Hyppää pääsisältöön

Erikoislääkäri Martti Sorri vastaa

Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Martti Sorri ja toimittaja Mikko Penttilä.
Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Martti Sorri ja toimittaja Mikko Penttilä. Kuva: Yle, Tero Kyllönen martti sorri ja toimittaja mikko penttilä

”Miksi kaikille kuulokojetta tarvitseville ei ole saatavilla tarpeeksi hyviä laitteita?”

Kyllä niitä ainakin liian vähän on. Voisi sanoa, että niistä suomalaisista, jotka kuulokojeesta hyötyisivät, alle puolet on sellaisen saanut. Johtuuko se sitten rahasta, on toinen juttu, mutta siitä tulee rahakysymys, kun meillä väki ikääntyy — rahat tulevat loppumaan.

”Kaikkihan tietävät, että melulta pitää suojautua, mutta mistä tietää, milloin melu on liian kova?”

Karkea nyrkkisääntö on, että jos ääntä joutuu korottamaan tavallisessa keskustelussa, saattaa ympäristön melutaso olla haitallisen korkea.

”Onko totta, että korvien kestävyydellä tai herkkyydellä on eroja ihmisten välillä — että yhden korvat ovat lasia ja toisen kiveä?”

Kyllä se totta on. Lasikorvilla tarkoitetaan sellaisia ihmisiä, joiden kuulo vaurioituu herkemmin voimakkaan äänen vaikutuksesta. Toisten korvat taas kestävät enemmän, heitä kutsutaan kivikorviksi.

Suurin tekijä näissä eroissa on perimä, mutta sen ennustaminen, kenen korvat kestävät paremmin ja kenen huonommin, on kovin vaikeaa. Lähtökohta on siis se, että aivan kaikkien on syytä suojata korvansa melulta.

Kultakorvistakin puhutaan, mutta se lienee enemmänkin lahjakkuuskysymys. Jos on vaikka absoluuttinen sävelkorva, voi hyvin puhua kultakorvasta.

”Jos vaikka kovan pamahduksen seurauksena tulee kuulon alenema, voiko kuulo vielä palautua normaaliksi?”

Äkillinen kuulonalenema, vaikka juuri pamahduksen jälkeen, voi osittain palautua. Aleneman vakavuudesta riippuu, kuinka hyvin kuulo palautuu. Jos muutos on lievä, voi kuulo palautua kokonaankin. Jos vaurio on vakavampi, voi se vähän korjaantua, mutta tuskinpa entiselle tasolle. Pitkäaikaisen melualtistuksen aiheuttama kuulonalenema voi sekin korjaantua, kun altistus loppuu, mutta jos altistus toistuu, pysyy kuulo heikkona.

”Mikä mahtaa olla korvissani kuulua häiritsevä ääni? Se on vähän kuin jääkaapin hurinaa tai eräänlaista suhinaa. Tinnitusta se ei varmaan ole, vaan enemmänkin suhinaa, joten mistä voisi olla kyse? Ja mitä sille voisi tehdä?”

Kyllä tämä tinnitukselta kuulostaa. Tinniushan on määritelmän mukaan mikä tai minkätyyppinen tahansa ääni, jonka aistii, mutta jolla ei ole ulkoista lähdettä. Sanana tinnitus kuulostaa siltä, että ääni on korkea ja vinkuva, mutta tinnituksen laatu voi olla ihan mitä tahansa.

Viisainta on hakeutua tutkimuksiin ja hoitoon. Jos ajatellaan, että tinnituksen lähtökohta on esimerkiksi sisäkorvan vaurio, vaikkapa melun seurauksena, ei sille lähtökohdalle mahda mitään. Kuitenkin sille, kuinka paljon tuo tinnitus vaivaa, voi tehdä paljonkin. Keskeistä on, kuinka kiinnostunut tai huolestunut tuosta ylimääräisestä äänestä on, siitä lähdetään liikkeelle.

Tinnitukseen liittyy myös monia toissijaisia vaivoja, kuten vaikka se, että ääni valvottaa yöllä. Tällöin unettomuuden hoito saattaa hyvinkin helpottaa. Tinnitukseen liittyy iso paketti asioita, joihin täytyy tarttua kokonaisuutena, ja pyrkiä vaikuttamaan ainakin niihin asioihin, joita voidaan helpottaa. Kannattaa muistaa, että tinnituksen luonnollisessa kulussa sen häiritsevyys pääsääntöisesti vähenee. Ennuste ei siis ole huono, vaan itse asiassa kohtuullisen hyvä — kunhan ei jäädä kiinni siihen tinnituksen aiheuttamaan vaivaan ja jatkuvasti kuunnella, että mikä tuolla minun päässäni oikein on.

Asiantuntija: MARTTI SORRI, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, professori, audiologi
Toimittaja: MIKKO PENTTILÄ

Lisää ohjelmasta

hitsari
hitsari Kuva: Yle, Akuutti hitsari
Antti Ropponen
Antti Ropponen Kuva: Yle, Tero Kyllönen Antti Ropponen,akuutti
puhelin, kuulokkeet ja liikenne
puhelin, kuulokkeet ja liikenne Kuva: Yle, Tero Kyllönen kuulokkeet ja liikenne
Alina Tomnikov istuu kuvassa silmät kiinni, taustalla valoa ja lasiseinä.
Alina Tomnikov istuu kuvassa silmät kiinni, taustalla valoa ja lasiseinä. Kuva: Yle / Tero Kyllönen Akuutti,Alina Tomnikov,Näkövammaisten liitto ry