Hyppää pääsisältöön

Peppi Pitkätossun sukkanauhat, iik!

Piirros Peppi Pitkätossusta osallisumassa lutkamarssiin.
Peppi Pitkätossun pukeutumisen vapauteen on kajottu. Piirros Peppi Pitkätossusta osallisumassa lutkamarssiin. Kuva: Anna Näveri peppi pitkätossu

Eroottisina pidetyt kehon alueet ja vaatekappaleet vaihtelevat. Siksi Peppi Pitkätossukin on joutunut luopumaan sukkanauhoistaan. Aiemmin ne olivat arkisia, nyt niitä pidetään luntun pukimina.

Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu seikkailee Ingrid Vang-Nymanin alkuperäiskuvituksessa sukkanauhoissa. Sittemmin vuosien 1997–1999 kanadalaisanimaatiossa sukkanauhat poistettiin, kertoo Jyväskylän yliopiston etnologi Arja Turunen Kultakuumeen haastattelussa.

“Ajateltiin, että on sopimatonta, että pikkutyttö pukeutuu sukkanauhaliiveihin ja pitkiin sukkiin, koska ne olivat siinä vaiheessa jo muuttuneet hyvin eroottisiksi vaatekappaleiksi”, Turunen toteaa.

Naisten pukeutumista pyritään ohjaamaan ja hallitsemaan yhä.

“Mutta silloin kun Peppi Pitkätossu on luotu, oli ihan normaalia, että pikkutytötkin käyttivät sukkanauhaliivejä.”

Kun sukkanauhat kerran ovat erotisoituneet, jopa Peppi Pitkätossun alkuperäiset asusteet voivat yhdistyä sellaiseen pukeutumiseen, josta kanadalaispoliisi Michael Sanguinetti varoitti naisia tammikuussa 2011. Älkää pukeutuko kuin lutkat, jos haluatte välttää seksuaalisen väkivallan, hänen kerrotaan todenneen.

Nainen istuu. Pitkät sukat ja sukkanauhat. Kasvojen alaosa näkyy.
Sukkanauhat koetaan nykyään eroottisiksi. Nainen istuu. Pitkät sukat ja sukkanauhat. Kasvojen alaosa näkyy. Kuva: Flickr: SWANclothing sukkanauhat

Sanguinetti on saattanut myöhemmin katua sanojaan, mutta hän tuli todentaneeksi jotain yleisempää ja perustavanlaatuista naisten silloisesta ja nykyisestäkin asemasta: Naisten pukeutumista pyritään ohjaamaan ja hallitsemaan yhä. Voidaan joko kannustaa eroottiseen pukeutumiseen tai – kuten Kanadan ja Pepin tapauksessa – olemaan olematta eroottisia.

Peppi-sensuurin huvittavuutta lisää se, että Peppi on totuttu mieltämään naisen ja tyttöjen vapautumisen symboliksi. Peppihän puuhaa sellaista, mikä ei sovi tytöille perinnäisten ajatusmallien mukaan. Ja sitten Peppi ei saa pukeutua niin kuin haluaa!

Tietenkään meillä ei ole varmuutta siitä, haluaisiko Peppi itse pukeutua sukkanauhoihin. Monet tytöt ovat pitäneet niitä piinallisina, ja Pepillekin sukkanauhat saattavat olla ennemmin välttämätön osa ajan todellisuutta kuin mikään oma valinta. Kuitenkin muut vaatteensa hän on valinnut hyvin omapäisesti:

“Ja mustat kengät olivat täsmälleen kaksi kertaa pitemmät kuin hänen jalkansa. - - Peppi ei tahtonut pitää mitään muita kenkiä.”

Sukkanauhat osa kuvitusta mutteivät tekstiä

Myös lastenkirjallisuudentutkijat ovat huomioineet Pepin sukkanauhat. Tiedekustantaja Routledge julkaisi Peppi Pitkätossusta vuonna 2011 artikkelikokoelman, jossa Cambridgen yliopiston kasvatustieteen professori Maria Nikolajeva huomauttaa, että nykylapsia Pepin sukkanauhat mahtavat hämmentää.

Eihän nyt tytön sopisi alushousujaan päästää näkyviin!

Nikolajeva, joka on toiminut vierailevana professorina myös Suomen Åbo Akademissa, ei kirjoita sukkanauhojen eroottisista nykymerkityksistä, mutta pitää nöyryyttävänä taannoista tapaa pukea tytöille sukkanauhat.

Professori myös huomioi, ettei sukkanauhoja kuvata Lindgrenin tekstissä. Kyse on vain kuvitukseen päätyneestä piirteestä.

Peppi vilauttelee

Cambridgen professori Maria Nikolajeva kirjoittaa myös siitä, kuinka sukkanauhojen lisäksi Pepin alushousutkin ovat kuvituksissa alituiseen näkyvillä, eikä Peppi ole asiasta moksiskaan.

Peppi siis uhmaa tässäkin suhteessa totunnaista järjestystä. Eihän nyt tytön sopisi alushousujaan päästää näkyviin!

Peppi on totuttu mieltämään naisen ja tyttöjen vapautumisen symboliksi.

Alushousut todella paljastuvat Vang-Nymanin kuvituksessa usein: kun Peppi nostaa hevosensa, juoksee poliiseja karkuun, roikkuu koulun puusta ylösalaisin, temppuilee tikkaissa tai ihan vain kävelee.

Tarkkaavainen lukija, kuten Nikolajeva, voi myös pistää merkille, että ensimmäisessä Peppi-kirjassa Pepin alushousut jotenkin kummallisesti vaihtuvat samalla kun poliisit jahtaavat tyttöä Huvikummun katolla. Kiipeiltäessä alushousut ovat ruudulliset, mutta maan kamaralla Pepillä onkin raidalliset alushousut.

Muut kirjojen tytöt, kuten Annikka, edustavat säädyllistä linjaa, eivätkä koskaan anna alushousujensa näkyä, Nikolajeva huomauttaa. Tässä professori on kuitenkin väärässä, sillä kirjan Peppi Pitkätossu Etelämerellä luvussa “Peppi astuu laivaan” Vang-Nyman on piirtänyt Annikkan hypähtämään siten, että alushousut paljastuvat kuin paljastuvatkin. WSOY:n vuonna 2007 julkaisemassa kolmen kirjan yhteislaitoksessa piirros on sivulla 246.


Aiheeseen liittyvää:

Kuuntele: Yle Radio 1: Kirja joka muutti elämäni: Kirjailija Sirpa Kähkönen ja Peppi Pitkätossu

Lue: Peppi Pitkätossu, synnynnäinen feministi

Kuuntele: M. A. Numminen ja muut studiovieraat puhuvat vuonna 1971 lastenkulttuurista, myös Pepistä.

Lue: Yle Elävä arkisto: Lastenkulttuuria puitiin 1970-luvulla ideologiselta kannalta

Lue ja katso: Yle Elävä arkisto: Burleskitaiteilijat ovat kiusoittelun kuningattaria

Yle Uutiset: Lutkamarssi käskee pitämään näpit irti
Yle Uutiset: Lutkamarssilla seksuaalisen itsemäärämisen puolesta
Yle Uutiset: Lutkamarssi muistuttaa seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta

Kommentit
  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri