Hyppää pääsisältöön

Kuuro lentopalloilija kuuntelee ja kommunikoi monella tavalla

Antti Ropponen
Antti Ropponen kuulee sisäkorvaistutteen avulla. Antti Ropponen Kuva: Yle, Tero Kyllönen Antti Ropponen,akuutti

Antti Ropponen on 20-vuotias lahjakas lentopalloilija. Kovakätinen hakkuri voitti keväällä miesten Suomen mestaruuden Kokkolan Tiikereiden riveissä ja on edustanut Suomea nuorten maajoukkueissa. Aika hyvin nuorelta mieheltä, joka syntyi kuurona ja opetteli puhumaan saatuaan sisäkorvaistutteen seitsemänvuotiaana. Joskus kuuroudesta on ollut jopa hyötyä pelikentällä.

Antti on kuulevan perheen toinen lapsi.

– Koko perhe on kuulevia, ei ole mitään kuulovikoja. Se (kuurous) vaan tuli yllättäen. Me selvitettiin, että onko sukulaisissa ollut kuuroja, niin ehkä joku kaukainen sukulainen on myös ollut kuuro, Antti muistelee.

Aluksi kukaan ei osannut epäillä pojan kuulossa olevan mitään vikaa. Epäilykset heräsivät, kun Antti ei reagoinut millään tavalla vanhempien kutsuhuutoihin. Kuurous todettiin pojan ollessa kaksivuotias ja siitä alkoi perheelle uusi elämänvaihe.

Leikkauksen jälkeen me käytiin perheen kanssa pihalla ja oli kiva, kun kuulin kaikki tuulet. Silloin tajusin, että äänimaailma aukesi.

Vanhemmatkin opettelivat viittomakieltä, mutta mielessä oli jo toisenlainen ratkaisu. Antin ollessa seitsemänvuotias hänelle tehtiin implanttileikkaus.

Sisäkorvaimplantti
Sisäkorvaimplantti Kuva: Yle, Marko Väänänen antti ropponen

Leikkauksessa sisäkorvaan asennetaan vastaanotin, joka välittää äänisignaalit suoraan kuulohermoon. Korvan takana on akuilla toimiva eräänlainen kuulokoje, jonka mikrofoni vastaanottaa äänet ja laite välittää ne prosessorin kautta pään sisällä olevalle implantille. Kuulokojeessa on kiinni myös antenni, joka pysyy päässä kiinni magneetin avulla. Leikkauksessa pään sisälle on asennettu rautaa, mikä mahdollistaa magneetin toimimisen.

– Yli kymmenen vuotta sitten se oli iso operaatio. Leikkauksen jälkeen me käytiin perheen kanssa pihalla ja oli kiva, kun kuulin kaikki tuulet. Silloin tajusin, että äänimaailma aukesi, Antti muistelee.

Ensialkuun implantin tuottama ääni kuulosti inhottavalta.

– Ajattelin, ettei siihen ääneen pysty tottumaan, mutta kyllä siihen nopeasti tottui. Sitä ääntä voisi hauskasti kuvailla, että se kuulosti alussa Aku Ankan puheelta.

Implantti on asennettu oikeaan korvaan. Vasen korva ei edelleenkään kuule mitään, mikä tuottaa joskus omat ongelmansa.

– Jos olen omissa maailmoissani ja joku sanoo minun nimen, alan heti käännellä päätä, että kuka huusi. Se on tosi jännä se äänen suunta, minä en kuule mistä päin se tulee.

– On minulle ehdotettu toisen korvan implanttileikkausta. Kyllä minä sen mielelläni voisin teettä, mutta leikkauksesta toipumiseen menisi niin paljon aikaa, ettei se urheilun takia olisi järkevää.

Yleisö piti kovaa ääntä, eikä meidän valmentaja saanut huudettua palautetta pelaajille kunnolla. Minä olin ainut, joka sai palautteen kentälle asti, kun osasin lukea huulilta.

Urheilu onkin ollut tärkeä osa Antin elämää lapsuudesta saakka. Kun muut leikkivät hippaa, halusi Antti vain pelata. Salibandya, pesäpalloa, jääkiekkoa ja keihäänheittoa, kaikki lajit tulivat tutuiksi.

– Isosisko harrasti lentopalloa kymmenenvuotiaana ja kävin katsomassa niitten turnauksen. Siitä minä innostuin, kun huomasin, että se on tosi kiva laji.

Antti Ropponen
Antti Ropponen pelaa Kokkolan Tiikereissä. Antti Ropponen Kuva: Yle, Tero Kyllönen antti ropponen

Implantti ei ole haitannut peliuraa laisinkaan. Ennen harjoituksia tai pelejä Antti teippaa kuulokojeen, jotta se toimisi luotettavasti koko ajan.

– Hikoilen aika paljon urheillessa. Silloin täytyy huolehtia, ettei laitteeseen mene kosteutta, jolloin laite saattaa mykistyä, enkä kuule yhtään mitään.

Kuulokojeen kestävyyttä on testattu pelikentällä myös toisella tavalla, kun lentopallo on tullut suoraan laitteeseen. Onneksi laite on kestänyt iskut, vaikka sen mykistyminenkään ei olisi iso ongelma. Antti osaa nimittäin lukea puhetta huulilta. Taidosta on ollut hyötyä myös lentopallossa.

– Oltiin junioreitten maajoukkueen mukana MM-kisoissa Meksikossa. Yleisö piti kovaa ääntä, eikä meidän valmentaja saanut huudettua palautetta pelaajille kunnolla. Minä olin ainut, joka sai palautteen kentälle asti, kun osasin lukea huulilta ja tulkkasin toisille, mitä valmentaja sanoi. Se oli hauska tilanne, Antti naurahtaa.

Huulilta lukeminen on monelle kuurolle tai huonokuuloiselle tärkeä osa kommunikaatiota. Vaikka Antti kuulee implantin avulla, tukee huulilta lukeminen kuulemista ja kommunikaatiota koko ajan.

– Paras vaihtoehto on kommunikoida katseella. Huonokuuloinen tai kuuro lukee huulilta, minkä takia katsekontakti on tosi tärkeä. Kannattaa myös puhua selkeämmällä puhetyylillä, niin sen kautta kommunikointi onnistuu paremmin, Antti muistuttaa.

Tämä ei kuitenkaan ole mikään este mihinkään.

Joskus kuuroudesta voi olla jopa hyötyä.

– Jos joku vähän nipottaa, niin kyllä siinä alkaa pinna palaa. Silloin on kaikista rauhoittavinta, että ottaa implantin pois päältä. Saa rauhoittua hetken ja sitten on taas uusi ihminen. Semmoista se on, Antti naurahtaa.

Yöksi Antti ottaa laitteen pois korvasta ja lataa sen akut. Herätyskellokin on erilainen kuin kuulevilla.

– Herätyskello toimii värinällä. Se on sellainen ladattava pieni herätyskello, jonka voi laittaa tyynyn alle. Sitten siihen herää, kun tyyny alkaa väristä. Välillä voi tosin nukkua pommiin, jos herätyskello on tippunut tyynyn alta lattialle.

Antin puhe sujuu mallikkaasti, vaikka hän on päässyt opettelemaan puhumista vasta kouluikäisenä. Koulun lisäksi apuna ovat olleet ystävät ja sukulaiset.

– Aloitin koulun heti kun sain implantin ja nelosluokalla siirryin kuulevien kouluun. Kun opettelin puhumaan, minulla oli aluksi ihan puuta heinää se puhuminen. Kun puhuminen alkoi sujua jotenkin, sukulaiset, perhe ja kaverit opettivat minua kokoa ajan esimerkiksi sijamuodoissa. Sanan oikea muoto menee näin, sinun pitää puhua näin.

– Kuulevien koulussa viittominen jäi pois. Se oli aika ikävää, mutta puhuminen oli tärkeämpää. On kiva elää kahdessa eri maailmassa, on kuurojen maailma ja sitten on kuulevien maailma.

Antti Ropponen
Antti Ropponen Kuva: Yle, Marko Väänänen antti ropponen

Tällä hetkellä Antti opiskelee Kokkolan yhteislyseon lukiossa. Viittomakielen perusteet ovat edelleen hallussa ja toiveissa on, että hän voisi hyödyntää viittomakieltä tulevaisuudessa työelämässä.

– Olen miettinyt, että olisi kiva olla liikunnanohjaaja viittomakielen puolella. Olen kuullut, että liikunnanohjaajia viittomakielen puolella on tosi vähän, vaikka viittomakielisiä ihmisiä, jotka haluaa liikkua, on tosi paljon.

– Ei sille voi mitään, jos syntyy kuurona. Tämä ei kuitenkaan ole mikään este mihinkään. Esimerkiksi urheiluun kuurous ei ole mikään este, kannustaa Antti.

Katso juttu (alkaa kohdasta 03:23)