevaihdosta ja henkilöstökuluja 100 euroa vuodessa. Miten se on mahdollista?"

Jarkko Orjala:
"Se tietysti saattanee viitata tämän tyyppiseen ilmiöön, mitä tässä tarkastusprojektissa havaittiin. Jos tietysti virheellisesti olisi kohdistettu niitä henkilöstökuluja tänne apteekkiliiketoimintaan, niin sehän
tietysti heijastaisi ton näköisenä tuloksena sitten mitä tässä esimerkissä on näyttänyt. Edelleenkin voi olla niinkin, että henkilöstökulut on toisissa, toisissa kuluerissä. Mutta tämä kuvitteellinen esimerkki, niin kyllä näin voisi olla mahdollista."

Näin apteekkarit ovat siis pienentäneet aiheettomasti apteekin maksamaa veroa. Koska apteekit toimivat toiminimellä, niitä verotetaan korkeammalla ansiotuloverotuksella. Osakeyhtiöitä verotetaan alemmalla 20%:n yhteisöverotuksella.

MOT:
"Miten paljon apteekit kikkailevat osakeyhtiöiden ja apteekkien välillä?"

Marja Ritala, puheenjohtaja, Apteekkariliitto:
"Eiköhän kaikki kikkailu ole mennyttä maailmaa. Jos näin monta, yli sata, apteekkia ja osakeyhtiöö on tarkastettu verottajan toimesta, niin asia on varmasti hyvinkin kunnossa."

MOT:
"Eli me ollaan siis käyty 50 suurinta apteekkia ja niiden osakeyhtiöitä ja tässä on esimerkiksi liikevaihto yli 3 miljoonaa, voitto kolmas osa siitä. Ja täss on esim. henkilöstökulut 117 euroa vuodessa."

Marja Ritala:
"Nyt en osaa tuohon sanoa kyllä mitään.. Tuommoinen ei minusta pitäisi olla mitenkään mahdollista..en tiedä minkä vuoden tiedot..

MOT:
"2014"

Marja Ritala:
"Tuohon varmastikin verottaja tulee puuttumaan. 2014 verotushan ei vielä ole valmis."

MOT:
"Tässä on toinen esimerkki. Liikevaihto yli miljoona, voitto 470 000, henkilöstökulut 0 euroa."

Marja Ritala:
"Joo, tämä ei ole se tapa jolla verottaja on meitä neuvonut toimimaan."

MOT:
"Miten se pitää toimia?"

Marja Ritala:
"Kun tuossa on tuo myynti 1 200 000 niin sitten varmaankin apteekin myynti on 10 miljoonaa euroa, niin siinä suhteessa sitten jaetaan henkilöstökulut, ja tuonne sitten tulee useita satoja tuhansia euroja henkilöstökuluksi."

Pieni osa osakeyhtiöistä kertoo tilinpäätöksissään, että yhtiö vuokraa henkilökuntaa apteekista.

MOT:n selvityksessä olleista osakeyhtiöistä nostettiin vuonna 2014 osinkoja keskimäärin 115 000 euroa.

Verojen lisäksi apteekki maksaa valtiolle apteekkimaksua.

Kirsi Kvarnström, puheenjohtaja, Farmasialiitto:
"Niin, se apteekkimaksu maksetaan sieltä apteekin liikevaihdosta. Tietysti jos on erillisyhtiö, niin se on sitten erillään siitä."

MOT:
"Eli, eli voiko tämä olla tapa vähentää sitä apteekin apteekkimaksua valtiolle?"

Kirsi Kvarnström:
"Siltä se vaikuttais."

Apteekkeja valvova viranomainen Fimea ei pysty valvomaan apteekkien osakeyhtiöitä. Siihen Fimealla ei ole mandaattia.

Eija Peltonen, johtaja, Fimea:
"Jos apteekeissa toimii samoissa tiloissa osakeyhtiö, johon Fimealla ei ole valvontamandaattia ja meillä tulee ongelma, jos joskus tulisi näin radikaali ongelma, että meidän tarttis panna,
panna esimerkiksi puutteiden takia apteekin ovet kiinni, lääkejakelu ei olisi enää turvallista, niin se on varsin, varsin mahdoton tehtävä, kun siinä on samoissa tiloissa tai sanotaan, että se ei ole
helppo ratkaista se tilanne, jos samoissa tiloissa toimii toinen laillinen toimija, johon meillä ei ole mitään sananvaltaa. Sinälläänhän tuota läpinäkyvyys ja sitten tää, myös tää tarvittaessa
valvonnan toimenpiteiden toteuttaminen on ne syyt, minkä takia me haluttais tää, tää tuota tarkastelun alle."

Tätä epäkohtaa Fimea on tuonut esille sosiaali- ja terveysministeriölle, mutta ilman tulosta.

Eija Peltonen:
"Tää täytyy saada läpinäkyväksi tää apteekkien talous."

MOT:
"Miltä kuulostaa, että keskimääräinen voitto on kolmasosa liikevaihdosta?"

Eija Peltonen:
"Se kuulostaa juuri siltä, että nää asiat täytyy saada tähän keskusteluun mukaan."

Peltonen heittää nyt pallon poliitikoille. Fimea haluaisi kieltää osakeyhtiöt kokonaan apteekeista.

Myös Kiesiläisellä on viesti päättäjille.

Mikko Kiesiläinen:
"Nyt kuitenkin keskustellaan huomattavista leikkauksista koulutukseen, keskustellaan jopa lapsilisien leikkaamisesta, niin tämmöses tilantees se et me jätetään yks tämmönen ammattikunta, joka on sitten pystyny
käytännössä painamaan rahaa valtion laillistamalla kartellilla, nini mun mielest se ei vaan oo millään tavalla hyväksyttävää."

Markku Myllykangas, terveyssosiologian dosentti, Itä-Suomen yliopisto:
"Yhteiskunta pystyis hankkimaan kymmeniä miljoonia euroja vuodessa rahaa valtion pohjattomaan kassaan, koska tämä on hirveän polarisoitunutta tämä apteekkihomma. Siellä on pieniä apteekkeja
joiden myynti ei merkittävän suurta oo, ja sitten on tämmösiä apteekkeja, joissa on valtava myynti ja riskejä ei käytännössä oo siinä yrittämisessä oikeastaan mitään."