Hyppää pääsisältöön

Säveltäjänä Suomessa - Juha T. Koskisen puheenvuoro

Säveltäjä Juha T. Koskinen.
Säveltäjä Juha T. Koskinen. Kuva: Yle/Laila Kangas juha t koskinen

Kantapöytä-ohjelman suorassa lähetyksessä Musiikkitalon lämpiössä saamme kuulla, mitä suomalaiset säveltäjät tänään ajattelevat. Puheenvuorojen sarjassa keskiviikkona 30.9.2015 vuorossa oli säveltäjä Juha T. Koskinen.

Mikä on arvokasta eteenpäin jaettavaksi?

Kuluvan syksyn aikana olen miettinyt, miten suomalaisuus ilmenee säveltäjän esteettisissä ja eettisissä valinnoissa. Ensisijaisena syynä moiseen on se, että minut on kutsuttu opettamaan sävellystä japanilaisessa taideyliopistossa ensi vuonna. Luentojeni toivotaan käsittelevän suomalaista nykymusiikkia ja oopperaa. Näyttää siis siltä, että minulta on tällä kertaa evätty mahdollisuus piiloutua jonkinlaisen yleiseurooppalaisen kaavun alle; vihdoinkin joudun kohtaamaan suomalaisuuteni kasvoista kasvoihin, kaikessa karuudessaan ja loistossaan.

Säveltäjä Juha T. Koskinen pitää Suomen säveltäjien puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä 30.9.2015.
Säveltäjä Juha T. Koskinen pitää oman puheenvuoronsa Kantapöydän suorassa lähetyksessä. Säveltäjä Juha T. Koskinen pitää Suomen säveltäjien puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä 30.9.2015. Kuva: Yle/Laila Kangas juha t koskinen

Haluan lainata Sigmund Freudia teoksesta Suru ja melankolia vuodelta 1917: "Murheessa maailma on muuttunut tyhjäksi ja arvottomaksi; melankoliassa niin on tapahtunut egolle itselleen." Kaksi viimeistä vuotta olen työstänyt kamarioopperaa Lusia Rusintytär, jossa päähenkilö lopulta päätyy hirsipuuhun. Yhteisönsä hylkäämä parantajanainen kadottaa minuutensa eheyden ja sulautuu kuollessaan ympäröivään luontoon. Päälehtemme musiikkikriitikko näki oopperani erinomaisena esimerkkinä suomalaista musiikkikulttuuria vaivaavasta innovaatiovajeesta ja näköalattomuudesta. Tuon mielipiteen perusteella voin ainakin tuntea ylpeyttä siitä, että olen nähtävästi osunut ajan hermoon.

Minuuden tyhjentyminen, egosta irtautuminen ei kuitenkaan välttämättä tarkoita tuhon tietä, arvojen ja merkitysten kadottamista. Se voi toimia eräänlaisena siirtymäriittinä kohden laajempaa kokonaisnäkemystä: Minä keski-ikään ehtinyt suomalaissäveltäjä, jonka juuret ovat lapsuuden Savonlinnan kesien karvalakkioopperoissa, joka puristautui Sibelius-Akatemian mankelin lävitse, joka hurmaantui italialaisesta chiaroscurosta ja ranskalaisesta julmuuden filosofiasta, joka monen mutkan kautta päätyi asumaan Berliiniin ja jonka vihdoin ja viimein on osattava selkeästi ilmaista näkemyksensä siitä, mikä on arvokasta eteenpäin jaettavaksi suomalais-eurooppalais-globaalissa musiikkikulttuurissa. Tämänhetkinen vastaukseni on: liike, muodonmuutos, eroosio, rapautuminen, virtaus.

Juha T. Koskinen

#sibelius150 #ajassasoi

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua