Johanna Vehkoo
Yle
Euroopan pakolaiskriisin aikana sosiaalisessa mediassa on liikkunut lukuisia kuvahuijauksia. Videohuijausten paljastaminen vaatii enemmän kekseliäisyyttä kuin valokuvahuijausten. Näillä vinkeillä pääset salapoliisityön alkuun.
Usein kuvahuijaukset puetaan nettimeemin muotoon, kuten vaikkapa tämä esimerkki, jonka BBC paljasti syyskuun alkupuolella. Facebookissa levinnyt kuvapari väitti, että Syyriasta paennut mies olisi aiemmin taistellut ääri-islamistien riveissä. Tämä ei pitänyt paikkaansa.
Tästä tapauksesta Vice-julkaisun toimittaja sai idean etsiä muita pakolaismeemejä ja tutkia niiden paikkansapitävyyttä. Hän ampui alas koko joukon myös suomalaisissa some-verkostoissa liikkuneita kuvia, joissa pakolaiset esitetään lähinnä kehonrakentajina ja terroristeina.
Valheenpaljastajassa käsiteltiin taannoin valokuvahuijausten jäljittämistä Googlen käänteisen kuvahaun avulla. Mutta entä jos kyseessä ei olekaan staattinen valokuva, vaan video? Myös videoiden alkuperää voi tutkia lähes samalla tavalla kuin valokuvien. Se vaatii vain hieman enemmän nokkeluutta ja nettietsivän taitoja.
Videoita on helppo käyttää propagandan välineenä, jos niistä on vaikea päätellä, mitä oikeasti on meneillään.
Ukrainan kriisi, Syyrian sisällissota ja pakolaiskriisi ovat kaikki tapahtumasarjoja, joista liikkuu määrättömästi kuvamateriaalia. Usein se on huonolaatuista, kännykällä kuvattua ja heiluvaa. Kansalaisten kuvaamia videoita on helppo käyttää propagandan välineenä, jos niistä on vaikea päätellä, mitä oikeasti on meneillään.
Tyypillinen videohuijaus väittää kuvan olevan tilanteesta tai paikasta, mistä se ei todellisuudessa ole. Tällöin video tai sen osa on kopioitu jostakin ja valjastettu uuteen käyttöön. Tuore esimerkki Ukrainasta: sosiaalisessa mediassa levisi video räjähdyksestä uraania käsittelevällä tehtaalla. Todellisuudessa räjähdys ei ollut tapahtunut Ukrainassa, vaan Meksikossa vuonna 2012.
Youtube Data Viewer auttaa jäljille
Amnesty on kehittänyt kätevän ja helppokäyttöisen työkalun Youtube-videoiden alkuperän jäljittämiseen. Jokaisella Youtube-videolla on oma uniikki tunnus, joka on numero- ja kirjainsarja url-osoitteen lopussa. Tällä tunnuksella voit hakea samaa videota myös muista palveluista, esimerkiksi Facebookista.
Youtube Data Viewer erottaa linkistä videon id-tunnuksen ja antaa sen thumbnail- eli esikatselukuvat. Youtube luo automaattisesti jokaisesta videosta vähintään kolme esikatselukuvaa.
Sitten pysäytyskuville tehdään Googlen käänteinen kuvahaku. Amnestyn Data Viewer tekee tämänkin puolestasi. Hyvällä säkällä löydät näiden kuvien avulla alkuperäisen tai ainakin aiemmin ladatun videon, kun tutkit Googlen kuvahaun tuloksia. Muista kuitenkin, että tämä ei ole takuuvarma keino löytää kaikkia aiempia versioita samasta videosta. Kannattaa myös etsiä Youtubesta ja Googlesta videoon liittyvillä hakusanoilla ja rajata tuloksia tiettyihin ajankohtiin.
Hyvä keino on myös etsiä videota esimerkiksi Facebookista. Kopioi videon id-tunnus Facebookin hakukenttään, niin saatat löytää ihmisiä, jotka ovat jakaneet sen. Tämäkin voi auttaa alkuperän selvittämisessä.
Youtube-profiili paljastaa taustoja
Tutki videon lataajan Youtube-profiilia: Mitä muuta hän on ladannut? Ovatko muut videot samasta aihepiiristä tai samalta seudulta? Onko hän liittänyt profiiliinsa muita sosiaalisen median tilejään, kuten Twitter- tai Facebook-profiilia? Onko videon lataajalla omaa verkkosivustoa? Voiko näistä päätellä hänen poliittista agendaansa tai muita motiiveja?
Milloin tili on perustettu? Tämä löytyy käyttäjätilin about-osiosta. Jos tili on hyvin tuore, se on saatettu perustaa vain huijauksen levittämistä varten.
Jos tili on hyvin tuore, se on saatettu perustaa vain huijauksen levittämistä varten.
Mitä videoiden kuvauksista voi päätellä? Jos kyseessä on vieras kieli, kokeile, olisiko Google Translatesta apua.
Lataako käyttäjä alkuperäiseltä vaikuttavia videoita vai onko hänellä tapana kopioida sisältöä toisilta? Onko videoissa päivämäärä? Onko nimessä tiedostopääte, kuten .AVI tai .MP4?
Näitä keinoja yhdistelemällä ja omaa mielikuvitusta käyttämällä pääset jo pitkälle.
Lähteet: Amnesty Internationalin Citizen Evidence Lab, Storyful, Bellingcat.
Muokattu 27.1. 2016: Ulkoasukorjauksia
Muokattu 11.1.2017: Lisätty asiasana ja siirretty Yle Oppiminen alle.
Muokattu 8.3.2019: Kommentointi on päättynyt.
