Hyppää pääsisältöön

Kehitysavusta leikataan, turvapaikanhakijoita vastustetaan – onko Suomi nyt osa Itä-Eurooppaa?

Suomalaisen YK-delegaatin mukaan Suomen nykyinen viiteryhmä on Pohjoismaiden ja Länsi-Euroopan sijaan Itä-Eurooppa.

Suomi maksaa ensi vuodesta alkaen kehitysapua huomattavasti vähemmän kuin EU suosittelee. // Kuva: EPA / Patrick Seeger

Suomi sai viikonlopun aikana mainetta maailmalla. Torilla ei kuitenkaan ole tällä kertaa syytä tavata.

YK:n 70-vuotisjuhlliin New Yorkissa osallistunut Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen joutui Helsingin Sanomien mukaan vastaamaan useita kertoja kysymykseen, mikä Suomessa mättää.

Kysymyshän on valitettavan asiallinen ja ajankohtainen: viikonlopun aikana ilmestyneessä The New York Times -lehdessä käsiteltiin Suomessa tapahtuneita iskuja turvapaikanhakijoita kohtaan. Lahden Klu Klux Klan -protestoijasta tietää koko maailma.

Lappalainen kommentoi Helsingin Sanomille, että Suomi on mielikuvissa samassa mustassa aukossa Unkarin kanssa. Unkarin, jossa ammutaan pakolaisia kyynelkaasulla.

Lappalaisen mukaan Itä-Eurooppa olisi nykyään Suomen viiteryhmä.

Onko näin? Olemmeko nykyään ennemmin osa Itä- kuin Länsi-Eurooppaa?

Mietitäänpä. Suomi jätti ainoana Länsi-Euroopan maana äänestämättä, kun Euroopan maiden sisäministerit äänestivät 120 000 turvapaikanhakijan sijoittamisesta eri EU-maihin seuraavan kahden vuoden aikana. Kaikki muut Länsi-Euroopan maat olivat suunnitelman puolella. Tšekki, Slovakia, Romania ja Unkari äänestivät suunnitelmaa vastaan. Aiemmin suunnitelmaa vastustanut Puola käänsi kelkkansa ja oli nyt sen kannalla.

Lisäksi leikkaamme kehitysavusta ensi vuonna 300 miljoonaa euroa. Jatkossa Suomi käyttää kehitysyhteistyöhön enää vain 0,35 prosenttia bruttokansantuotteestaan, vaikka EU:n suositus on 0,7 prosenttia vanhoille ja 0,33 prosenttia uusille EU-maille. Suomen lukema on vain niukin naukin sen rajan yli, joita uusien EU-maiden – lähinnä Itä-Euroopan maiden – tulisi antaa kehitysyhteystyöhön.

"Suomi on menossa globaalisesti kulttuurisessa mielessä taaksepäin."― Markku Kivinen, Aleksanteri-intituutin johtaja.

Mutta onko Lappalaisen kommentti Itä-Euroopan viiteryhmään kuulumisesta vain provosoiva kommentti vai täyttä totta?

- Pakolais- ja kehitysapuun liittyvissä kysymyksissä näkyy se, että Suomi on menossa globaalisesti kulttuurisessa mielessä taaksepäin. Se on aito huoli, Aleksanteri-instituutin johtaja, professori Markku Kivinen kertoo YleX:lle.

Toisaalta on monia seikkoja, jotka erottavat Suomen Itä-Euroopasta. Alla muutama esimerkki.

1. Koulutustaso

Tylsäähän se jo on, mutta totta. Suomi on vuosikausia ylpeillyt koulutustasollaan, eikä suotta. Tosin Suomen koulutustaso on viime vuosina ottanut takapakkia muuhun maailmaan nähden. Silti Suomen sijoitus kansainvälisessä koulutusvertauksessa on korkeampi kuin minkään Itä-Euroopan maan. Puola hengittää jo niskaan, mutta on vielä Suomen takana.

- Itä-Euroopan mailla on kuitenkin globaalisesti katsottuna suhteellisen korkea koulutustaso, Kivinen sanoo.

2. Vakaus

Suomi on ollut yhdysvaltalaisen The Fund for Peace -järjestön mittauksen mukaan maailman vakain maa vuodesta 2011 lähtien. Mittauksessa tarkastellaan yhteiskunnan luokkajakoa, demografisia paineita, pakolaisten määrää, taloudellisen kehityksen jakautumista, julkisten palvelujen laatua, luottamusta poliisiin ja ihmisoikeuksien kunnioittamista.

Listan ensimmäinen Itä-Euroopan puolella oleva maa on Puola, joka on sijalla 30.

3. Innovatiivisuus

Suomi on The Global Index -vertailun mukaan tällä hetkellä maailman kuudenneksi innovatiivisin maa. Ensimmäinen Itä-Euroopan maa, Viro, on listan sijalla 21.

Vertailussa otetaan huomioon muun muassa eri maiden innovaatiopanostukset ja niiden tuloksellisuus.

4. Nousevat teknologiayritykset

Suomalaisen teknologiajätti Nokian tarinan tuntevat kaikki. Suomalainen teknologiaosaaminen ei onneksi jää pelkkiin matkapuhelimiin. Vuoden 2015 Euroopan Red Herring -kilpailun eli nuorien ja nousevien teknologiayritysten listauksen TOP 100 -listalle mahtui peräti 15 suomalaista yritystä. Itä-Euroopan maista listalle pääsi yhteensä 12 yritystä.

5. Odotettavissa oleva elinikä

Juuri tällä hetkellä Suomeen syntynyt lapsi elää keskimäärin hieman yli 81-vuotiaaksi. Itä-Euroopan maista vanhimmiksi elävät tšekkiläiset. Tänään syntynyt tšekki on elossa vielä runsaat 78,5 vuotta.

6. Bruttokansantuote per asukas

Suomen bruttokansantuote oli vuonna 2014 Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan ostovoimakorjattuna mukaan 40 347 dollaria eli 37 309 euroa per henkilö. Itä-Euroopan maista suurin BKT per asukas ostovoimakorjattuna on Tšekissä, 29 925 dollaria eli 27 672 euroa. 

Bruttokansantuote mittaa maan kokonaistuotantoa, johon lasketaan kaikki tiettynä aikana tuotetut tavarat ja palvelut. Mitä suurempi BKT per asukas, sitä vauraampi valtio on.

- Vaikka Itä-Euroopan maiden bruttokansantuote on noussut, niin Eurooppalaisella standardilla ne ovat taloudellisesti huonommin pärjäävää joukkoa vielä vuosikymmeniä tästä eteenpäin, Aleksanteri-instituutin johtaja, professori Markku Kivinen sanoo.

Kuinka Suomelle käy tulevaisuudessa?

Vielä Kylmän sodan aikana Itä-Euroopan maissa Suomea katsottiin kaihoten: Suomi pysyi liittoutumattomana, maassamme vallitsi demokratia ja markkinatalous toimi.

Kivisen mukaan Suomen identiteetin kannalta on äärimmäisen tärkeää, että pysymme jatkossa yhtenä Pohjoismaista. Itä-Euroopan valtioksi identifioituminen ei olisi Kivisen mukaan hyväksi Suomen ulko-, turvallisuus- tai hyvinvointipolitiikalle.

"Suomen pitää pyrkiä profiloitumaan pohjoismaisena hyvinvointimaana."― Markku Kivinen, Aleksanteri-intituutin johtaja.

- Pohjoismaat ovat Suomen luonnollinen viiteryhmä. Suomen pitää pyrkiä profiloitumaan pohjoismaisena hyvinvointimaana sekä pohjoismaisten hyvinvointiarvojen kantajana, Kivinen kiteyttää.

Lue myös:

Lahden Ku Klux Klan -törttöily sai jatkoa: nyt kaapuun puettiin Jari Litmasen patsas

Mitä ihmettä Lahdessa oikein tapahtui? Näin sosiaalinen media reagoi Ku Klux Klan -mieheen

Ulkoministeri Soini YleX Etusivulle: ”Suomessa täytyy päästä pois vihan kulttuurista”