Anu-Maija Kärjä
Yle
Musiikki voi olla kuulolle yhtä riskialtista kuin katuporan jyrinä. Kovat volyymit altistavat pysyvälle kuulovauriolle aivan huomaamatta – musiikkia kun ei helposti edes miellä meluksi. Tarkkana saa olla niin jumppatunnilla, yöelämässä kuin liikenteessäkin!
– Kaikkialla, missä soitetaan vahvistettua musiikkia, melututkija Jaana Jokitulppo kiteyttää musiikkimelun riskipaikat.
Musiikkia soitetaan kauppakeskuksissa, ravintoloissa, erilaisissa tapahtumissa, konserteissa, festareilla – lista on loputtoman pitkä. Myös pelkkä taustamusiikki voi olla yllättävän kovalla. Jumppatunneilla hittibiisejä huudatetaan kovaa ihan tarkoituksella. Se kun antaa mukavasti tsemppiä urheilusuoritukselle.
Lenkkipolulla tai kaupungilla musiikki soi omien luurien kautta suoraan tärykalvolle. Miten paljon korvat joutuvat lopulta musiikkimelua sietämään?
– Kyllä herkästi yksi bändi saattaa sen sata desibeliä saada rikki.
Ihmiset humaltuessaan alkavat puhua isommalla äänellä. Jolloin taas joudutaan nostamaan musiikkia kovemmalle. Se on kuin kilpajuoksu puheen ja musiikin välillä.
Kuuloa vahingoittavan melun raja on 85 desibeliä, ja jo 80 desibelin ylitys saa herkimmät reagoimaan. Sata desibeliä vahingoittaa kuuloa pahimmillaan jo vartissa – pysyvästi.
Musiikkimelusta kärsivät myös soittajat itse. Treenikämpillä melulukemat paukkuvat reilusti yli, mutta silti kuulo jää soittajilta suojaamatta. Monen muusikon mielestä kertakäyttöiset korvatulpat leikkavat soittosoundin tukkoiseksi, eikä korvan mukaan valettaviin tulppiin ole välttämättä vara. Silti kuulo on syytä suojata.
– Ei kannata leikkiä sen oman kuulon kanssa, vaan ehdottomasti jos tietää, että melu on sata desibeliä, niin ei sitä viittätoista minuuttiakaan kannata olla ilman sitä suojausta.
Paras tapa melun arviointiin kulkee mukana aina.
– Jos korvat sanovat, että nyt ollaan liian meluisassa paikassa, niin silloin kannattaa miettiä, kannattaisiko asialle tehdä jotain. Vaikka poistua tai laittaa kuulosuojaimet, hoksauttaa Jokitulppo.
Konserttimelussa kannattaa muistaa myös, ettei yritä huutaa kaverin korvaan metelin yli. Ja ettei myöskään vislaa kaverin kuuloa pilalle.
Mittaa itse desibelit!
Puhelimeen voi helposti ladata sovelluksen, joka näyttää desibelit.
– Kännykkämittarilla saa karkean arvion, mitä se melun taso on, tietää Jokitulppo.
Ravintoloissa ei usein alkuillasta ole vielä kova melu. Mutta loppuillasta musiikin ja puheensorinan kakofonia voi olla kuulolle haitaksi.
– Ihmiset humaltuessaan alkavat puhua isommalla äänellä. Jolloin taas joudutaan nostamaan musiikkia kovemmalle. Se on kuin kilpajuoksu puheen ja musiikin välillä.
Melututkija peukuttaakin näppärien kertakäyttötulppien puolesta. Niissä hinta on kohdallaan ja ne mahtuvat kätevästi taskuun, reppuun tai käsilaukkuun.
Jos se suojain vaimentaa liikaa, niin jää ne tärkeät ympäristön varoitusäänet kuulematta.
– Mutta täytyy muistaa, että kertakäyttötulpat ovat kertakäyttöiset eli niitä ei voi kovin montaa kertaa käyttää. Käsistä menee aina bakteereja niihin. Kertakäyttötulpat pitää osata laittaa korvaan oikein eli sellainen on huono suojain, joka on väärin siellä korvassa.
Tarjolla on myös muita suojaimia ja jokainen voi valita niistä itselleen sopivimman vaihtoehdon. Yksi asia kannattaa kuitenkin muistaa:
– Suojainkin voi vaimentaa liikaa. Jos se suojain vaimentaa liikaa, niin jää ne tärkeät ympäristön varoitusäänet kuulematta, muistuttaa Jokitulppo ja havainnollistaa.
– Jos tuolla liikenteessä painelee kupusuojaimet päässä, niin ei yhtäkkiä hoksaakaan takaa tulevaa autoa.
Sama vaikutus on myös kuppimallisilla kuulokkeilla, jotka sulkevat herkästi liikenteen melun ulkopuolelleen. Ja kun silmät ovat kiinni puhelimen näytöllä, tuplaantuvat onnettomuusriskin ainekset.
Jaana Jokitulppo (FT) on diplomi-insinööri ja akustiikkasuunnittelija. Hänen mielenkiintonsa kohteena on erityisesti vapaa-ajan melun tutkiminen. Jokitulppo nähdään Akuutin asiantuntijana kuulolähetyksessä maanantaina 28.9.2015 klo 18.30.
Lisää aiheesta:
Jo vartti moottorisahan melua voi olla liikaa korville!
Lisää ohjelmasta
