Hyppää pääsisältöön

Musiikki uhkaa kuuloa salakavalasti

puhelin, kuulokkeet ja liikenne
puhelin, kuulokkeet ja liikenne Kuva: Yle, Tero Kyllönen kuulokkeet ja liikenne

Musiikki voi olla kuulolle yhtä riskialtista kuin katuporan jyrinä. Kovat volyymit altistavat pysyvälle kuulovauriolle aivan huomaamatta – musiikkia kun ei helposti edes miellä meluksi. Tarkkana saa olla niin jumppatunnilla, yöelämässä kuin liikenteessäkin!

– Kaikkialla, missä soitetaan vahvistettua musiikkia, melututkija Jaana Jokitulppo kiteyttää musiikkimelun riskipaikat.

Musiikkia soitetaan kauppakeskuksissa, ravintoloissa, erilaisissa tapahtumissa, konserteissa, festareilla – lista on loputtoman pitkä. Myös pelkkä taustamusiikki voi olla yllättävän kovalla. Jumppatunneilla hittibiisejä huudatetaan kovaa ihan tarkoituksella. Se kun antaa mukavasti tsemppiä urheilusuoritukselle.

Lenkkipolulla tai kaupungilla musiikki soi omien luurien kautta suoraan tärykalvolle. Miten paljon korvat joutuvat lopulta musiikkimelua sietämään?

– Kyllä herkästi yksi bändi saattaa sen sata desibeliä saada rikki.

Ihmiset humaltuessaan alkavat puhua isommalla äänellä. Jolloin taas joudutaan nostamaan musiikkia kovemmalle. Se on kuin kilpajuoksu puheen ja musiikin välillä.

Kuuloa vahingoittavan melun raja on 85 desibeliä, ja jo 80 desibelin ylitys saa herkimmät reagoimaan. Sata desibeliä vahingoittaa kuuloa pahimmillaan jo vartissa – pysyvästi.

Musiikkimelusta kärsivät myös soittajat itse. Treenikämpillä melulukemat paukkuvat reilusti yli, mutta silti kuulo jää soittajilta suojaamatta. Monen muusikon mielestä kertakäyttöiset korvatulpat leikkavat soittosoundin tukkoiseksi, eikä korvan mukaan valettaviin tulppiin ole välttämättä vara. Silti kuulo on syytä suojata.

– Ei kannata leikkiä sen oman kuulon kanssa, vaan ehdottomasti jos tietää, että melu on sata desibeliä, niin ei sitä viittätoista minuuttiakaan kannata olla ilman sitä suojausta.

Paras tapa melun arviointiin kulkee mukana aina.

– Jos korvat sanovat, että nyt ollaan liian meluisassa paikassa, niin silloin kannattaa miettiä, kannattaisiko asialle tehdä jotain. Vaikka poistua tai laittaa kuulosuojaimet, hoksauttaa Jokitulppo.

Konserttimelussa kannattaa muistaa myös, ettei yritä huutaa kaverin korvaan metelin yli. Ja ettei myöskään vislaa kaverin kuuloa pilalle.

korvatulppaa laitetaan korvaan
Kertakäyttötulppia saa marketeista ja apteekeista useamman parin muutamalla eurolla. korvatulppaa laitetaan korvaan Kuva: Yle, Tero Kyllönen korvatulppaa laitetaan korvaan

Mittaa itse desibelit!

Puhelimeen voi helposti ladata sovelluksen, joka näyttää desibelit.

– Kännykkämittarilla saa karkean arvion, mitä se melun taso on, tietää Jokitulppo.

Ravintoloissa ei usein alkuillasta ole vielä kova melu. Mutta loppuillasta musiikin ja puheensorinan kakofonia voi olla kuulolle haitaksi.

– Ihmiset humaltuessaan alkavat puhua isommalla äänellä. Jolloin taas joudutaan nostamaan musiikkia kovemmalle. Se on kuin kilpajuoksu puheen ja musiikin välillä.

Melututkija peukuttaakin näppärien kertakäyttötulppien puolesta. Niissä hinta on kohdallaan ja ne mahtuvat kätevästi taskuun, reppuun tai käsilaukkuun.

Jos se suojain vaimentaa liikaa, niin jää ne tärkeät ympäristön varoitusäänet kuulematta.

– Mutta täytyy muistaa, että kertakäyttötulpat ovat kertakäyttöiset eli niitä ei voi kovin montaa kertaa käyttää. Käsistä menee aina bakteereja niihin. Kertakäyttötulpat pitää osata laittaa korvaan oikein eli sellainen on huono suojain, joka on väärin siellä korvassa.

Tarjolla on myös muita suojaimia ja jokainen voi valita niistä itselleen sopivimman vaihtoehdon. Yksi asia kannattaa kuitenkin muistaa:

– Suojainkin voi vaimentaa liikaa. Jos se suojain vaimentaa liikaa, niin jää ne tärkeät ympäristön varoitusäänet kuulematta, muistuttaa Jokitulppo ja havainnollistaa.

– Jos tuolla liikenteessä painelee kupusuojaimet päässä, niin ei yhtäkkiä hoksaakaan takaa tulevaa autoa.

Sama vaikutus on myös kuppimallisilla kuulokkeilla, jotka sulkevat herkästi liikenteen melun ulkopuolelleen. Ja kun silmät ovat kiinni puhelimen näytöllä, tuplaantuvat onnettomuusriskin ainekset.

Jaana Jokitulppo (FT) on diplomi-insinööri ja akustiikkasuunnittelija. Hänen mielenkiintonsa kohteena on erityisesti vapaa-ajan melun tutkiminen. Jokitulppo nähdään Akuutin asiantuntijana kuulolähetyksessä maanantaina 28.9.2015 klo 18.30.

Lisää aiheesta:

Jo vartti moottorisahan melua voi olla liikaa korville!

Lapsen kuulo koetuksella arjessa

Melu on työturvallisuusriski

  • Kansanparantajia, aktivisteja ja parantavaa perunaa – Mosambikissa tieto on terveyttä

    Mosambikissa malarian riski on maailman suurin.

    Mosambik on yksi maailman kymmenestä köyhimmästä maasta. Kotimantereellaan Afrikassa se kuuluu Saharan eteläpuolisiin maihin, joissa olot ovat haastavat ja esimerkiksi malarian riski maailman suurin. Elinolojen parantamiseen tähtäävässä FDC-järjestössä työskentelevä lääkäri Julia Magaia kertoo, että juuri malarian, hivin ja tuberkuloosin kaltaiset tarttuvat taudit ovat ripulitautien ohella isoimmat kansanterveysongelmat.

  • Varpusparvi hotellihuoneen pöntössä – Mitä reissussa uskaltaa syödä?

    Ripuli on yleisin matkailijaa vaivaava terveysongelma.

    Maha kuralla ja kaikki suun kautta sisään nautittu tuntuu valuvan pikavauhtia pönttöön. Vatsassa kouristelee ja rantapäivä vaihtuu hotellihuoneen vessan läheisyydessä norkoiluksi. Ripuli on yleisin matkailijaa vaivaava terveysongelma. Sekoittiko ruoka pakin vai onko kyse jostain vakavammasta?

  • Matkailijoiden tuomat eksoottiset sairaudet ovat jo arkipäivää

    Suomessa eksoottiset sairaudet ovat jo tuttu juttu.

    Ihmiset liikkuvat maapallolla enemmän kuin koskaan. Pelkästään suomalaiset tekevät vuodessa noin 9 miljoonaa ulkomaanmatkaa. Virukset, bakteerit ja loiset hyppäävät helposti matkustajien kyytiin ja siirtyvät uusille alueille. Vielä suuremman tartuntatautiriskin kantavat ihmiset, jotka liikkuvat ympäri maailmaa pakon sanelemina. Esimerkiksi ilmastonmuutos pakottaa ihmisvirrat liikkeelle.