Hyppää pääsisältöön

Saaristolaiselämää aavan meren äärellä 1969

Suomen ulkosaaristossa etäisyydet ovat pitkät, mutta syyspäivän valo lyhyt. Olosuhteet karussa ja kylmässä saaristossa ovat haastavat, mutta silti siellä on pysyvää asutusta. Syyssaaristo: ihmisiä avomeren partaalla -ohjelmassa vuodelta 1969 tutustutaan ulkosaaristolaisten elämään.

Kauko Vuorensolan ohjaama ohjelma voitti toisen palkinnon "Ihminen ja meri" -tapahtumassa Riikassa vuonna 1969. Sen on käsikirjoittanut meri- ja taidehistorioitsija Christoffer H. Ericsson.

Aikoinaan ihminen selviytyi kamppailusta luonnon kanssa. Nyt on luonto jälleen saamassa voiton.― Ohjelman selostaja Reijo Vires

Lounainen saaristomeri muodostaa omalaatuisen alueen. Alueita käyttivät jo viikingit idänmatkoillaan, jonka jälkeen läntiset siirtolaiset ryhtyivät asuttamaan saaria. Perheet muonamiehineen ja orjineen muodostivat heimoja, jotka taistelivat elämänsä puolesta karua luontoa vastaan. "Elettiin ei kenenkään maassa, kunnes Lounais-Suomi liitettiin Svea-kuninkaiden valtakuntaan", kertoo ohjelman selostaja Reijo Vires.

Muuttuvassa maailmassa ulkosaaristo ei pysynyt mukana ja sopeutuminen moderniin talousjärjestelmään oli vaikeaa. "Usko tulevaisuuteen hiipui väestön ikärakenteen ollessa korkea", kuvaillaan ohjelmassa.

Saaristolaisten arki koostuu samoista elementeistä kuin mantereella asuvillakin; kotiaskareista, maatöistä ja korjauspuuhista. Högsåran saaren perimäammattina on ollut pitkään luotsaus. Aikaisemmin se tarkoitti palvelusta kruununluotsina keisarillisessa luotsi- ja majakkalaitoksessa.

Toimeentulon takasi myös maanviljelys ja metsänhoito. Pienillä, suojaisilla maatilkuilla viljeltiin yleensä juureksia sekä omavaraisesti että myyntiin. Myös lehmät olivat tärkeä osa omavaraista taloutta. Tiluksien kunnossapito kävi kuitenkin raskaaksi vanhemmalle väestölle, kun nuorempi sukupolvi lähti etsimään parempaa tulevaisuutta mantereelta.

Ohjelmassa rantaudutaan Tunnhamnin saarelle, joka on tunnettu jo keskiajalta saakka merellisenä välietappina. Tarinan mukaan saari on ollut katolisen kirkon omistama levähdyspaikka.

Ohjelmassa vieraillaan myös Borstön saarella, jota selostaja Vires kuvailee "monien haaksirikkojen näyttämöksi". Saaren eteläpuolella, merenpohjassa sijaitsee kolmimastokaljuutti St Mikaelin hylky. Se upposi matkalla Amsterdamista Pietariin vuonna 1747. Borstön huippua koristaa puinen kaljuunakuva Borstön neitsyt, joka valvoo merta ympäri vuoden.

Talven tullessa jää peittää meren ja veneellä liikkuminen käy mahdottomaksi. "Aikoinaan ihminen selviytyi kamppailusta luonnon kanssa. Nyt on luonto jälleen saamassa voiton", pohdiskelee Vires

272574

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tauno Hannikainen on Taiteilijakukkulan ainoa klassinen kapellimestari – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 26. helmikuuta.

    Helmikuun 26. päivänä syntynyt kapellimestareiden reissumieheksi kutsuttu Tauno Hannikainen (1896–1968) ehti johtaa orkestereita yli 60 maassa. Jyväskyläläiseen Hannikaisen musiikkiperheeseen syntynyt Tauno oli alkujaan sellisti ja pianisti. Amerikan-vuosinaan hän otti Yhdysvaltain kansalaisuuden, mutta viimeiset vuotensa hän toimi Helsingissä.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.