Hyppää pääsisältöön

Syyria suurvaltapolitiikan näyttämönä

Ulkomaanraportti vie katsojan Syyriaan vuonna 1983. Ajankohtaisina aiheina ovat taloudellinen yhteistyö Neuvostoliiton kanssa, presidentti Hafiz al-Assadin vallan perusta sekä ulkopolitiikka, josta ei voi puhua puhumatta suurvaltapolitiikasta.

Hafiz al-Assad oli tuolloin ollut presidenttinä jo 13 vuotta. Toimittaja kuvailee al-Assadin tulleen valtaan "tyypilliseen syyrialaiseen tapaan", sillä hän kaappasi vallan silloiselta sotilashallitukselta. Syyriassa oli nähty sotilasvallankaappauksia lähes joka toinen vuosi 1950-luvulta lähtien. Mutta nyt tilanne oli muuttunut ja al-Assad pysynyt vallassa pidempään kuin kukaan Syyrian vuonna 1944 alkaneen itsenäisyyden ajan johtajista.

Al-Assadin valtakaudella Syyriasta oli tullut maa, missä valtio valvoi suurinta osaa tuotantolaitoksia määräten hinnoista ja ulkomaankaupasta. Al-Assad oli toteuttanut useita sosiaalisia uudistuksia sekä rakennushankkeita. Yksi ylpeyden aihe oli Eufrat-virran pato. Neuvostoliiton tuella rakennettu 4,5 kilometrin mittainen pato tuotti noin puolet Syyrian sähköntarpeesta ja lisäksi kasteli yli puoli miljoonaa autiomaahehtaaria viljaviksi pelloiksi.

Toimittaja Hannu Väisänen Eufrat-virran padolla
Eufrat-virran pato rakennettiin Neuvostoliiton avustuksella Toimittaja Hannu Väisänen Eufrat-virran padolla Kuva: Yle kuvanauha pato
Amerikkalaisia sotilaita nousemassa helikopterista lentotukialuksella Libanonissa
Amerikkalainen lentotukialus Libanonissa Amerikkalaisia sotilaita nousemassa helikopterista lentotukialuksella Libanonissa Kuva: Yle kuvanauha lentotukialus

Sotaleskiä ja suurvaltapolitiikkaa

Syyrian pääkaupungin Damaskoksen katukuvassa vilisee sotilaita. Osittain taisteluvalmiuden takia, mutta myös siksi, että kaupunkiin on keskitetty valtavat sisäiset turvajoukot, joiden tehtävä on pitää al-Assad vallassa. Heitä johtaa presidentin veli Rif’at al-Assad.

Irakin ja Iranin välinen sota näkyi Damaskoksessa erikoisella tavalla. Iranilaisia sotaleskiä lennätettiin Damaskokseen ”lohdutusmatkalle”. ”Naiset ovat nappuloita pelissä, jota kutsutaan arabialaiseksi ulkopolitiikaksi”, selostaa toimittaja Hannu Väisänen.

Raportissa kuvataan Syyrian ulkopolitiikkaa varsin runollisesti, mutta negatiivisesti:

”Syyrian ulkopolitiikka on kuin bysanttilainen basaari. Puhetta on enemmän kuin tekoja. Kaikki on kaupan sopivaan hintaan. Paljon polveilevia kujia, mikään niistä ei johda mihinkään. Ystävä muuttuu viholliseksi, vihollinen ystäväksi yhdessä yössä.”

Mutta Syyria ei ole kaoottinen vain omasta syystään. Yhdysvalloilla ja Neuvostoliitolla on ollut strategiset syynsä puuttua Syyrian ja sen naapureiden kohtaloon. Lähi-itä on ollut suurvaltojen kannalta tärkeä alue jo pelkästään öljyvarantojen takia.

Nuori poika partioimassa aseen kanssa kadulla Tripolissa Libyassa
Aseistettu nuori mies Tripolin kadulla Libanonissa Nuori poika partioimassa aseen kanssa kadulla Tripolissa Libyassa Kuva: Yle kuvanauha tripoli

Matka jatkuu Libanonin pääkaupunkiin Beirutiin, jossa syyrialaisjoukot ovat taistelleet israelilaisia vastaan. Syksyllä 1982 maahan oli saapunut rauhanturvajoukkoja Yhdysvalloista, Ranskasta ja Italiasta.

Raportissa vieraillaan myös yhdysvaltalaisella lentotukialuksella.

”Täällä ei voi välttyä vaikutelmalta, että Yhdysvallat on nyt päättänyt panna jarrut Syyrian toiminnalle Libanonissa ja sitä myötä myös Neuvostoliiton vaikutusvallalle Lähi-idässä”, toteaa toimittaja Väisänen.

Jasser Arafat
Jasser Arafat oli saarrettuna Tripolissa Jasser Arafat Kuva: Yle kuvanauha jasser arafat

Libanon näyttäytyy suurvaltojen taistelutantereena.

”Libanon on suurvalloille mukava paikka taistella edustajiensa välityksellä”, toteaa libanonilaisen An-Nahar -sanomalahden päätoimittaja Michel Abu Jaoude. ”Antaa Syyrian taistella israelilaisia vastaan ja Israelin syyrialaisia vastaan. Näin on, koska Yhdysvallat ja Neuvostoliitto eivät voi käydä keskenään isoa sotaa.”

Yllättäen Abu Jaoude vertaa Libanonin ja Syyrian suhdetta Suomen ja Neuvostoliiton väliseen suhteeseen. Säilyttääkseen itsenäisyytensä Suomen oli oltava hyvä naapuri Neuvostoliitolle. Samoin Libanoninkin tulisi selvittää, mitä Syyria siltä tahtoo.

Raportti päättyy Libanonin Tripoliin. Syyria ja sen tukemat Palestiinan vapautusjärjestön PLO:n kapinalliset ovat saartaneet palestiinalaisjohtaja Jasser Arafatin miehineen Tripolin satamaan. Toimittaja onnistuu saamaan Arafatilta lyhyen haastattelun, jossa tämä sanoo lähtevänsä takaisin Tunisiaan vasta, kun tilanne on selvitetty. Jasser Arafatin johtamat PLO:n joukot olivat vetäytyneet Tunisiaan israelilaisten hyökättyä Libanoniin syksyllä 1982.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto