Isot talouskriisit toistuvat säännöllisesti, mutta niitä ei voi ennustaa. Kriisit eivät aiheudu yhdestä syystä, mutta ne alkavat, kun luottamus pankkeihin ja markkinoihin pettää. Tällaisia kriisejä on Euroopassa kohdattu yli 700 vuotta. Tietokirjailija Ari Turunen avaa Docventuresille, mistä suurimmissa kuplissa oli kysymys.
1. Maailman ensimmäinen pankkikriisi 1345
TL;DR: Euroopan kaksi isointa pankkia kaatui, koska Englannin kuningas ei maksanut velkojaan. Pankkien mukana meni konkurssiin satoja yrityksiä ympäri Eurooppaa.
Ensimmäiset pankit perustettiin Firenzessä, josta oli tullut merkittävä tekstiilikaupan keskus. Vuonna 1252 Firenze alkoi lyödä omaa kultarahaansa floriinia, joka oli ensimmäinen merkittävä kaupallinen valuutta Euroopassa vuosisatoihin. Koska firenzeläisillä pankeilla oli sivukonttoreita ympäri Eurooppaa, floriinista tuli nopeasti kansainvälinen valuutta.
Lainasumma vastasi viittä tonnia kultaa.
Firenzeläiset pankkiirit rahoittivat kauppaa ja teollisuutta kaikkialla Euroopassa. Bardin ja Peruzzi-suvun pankit olivat Euroopan suurimmat. Kummallakin oli yli kymmenen haarakonttoria Konstantinopolista Lontooseen ja ne rahoittivat villakauppaa sekä satojen tehtaiden toimintaa. Bardin ja Peruzzin pankit lainasivat rahaa myös kuninkaille ja paaveille, oli sitten kyse 100-vuotisesta sodasta tai paavinistuimen rakentamisesta Avignoniin.
Kun asiakkaina oli hallitsijoita, lainatut summat olivat valtavia. Englannin kuningas Edward III lainasi molemmilta pankeilta yhteensä 1,5 miljoonaa floriinia rahoittaakseen sodan Ranskaa vastaan. Summa vastasi viittä tonnia kultaa. Pantiksi hän antoi pankeille monopolin villakauppaan. Satavuotinen sota vaati veronsa eikä kuningas maksanut velkojaan. Pankit tekivät vuonna 1345 konkurssin. Konkursseihin vaikuttivat myös muiden hallitsijoiden, kuten Napolin kuningaskunnan Robertin kieltäytyminen velkojensa maksamisesta sekä huonot viljasadot. Pankkien kaatuminen ajoi monet yhtiöt konkurssiin, mikä johti korkeaan työttömyyteen. Hinnat nousivat ja nälänhätää esiintyi. Kun vielä rutto tappoi yli kolmanneksen Euroopan väestöstä, taloudellinen tilanne muuttui pysyvästi. Eurooppaan ei perustettu pitkään aikaan yhtä isoja pankkeja kuin Bardi ja Peruzzi.
2. Maailman ensimmäinen pörssiromahdus 1637
TL;DR: Harvinaisen värisistä tulppaaneista tuli Alankomaissa statussymboleja. Tulppaaneja ryhdyttiin kauppaamaan pörssissä ja niillä alettiin keinotella. Tulppaanien hinta nousi käsittämättömän korkeaksi ennen pörssiromahdusta.
Alankomaiden nousu 1600-luvulla yhdeksi maailman vauraimmaksi maaksi johtui siitä, että kuka tahansa pystyi ostamaan osuuksia suunnattomia voittoja maustekaupasta tahkonneesta Hollannin Itä-Intian kauppakomppaniasta eli VOC:sta. Itä-Intian kauppakomppanian osakkeiden ja joukkovelkakirjojen kauppapaikka sai myöhemmin nimeksi Amsterdamin pörssi. Se oli maailman ensimmäinen kauppapaikka, jossa yrityksen osakkeita voitiin myydä ja ostaa.
Vuosina 1634-1636 tulppaanihulluus saavutti huippunsa.
Maailman ensimmäinen kunnollinen sijoituskupla oli myös alankomaalaisten synnyttämä. Alankomaihin alettiin tuoda Turkista tulppaaneja, jotka viihtyivät erinomaisesti Alankomaiden ilmastossa. Sitten huomattiin, että joissakin tulppaaneissa oli virus, joka aiheutti kukissa värimuunnoksia. Alankomaissa innostuttiin jalostamaan eri värisiä tulppaaneja. Vauraassa maassa harvinaisen värisistä tulppaaneista tuli nopeasti statussymboleja. Varakkuutta osoitettiin harvinaisilla tulppaaneilla. 1620-luvulla pörssissä alettiin kaupitella tulppaanisipuleita, joiden kauppa riistäytyi lopulta käsistä.
Tulppaanien arvo nousi ja niitä alettiin jopa pitää samanlaisena varantona kuten kultaa. Tämä innosti pankkeja ja sijoittajia ostamaan lisää tulppaaneja. Vuosina 1634-1636 tulppaanihulluus saavutti huippunsa. Alankomaalaiset alkoivat myydä tulevan sadon tulppaaneista ostosopimuksia eli käytännössä johdannaisia.
Hulluus päättyi helmikuun viidennen ja kuudennen päivän välillä vuonna 1637. Alankomaalaiset ymmärsivät, että nyt oli menty liian pitkälle. Kukaan ei halunnut enää ostaa tulppaaneja. Kun valkoisen Kroonen-tulppaanisipulin arvo oli noussut vuoden 1637 tammikuussa 2000 prosenttia, helmikuussa se oli menettänyt arvostaan 95 prosenttia. Alankomaalaisille tulppaanien arvon romahdus oli suunnaton kärsimys, sillä suurin osa aikuisväestöstä oli sijoittanut tulppaaneihin, jotkut jopa koko omaisuutensa.
3. Maailman ensimmäinen kansainvälinen talouskriisi 1873
TL;DR: Pitkä lama oli useiden talouskriisien sarja Yhdysvalloissa ja Euroopassa vuosina 1873-1896. Suureelliset rautatiehankkeet ajoivat amerikkalaiset pankit konkurssiin. Kriisi levisi myös Eurooppaan ja Italiasta ja Espanjasta lähti suuri määrä siirtolaisia työttömyyttä pakoon.
Yhdysvaltain sisällissodan jälkeen rautateiden rakentamisesta tuli nopeasti kasvavaa liiketoimintaa. Valtion maa-alueita myönnettiin lännessä rautatieyhtiöille ja toimintaa rahoittivat pääasiassa ulkomaalaiset investoijat. Kolmannes sijoituksista tuli Britanniasta. Vuoteen 1869 mennessä eurooppalaisilla sijoittajilla oli miljardi dollaria rautatieyhtiöiden arvopapereissa. Osa oli siirtolaisten jotka olivat muuttaneet Yhdysvaltoihin. Yhdysvalloissa suurin omistus oli pankeilla.
Pankkien asiakkaat eivät uskoneet rahojensa olevan tallessa ja alkoivat hakea rahojaan pois pankeista.
Sijoitushulluus nosti korkoja dramaattisesti. Vuoden 1873 alussa monella sijoitusyhtiöllä oli vaikeuksia maksaa korkojaan. Pankkiiriliike Jay Cooke and Company oli sijoittanut suuria summia Northern Pacific Railway-yhtiöön, jolle oli annettu 160 000 neliökilometrin verran valtion maata rautatien rakentamiseksi. Kun Jay Cooke and Company ei saanut obligaatiolainaa myydyksi, se meni 18. syyskuuta konkurssiin. Heti tämän jälkeen alkoi paniikki.
Pankkien asiakkaat eivät uskoneet rahojensa olevan tallessa ja alkoivat hakea rahojaan pois pankeista. Suurten shekkien kirjoittaminen kiellettiin New Yorkin pankeilta. Käteistä ei ollut tavalliseen kaupankäyntiin. 20.9. 1873 New Yorkin pörssi suljettiin kymmeneksi päiväksi. Se ei rauhoittanut tilannetta. Rautatieyhtiöitä alkoi mennä konkurssiin. Tehtaat alkoivat irtisanoa työntekijöitään. Viljan, puuvillan ja raudan maailmanmarkkinahinnat laskivat. Paniikki levisi myös Eurooppaan, joka ajautui lamaan. Britannia menetti laman seurauksena asemansa johtavana teollisuusvaltiona Euroopassa. Monista Euroopan maista, kuten Espanjasta ja Italiasta, lähti työttömyyttä pakoon lähti paljon siirtolaisia.
4. Suuri lama: Wall Streetin pörssiromahdus 1929
TL;DR: Suuri lama alkoi Wall Streetin pörssiromahduksesta, jossa osakkeiden arvo tippui kolmanneksen. Se aiheutti suuren työttömyyden ja kuluttajahintojen laskun kaikkialla maailmassa. Sitä seurasi maailmanlaajuinen lama, joka kesti lähes vuosikymmenen.
1920-luku oli ollut Yhdysvalloissa kukoistava vuosikymmen. Osakkeiden arvo oli nelinkertaistunut pörssissä vuosien 1921 ja 1929 välillä. Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve oli nostanut vuosina 1928 ja 1929 korkotasoa hillitäkseen osakkeiden nopeaa hinnannousua. Korkeat markkinakorot aiheuttivat, että investoinnit vähenivät rakennus- ja autoteollisuudessa, mikä pienensi tilauskantaa.
Syksyllä 1929 osakkeiden hinta Yhdysvalloissa oli noussut jo niin korkeaksi, että sijoittajat eivät uskoneet niiden arvon enää kohoavan. Lokakuussa 1929 osakkeiden arvo alkoi alentua vähitellen. Osakkeita oli ostettu paljon lainarahalla. Kun osakkeiden arvo alkoi laskea, joidenkin sijoittajien oli pakko myydä osakkeensa, mikä alensi edelleen osakkeiden arvoa. Paniikki alkoi New Yorkin pörssissä ”Mustana Torstaina”, lokakuun 24. päivänä. Se jatkui ”Mustaan Tiistaihin”, 29. lokakuuta asti, jolloin pörssi romahti lopullisesti ja sijoittajat menettivät miljardeja dollareita.
Paniikki alkoi New Yorkin pörssissä ”Mustana Torstaina”, lokakuun 24. päivänä.
Syyskuun huipun jälkeen osakkeiden arvo oli tipahtanut marraskuuhun mennessä yli kolmanneksen. Lokakuun pörssiromahduksen jälkeen kulutustuotteiden kysyntä ja investoinnit vähenivät Yhdysvalloissa dramaattisesti. Vuosien 1929-1933 Yhdysvaltain teollisuustuotanto tipahti 47 prosenttia ja bruttokansantuote kolmanneksen. Tuotteiden hinnat laskivat kolmanneksen. Vuoteen 1933 lähes puolet Yhdysvaltain pankeista oli mennyt konkurssiin. Työttömyys lähenteli jopa 30 prosenttia.
Yhdysvaltain lama levisi kaikkialle maailmaan kultastandardin takia. Melkein kaikki maailman maat olivat liittyneet säädeltyyn valuuttakurssijärjestelmän, jossa valtiot määrittelivät valuuttansa arvon kullassa. Lähes kaikissa teollistuneissa maissa kuluttajahinnat laskivat saman verran kuin Yhdysvalloissa.
Maailmanlaajuisesta lamasta alettiin toipua osaksi siitä syystä, että valtiot päättivät luopua kultastandardista ja valuuttojen arvo päästettiin laskemaan. Esimerkiksi Britannian toipuminen alkoi, kun se luopui kultastandardista vuonna 1931. Kultastandardi otettiin uudestaan käyttöön maailman isoissa valuutoissa II maailmansodan jälkeen.
5. Öljykriisi 1973: arabimaat nostivat öljyn hinnan nelinkertaiseksi
TL;DR: Vuoden 1973 öljykriisi oli seurausta siitä, että öljyn maailmanmarkkinahinta oli öljyntuottajamaiden mielestä liian alhainen. Öljyä tuottavat arabimaat julistivat öljysaarron länsimaille ja Japanille, koska Yhdysvallat oli toimittanut Israelille aseita Jom Kippurin sodassa. Öljyn hinta nousi pysyvästi korkeaksi saarron päätyttyä.
II maailmansodan jälkeen otettu kultastandardi oli pitänyt dollarin kurssin liian vahvana. Yhden kultaunssin hinnaksi oli määritelty 35 dollaria. Vuonna 1971 Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon irrotti dollarin kultastandardista ja päästi dollarin vapaasti kellumaan. Kuukausien neuvottelujen jälkeen, joulukuussa 1971 johtavat teollisuusmaat määrittelivät uudestaan valuuttojensa kurssit suhteessa dollariin. Helmikuussa 1973 dollari heikentyi jälleen. Koska öljy hinnoiteltiin heikentyneessä Yhdysvaltain dollarissa, öljyntuottajamaat eivät saaneet haluamaansa hinnankorotusta. Ne jopa harkitsivat öljyn hinnoittelua kullassa.
Öljykriisi alkoi lokakuussa 1973, kun öljyä tuottavien arabimaiden organisaatio OAPEC julisti öljysaarron, joka koski länsimaita ja Japania. Saarto koski maita, jotka kuluttivat yli puolet maailman energiantarpeesta. Öljysaarto oli seurausta siitä, että Yhdysvallat oli toimittanut Israelille aseita Jom Kippurin sodassa. Vaikka sotatoimet päättyivät samassa kuussa, saarto jatkui maaliskuuhun 1974 asti. Öljyn maailmanmarkkinahinta nelinkertaistui öljysaarron ansiosta.
Yksi merkittävä öljykriisin seuraus oli autojen koon pieneneminen.
Saarron päätyttyä öljyn hinta oli noussut kolmesta dollarista barrelilta melkein kahteentoista. Öljyn hinta pysyi saarron päättymisestä huolimatta korkeana. Inflaatio kasvoi länsimaissa, jotka ajautuivat lamaan. Talous pysyi heikkona koko 1970-luvun. Monissa maissa alettiin rajoittaa autoilua ja lentomatkustamista. Britannian pääministeri jopa vaati kansalaisia lämmittämään asuintaloista talvisin vain yhden huoneen. Suomessa asuinhuoneiden ylin lämpötila sai olla 20 astetta.
Öljyntuottajamaat alkoivat kriisin seurauksena vaurastua, mutta länsimaat joutuivat miettimään uusia keinoja päästäkseen eroon liiasta riippuvuudestaan arabimaiden öljystä. Öljynetsintää tehostettiin. Norja ja Britannia aloittivat öljyn poraamisen Pohjanmerellä. Öljyä alettiin etsiä myös arktisilta alueilta. Ydinvoimaloihin alettiin panostaa.
Yksi merkittävä öljykriisin seuraus oli autojen koon pieneneminen. Markkinoille tuli pieniä nelisylinterisiä japanilaisia autoja, jotka kuluttivat huomattavasti vähemmän kuin isot amerikkalaiset autot.
Docventuresille koonnut
Ari Turunen, tietokirjailija
Lisää ohjelmasta
- Maailmantalouden romahdus alkaa tämän viikon torstaina
- Kuumottavimmat ennustukset kautta aikojen
- Docventuresin viikon leffa: The Forecaster
- "Nyt pitää triplata lähetysaika ja pistää Nobel valmiiksi" – Docventures Talk Show meditoi tajunnan yli ja Tunna sai vastauksia tieteen suurimpiin mysteereihin
- Ei pelkkää viihdekäyttöä ja trippailua! Maailmalla puhutaan nyt psykedeelien renessanssista – mutta mistä oikeastaan on kyse?
- Riku Rantala: Miten v*tussa ehtisin harrastaa mindfulnessia kun elämäni on yhtä mindfucknessia?
