Hyppää pääsisältöön

Luokkaretki Leningradiin muutti Päivi Nenosen elämän

Päivi Nenonen Joensuussa
Päivi Nenonen Joensuussa Kuva: Yle/Anna-Kaisa Brenner päivi nenonen

Kymppiluokkalainen Päivi Nenonen ei aavistanut mitään lähtiessään luokkaretkelle Leningradiin. Vuosi oli 1988 ja Neuvostoliitto natisi jo liitoksissaan. Nenonen palasi kotiin mutta sydän jäi naapuriin. Syynä eivät olleet sergeit tai ivanit vaan venäjä. Isolla ja pienellä alkukirjaimella.

Vastikään tuoreen novellikokoelmansa Maleskelulupa (Kirjokansi) julkaissut Päivi Nenonen on runoilija, kirjailija ja kääntäjä. Hän asuu Suomessa ja Venäjällä – ja kirjoittaa suomeksi ja venäjäksi.

Nenoselta on ilmestynyt novellien lisäksi aiemmin suomen- ja venäjänkielisiä runokokoelmia. Hän kuuluu Pietarin kirjailijaliittoon. Miten luokkaretkelle lähteneestä ummikosta tuli kaksikielinen kirjailija?

Kävikin ilmi, että olin päntännyt väärää oppikirjaa

– Kiteen lukiossa oli tarjolla venäjää vain aiemmin aloittaneille, joten kymppiluokan jälkeen opiskelin kieltä itsekseni kesän ajan. Pääsin venäjänryhmään, vaikka kävikin ilmi, että olin päntännyt väärää oppikirjaa, nauraa Nenonen.

Ystävyyskuntatoiminta oli vielä 1990-luvun alussa voimissaan. Päivi Nenosenkin kielitaito vahvistui Sortavalaan tehtyjen vierailujen ja siellä asuvien kirjeenvaihtokaverien ansiosta.

– Oli hienoa kirjoittaa ja saada oikeita kirjeitä, siinä oppi valtavasti kieltä. Nyt on hyvä jos jaksaa vastata edes sähköpostiin, tunnustaa Nenonen.

Klassikot ruplan kilo

Lukion opettaja kehoitti ostamaan venäläistä kirjallisuutta aina kuin mahdollista, sitä kun sai edullisesti “ruplan kilohintaan”. Ja Nenosen Päivihän osti ja luki. Aitmatov, Dostojevski sekä Tolstoi syrjäyttivät läksyjenluvun ja alkukielinen Tšehov alkoi luistaa.

Kirjailija Päivi Nenonen haastattelussa
Kirjailija Päivi Nenonen haastattelussa Kuva: Yle/Anna-Kaisa Brenner kirjailija päivi nenonen

Nenonen aloitti venäjän kielen ja kirjallisuuden opinnot Jyväskylän yliopistossä ja pian myös Pietarissa. Uuden Venäjän karu arki pakotti oppimaan kielen niin hyvin kuin mahdollista.

Nenonen asui vuosikaudet vaatimattomassa kommunalkassa, Neuvostoliiton peruja olevassa yhteisasunnossa venäläisten kanssa. Päivi Nenosen uutuuskirja Maleskelulupa kertoo tästä ajasta hauskasti mutta myös koskettavasti.

Hän selätti monet vaikeudet ja byrokratian sinnikkyydellä - ja kielitaidolla.

– Venäjällä ajattelen ja jopa näen uneni venäjäksi. Kieli myös vaihtuu sukkelasti tunteiden mukaan. Kiroilen sujuvasti suomeksi ja venäjäksi, hän nauraa.

Päivi Nenonen suosittelee venäjää opiskeleville runouden lukemista.

– Laulut ja runot jäävät paremmin mieleen kuin proosa. Ne ovat helppoa “aivomateriaalia”. Ulkoaoppiminen on kielenopiskelussa hyödyllistä, hän neuvoo.

Nenosen mielestä paras tapa oppia kieltä on olla kuulematta ja käyttämättä omaa äidinkieltään pitkään aikaan, jolloin on pakko pinnistellä uuden kielen kanssa.

Venäjä ei ole muodissa

Päivi Nenonen harmittelee koulujen kielipaletin haalistumista ja sitä, että venäjän kieli ei ole juuri nyt muodissa.

Ei meitä venäjän valinneita yhdistänyt ideologia, meitä yhdisti ummikkous.

– Ei se tosin ollut muodikasta omana kouluaikananikaan. Ei meitä venäjän valinneita yhdistänyt ideologia, meitä yhdisti ummikkous, toteaa Nenonen.

Palataan vielä tuolle kohtalokkaalle luokkaretkelle. Mitä Leningradissa oikein tapahtui?

– Tapahtui selittämätön aivonaksahdus. Se johti jonkinlaiseen primitiivifanitukseen varsinkin aluksi, vaikka matka sinällään oli aika tylsä ja virallinen, hymyilee Päivi Nenonen.

– Mutta ne vihreät tomaatit, kanakeitto, johon kaadettiin paahtoleipäkuutioita, epätavallinen jäätelö, pyöreät sokerikarkit hassussa pahvirasiassa, erikoiselle tuoksuvat matkamuistot, metro pitkine liukuportaineen ja Pietarin kuuluisa aamusumu - ruusunpunaiset lasit ikään kuin vain tipahtivat päähän jostain taivaasta, muistelee Päivi Nenonen.

Ruusunpuna on vuosien kuluessa haihtunut, mutta matka erilaiseen kieleen ja kulttuuriin jatkuu yhä. Ei hassumpia matkatuomisia.

Lue lisää aiheesta:

  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.