Hyppää pääsisältöön

Saaristolaiselämää aavan meren äärellä 1969

Suomen ulkosaaristossa etäisyydet ovat pitkät, mutta syyspäivän valo lyhyt. Olosuhteet karussa ja kylmässä saaristossa ovat haastavat, mutta silti siellä on pysyvää asutusta. Syyssaaristo: ihmisiä avomeren partaalla -ohjelmassa vuodelta 1969 tutustutaan ulkosaaristolaisten elämään.

Kauko Vuorensolan ohjaama ohjelma voitti toisen palkinnon "Ihminen ja meri" -tapahtumassa Riikassa vuonna 1969. Sen on käsikirjoittanut meri- ja taidehistorioitsija Christoffer H. Ericsson.

Aikoinaan ihminen selviytyi kamppailusta luonnon kanssa. Nyt on luonto jälleen saamassa voiton.― Ohjelman selostaja Reijo Vires

Lounainen saaristomeri muodostaa omalaatuisen alueen. Alueita käyttivät jo viikingit idänmatkoillaan, jonka jälkeen läntiset siirtolaiset ryhtyivät asuttamaan saaria. Perheet muonamiehineen ja orjineen muodostivat heimoja, jotka taistelivat elämänsä puolesta karua luontoa vastaan. "Elettiin ei kenenkään maassa, kunnes Lounais-Suomi liitettiin Svea-kuninkaiden valtakuntaan", kertoo ohjelman selostaja Reijo Vires.

Muuttuvassa maailmassa ulkosaaristo ei pysynyt mukana ja sopeutuminen moderniin talousjärjestelmään oli vaikeaa. "Usko tulevaisuuteen hiipui väestön ikärakenteen ollessa korkea", kuvaillaan ohjelmassa.

Saaristolaisten arki koostuu samoista elementeistä kuin mantereella asuvillakin; kotiaskareista, maatöistä ja korjauspuuhista. Högsåran saaren perimäammattina on ollut pitkään luotsaus. Aikaisemmin se tarkoitti palvelusta kruununluotsina keisarillisessa luotsi- ja majakkalaitoksessa.

Toimeentulon takasi myös maanviljelys ja metsänhoito. Pienillä, suojaisilla maatilkuilla viljeltiin yleensä juureksia sekä omavaraisesti että myyntiin. Myös lehmät olivat tärkeä osa omavaraista taloutta. Tiluksien kunnossapito kävi kuitenkin raskaaksi vanhemmalle väestölle, kun nuorempi sukupolvi lähti etsimään parempaa tulevaisuutta mantereelta.

Ohjelmassa rantaudutaan Tunnhamnin saarelle, joka on tunnettu jo keskiajalta saakka merellisenä välietappina. Tarinan mukaan saari on ollut katolisen kirkon omistama levähdyspaikka.

Ohjelmassa vieraillaan myös Borstön saarella, jota selostaja Vires kuvailee "monien haaksirikkojen näyttämöksi". Saaren eteläpuolella, merenpohjassa sijaitsee kolmimastokaljuutti St Mikaelin hylky. Se upposi matkalla Amsterdamista Pietariin vuonna 1747. Borstön huippua koristaa puinen kaljuunakuva Borstön neitsyt, joka valvoo merta ympäri vuoden.

Talven tullessa jää peittää meren ja veneellä liikkuminen käy mahdottomaksi. "Aikoinaan ihminen selviytyi kamppailusta luonnon kanssa. Nyt on luonto jälleen saamassa voiton", pohdiskelee Vires

272574

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto