Hyppää pääsisältöön

Minne katosivat luonnonlähteet ja metsäpurot?

Jos metsään haluat mennä nyt, ota vesipullo mukaan. Luonnonlähteiden tila on romahtanut, eikä kaikista lähteistä ja metsäpuroista voi enää ottaa juomakelpoista vettä. Lähteiden suojelu voi vielä pelastaa jäljelle jääneet pulputtajat.

Luonnonvaraisten lähteiden määrä suomalaismetsissä on vähentynyt rajusti sitten sotien. Samalla lähteiden luonnontila on heikentynyt yli 90 prosentissa napapiirin eteläpuolisen Suomen lähteistä. Näin on arvioitu muun muassa Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnissa. Usein luonnonlähteistä alkunsa saavien metsäpurojen tilanne on sama.

Lähteet ja purot ovat monin paikoin kadonneet peruskartalta metsäojien tieltä. Osasta lähteitä on tehty kaivoja. Aiemmin puroja on perattu myös tukinuittoon sopiviksi.

– Kysymys ei ole siitä, että lähteet olisivat hävinneet kokonaan, vaan että luonnontila on merkittävästi heikentynyt, Metsähallituksen erikoissuunnittelija Jari Ilmonen sanoo.

Tutkimusten mukaan lajisto on yksipuolistunut tai muuttunut luonnontilaltaan heikentyneissä lähteissä ja puroissa. Osa uhanalaisimmista lajeista on hävinnyt.

Lähde.
Komea Kuninkaanlähde Nastolassa. Jutun videossa on sama lähde. Lähde. Kuva: Yle / Asko Hauta-aho lähde

Virtaaman tasaajia

Luontaisia vedenottopaikkoja on enää vähän, ja siksi retkeilijän kannattaa ottaa omat vesieväät metsään. Ojitus sinällään ei suoraan tee lähdevedestä juomakelvotonta, mutta veden juomista kannattaa välttää varsinkin, jos vesi on silminnähden epäilyttävää tai hyvin lähellä asutusta tai peltoa.

Luonnon kannalta lähteillä ja puroilla on kuitenkin tärkeämpikin tehtävä kuin helpottaa janoista kulkijaa. Ne nimittäin pidättävät vettä vesistöjen valuma-alueilla paljon ojaverkostoa paremmin.

– Luonnontilaisella valuma-alueella vesi pysyy koko vesistön alueella kuin pesusienessä ja virtaamat tasoittuvat sade- ja kuivuusjaksojen aikana, Ilmonen täsmentää.

Erityisesti metsien ojitus on lisännyt vesistöjen virtaamien ääripäitä: tulvia ja kuivuutta. Koska metsäpuroista on poistettu kivet sekä esteet ja mutkiakin on suoristettu, vesi virtaa ojissa luonnonpuroja nopeammin.

Toivoa tulevasta

Vaikka lähteiden kunto on dramaattisesti heikentynyt, toivoa silti on. Nykyisin metsä- ja vesilaki suojaavat sekä luonnontilaisia ja luonnontilaisen kaltaisia lähteitä ja puroja, eikä säilyneitä kohteita saa enää heikentää tai tuhota.

Arvokkaat luontokohteet tulisi lain mukaan ottaa huomioon myös kaavoituksessa. Joskus lähteitä ei tunnisteta kaavoittamisen yhteydessä, ja luonnontilaisen kaltaisiakin kohteita voi jäädä rakentamisen jalkoihin. Ilmonen on kuitenkin jossain määrin luottavainen.

– Muutaman vuosikymmenen kuluessa lähteet saattavat toipua ainakin osittain ihan itsestään, jos niitä ei peukaloida lisää. Siksi onkin tärkeää säästää ja suojella myös muuttuneita, mutta tyypillistä lajistoa ja ominaispiirteitä säilyttäneitä lähteitä.

Kuuntele Luonto-Suomen ohjelma lähteistä:

Lisää lähteistä

Kommentit
  • Otsonikerros taas uhattuna – ilmastorikosten selvittelyssä tarvitaan salaisia agentteja

    Pahimmat päästölähteet löytyvät Kiinasta.

    Otsonikerrosta tuhoavien aineiden käyttö ei ole loppunut kansainvälisestä sopimuksesta huolimatta. Esimerkiksi Kiinan rakennusteollisuus käyttää kiellettyjä yhdisteitä vuosi vuodelta enemmän. Ilmastorikosten tutkiminen on työlästä, siksi joskus on pantava salaiset agentit asialle. Havaijilla on toukokuussa jo kuuma.

  • Palkittu luontotoimittaja Minna Pyykkö: "Kuikka, kumpparit ja kesäyö – se on siinä!"

    Minna Pyyköstä Helsingin yliopiston kunniatohtori.

    Kunniatohtorin arvonimen saanut Minna Pyykkö on varsinainen renessanssi-ihminen – radiopersoona, tv-juontaja, biologi, psykologi, kuvataiteilija ja kolmen lapsen äiti. Työssään Pyykkö on utelias heittäytyjä, joka jaksaa innostua luonnon pienistä ihmeistä kerta toisensa jälkeen. Erityisen tärkeää hänelle on luonnon monimuotoisuuden ja elinympäristöjen säilyttäminen.

  • Viime keväänä Ulos luontoon -sarjassa autettiin luontoa – oliko siitä mitään hyötyä?

    Miten kävi kalojen kutupuuhien ja kaakkurin pesinnän?

    Viime kevään Ulos luontoon -sarjassa pyrittiin auttamaan luontoa. Pirkka-Pekka Petelius ja Minna Pyykkö rakensivat vesilinnuille pesimälauttaa, auttoivat kaloja kutupuuhissa, kunnostivat rantaa ja niittyjä sekä houkuttelivat luontoa pihapiiriin. Mutta miten kävi kalojen kutupuuhien kunnostetulla joella ja kiinnostuivatko kaakkurit niille rakennetusta pesälautasta?

  • Nuorten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on EU:n päätehtävä

    EU:n ympäristöhaasteet puhuttavat vaaliehdokkaita.

    Yle Luonto haastatteli kahdeksan eri puolueen ehdokasta, ja kaikkien paitsi perussuomalaisten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on tulevan parlamentin tärkeimpiä tehtäviä. Kakkoshuoleksi nousi luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, ja kolmanneksi se, saadaanko nuoret äänestämään.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Otsonikerros taas uhattuna – ilmastorikosten selvittelyssä tarvitaan salaisia agentteja

    Pahimmat päästölähteet löytyvät Kiinasta.

    Otsonikerrosta tuhoavien aineiden käyttö ei ole loppunut kansainvälisestä sopimuksesta huolimatta. Esimerkiksi Kiinan rakennusteollisuus käyttää kiellettyjä yhdisteitä vuosi vuodelta enemmän. Ilmastorikosten tutkiminen on työlästä, siksi joskus on pantava salaiset agentit asialle. Havaijilla on toukokuussa jo kuuma.

  • Nuorten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on EU:n päätehtävä

    EU:n ympäristöhaasteet puhuttavat vaaliehdokkaita.

    Yle Luonto haastatteli kahdeksan eri puolueen ehdokasta, ja kaikkien paitsi perussuomalaisten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on tulevan parlamentin tärkeimpiä tehtäviä. Kakkoshuoleksi nousi luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, ja kolmanneksi se, saadaanko nuoret äänestämään.

  • Palkittu luontotoimittaja Minna Pyykkö: "Kuikka, kumpparit ja kesäyö – se on siinä!"

    Minna Pyyköstä Helsingin yliopiston kunniatohtori.

    Kunniatohtorin arvonimen saanut Minna Pyykkö on varsinainen renessanssi-ihminen – radiopersoona, tv-juontaja, biologi, psykologi, kuvataiteilija ja kolmen lapsen äiti. Työssään Pyykkö on utelias heittäytyjä, joka jaksaa innostua luonnon pienistä ihmeistä kerta toisensa jälkeen. Erityisen tärkeää hänelle on luonnon monimuotoisuuden ja elinympäristöjen säilyttäminen.

  • Viime keväänä Ulos luontoon -sarjassa autettiin luontoa – oliko siitä mitään hyötyä?

    Miten kävi kalojen kutupuuhien ja kaakkurin pesinnän?

    Viime kevään Ulos luontoon -sarjassa pyrittiin auttamaan luontoa. Pirkka-Pekka Petelius ja Minna Pyykkö rakensivat vesilinnuille pesimälauttaa, auttoivat kaloja kutupuuhissa, kunnostivat rantaa ja niittyjä sekä houkuttelivat luontoa pihapiiriin. Mutta miten kävi kalojen kutupuuhien kunnostetulla joella ja kiinnostuivatko kaakkurit niille rakennetusta pesälautasta?