Hyppää pääsisältöön

Säveltäjänä Suomessa - Juha T. Koskisen puheenvuoro

Säveltäjä Juha T. Koskinen.
Säveltäjä Juha T. Koskinen. Kuva: Yle/Laila Kangas juha t koskinen

Kantapöytä-ohjelman suorassa lähetyksessä Musiikkitalon lämpiössä saamme kuulla, mitä suomalaiset säveltäjät tänään ajattelevat. Puheenvuorojen sarjassa keskiviikkona 30.9.2015 vuorossa oli säveltäjä Juha T. Koskinen.

Mikä on arvokasta eteenpäin jaettavaksi?

Kuluvan syksyn aikana olen miettinyt, miten suomalaisuus ilmenee säveltäjän esteettisissä ja eettisissä valinnoissa. Ensisijaisena syynä moiseen on se, että minut on kutsuttu opettamaan sävellystä japanilaisessa taideyliopistossa ensi vuonna. Luentojeni toivotaan käsittelevän suomalaista nykymusiikkia ja oopperaa. Näyttää siis siltä, että minulta on tällä kertaa evätty mahdollisuus piiloutua jonkinlaisen yleiseurooppalaisen kaavun alle; vihdoinkin joudun kohtaamaan suomalaisuuteni kasvoista kasvoihin, kaikessa karuudessaan ja loistossaan.

Säveltäjä Juha T. Koskinen pitää Suomen säveltäjien puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä 30.9.2015.
Säveltäjä Juha T. Koskinen pitää oman puheenvuoronsa Kantapöydän suorassa lähetyksessä. Säveltäjä Juha T. Koskinen pitää Suomen säveltäjien puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä 30.9.2015. Kuva: Yle/Laila Kangas juha t koskinen

Haluan lainata Sigmund Freudia teoksesta Suru ja melankolia vuodelta 1917: "Murheessa maailma on muuttunut tyhjäksi ja arvottomaksi; melankoliassa niin on tapahtunut egolle itselleen." Kaksi viimeistä vuotta olen työstänyt kamarioopperaa Lusia Rusintytär, jossa päähenkilö lopulta päätyy hirsipuuhun. Yhteisönsä hylkäämä parantajanainen kadottaa minuutensa eheyden ja sulautuu kuollessaan ympäröivään luontoon. Päälehtemme musiikkikriitikko näki oopperani erinomaisena esimerkkinä suomalaista musiikkikulttuuria vaivaavasta innovaatiovajeesta ja näköalattomuudesta. Tuon mielipiteen perusteella voin ainakin tuntea ylpeyttä siitä, että olen nähtävästi osunut ajan hermoon.

Minuuden tyhjentyminen, egosta irtautuminen ei kuitenkaan välttämättä tarkoita tuhon tietä, arvojen ja merkitysten kadottamista. Se voi toimia eräänlaisena siirtymäriittinä kohden laajempaa kokonaisnäkemystä: Minä keski-ikään ehtinyt suomalaissäveltäjä, jonka juuret ovat lapsuuden Savonlinnan kesien karvalakkioopperoissa, joka puristautui Sibelius-Akatemian mankelin lävitse, joka hurmaantui italialaisesta chiaroscurosta ja ranskalaisesta julmuuden filosofiasta, joka monen mutkan kautta päätyi asumaan Berliiniin ja jonka vihdoin ja viimein on osattava selkeästi ilmaista näkemyksensä siitä, mikä on arvokasta eteenpäin jaettavaksi suomalais-eurooppalais-globaalissa musiikkikulttuurissa. Tämänhetkinen vastaukseni on: liike, muodonmuutos, eroosio, rapautuminen, virtaus.

Juha T. Koskinen

#sibelius150 #ajassasoi

  • Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe (laulajat Josefiina Vannesluoma, Riikka Keränen ja Selma Savolainen, sekä kontrabasisti Kaisa Mäensivu) jatkaa oman ilmaisunsa laajentamista ja kehittämistä. Ryhmän debyytillä liikuttiin tyylillisesti etenkin jazzin maailmassa. Uusimmalla, kolmen albumin kokonaisuuden ensimmäisellä osalla yhtye kurottelee uusien teosten myötä kohti aiemmin kartoittamattomia ilmaisualueita.

  • Janne Oksanen jatkaa perinnettä kunnioittaen

    Janne Oksanen jatkaa perinnettä kunnioittaen

    Pianisti Janne Oksanen jatkaa suomalaisen pianomusiikin taltioimista. Pari vuotta ilmestyneellä julkaisulla Oksanen tarttui kansallisesta sävel-aarteistostamme Toivo Kuulan suosittuihin pianokappaleisiin.

  • Jyväskylä Sinfonia jatkaa esimerkillisesti aikamme musiikin taltioimista

    Jyväskylä Sinfonia jatkaa aikamme musiikin taltioimista

    Kapellimestari Ville Matvejeff on johdatellut Jyväskylä Sinfoniaa hyvinkin eri tyyppisistä taltioimisprojekteista toiseen. Yhdistävä tekijänä on ollut etenkin aikamme musiikkiin keskittyminen. Sama kunnioitettava linjanveto jatkuu edelleen, kun orkesterin uusimmalla julkaisulla kuullaan ranskalaisen Éric Tanguyn (s.

  • Fagerlundin kamarimusiikki soi luottomuusikoiden käsissä iskevästi

    Fagerlundin kamarimusiikki soi luottomuusikoiden käsissä isk

    Säveltäjä Sebastian Fagerlundin (s. 1972) tuotannon ikuistaminen jatkuu. Tällä kertaa suurille kokoonpanoille laadittujen teosten sijaan huomio keskittyy kamarimusiikkiin. Nyt kuultavat kuusi teosta ovat valmistuneet vuosien 2007-2013 välisenä aikana.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua