Suomalainen ruoka ei kelvannut turvanpaikanhakijoille – näin maahanmuuttajat syövät kotimaissaan

Somaliassa aamupalaksi ei tarjota kaurapuuroa, vaan lautasella on usein maksaa.

Noin 70 turvapaikanhakijaa kritisoi heille tarjottavaa ruokaa ja heikkoja majoitusoloja Oulussa. // Kuva: Yle

Turvapaikanhakijat osoittivat mieltään keskiviikkona Oulussa huonon ruuan ja elinolojen takia. Netissä levisi video, jossa pakolaismies esittelee riisilautasellista.

- Tämä on koiranruokaa, mies toteaa.

Turvapaikanhakijoiden kriittisyys heille tarjottua ruokaa kohtaan jakoi suomalaisten mielipiteet. Moni syytti pakolaisia kiittämättömyydestä, sillä turvapaikanhakijat syövät Oulussa samaa ruokaa kuin kaupungin koululaiset. Toiset taas ymmärsivät paremmin maahanmuuttajien kohtaamaa kulttuurishokkia.

Pakolaiset toivoivat ruokalistoille ohravellin ja maitopohjaisten annosten sijaan esimerkiksi kanaa ja kasviksia.

Torstaina Oulun turvapaikanhakijoiden muonituksesta vastaava kaupungin ruokapalvelu ilmoitti muuttavansa ruokalistoja. Nyt maahanmuuttajille tarjotaan erilaista riisilajiketta ja aamupalan puurot korvataan muunlaisella ruualla. Mitä maahanmuuttajat sitten ovat tottuneet syömään?

Esimerkiksi Somaliassa on tavallista syödä aamupalaksi lättyjä – ja maksaa.

- Aikuiset laittavat lättyjen päälle esimerkiksi lihaa tai maksaa, kun taas lapset syövät niitä usein siirapin kanssa, Suomen Somalia-verkoston puheenjohtaja Saido Mohamed kertoo.

Somaliassa ruuanlaitossa käytetään paljon samoja aineksia kuin Suomessakin. Lounaalla paikalliset syövät esimerkiksi riisiä, lihaa, kanaa ja pastaa.

Lihan alkuperä on monille tärkeää, sillä islaminusko neuvoo syömään ainoastaan tietyllä tavalla teurastettua halal-lihaa. Maahanmuuttajien on olennaista tietää, mistä tarjottava liha on peräisin.

- Halal-lihan lisäksi muita rajoituksia ei ole. Voisin kuvitella, että kielimuurin vuoksi pakolaisten on vaikea olla varmoja siitä, millaista lihaa heille todella tarjotaan, Mohamed sanoo.

Turvapaikanhakijat avuksi ruuanlaittoon?

Sirkka Khan on pyörittänyt afgaanimiehensä kanssa afganistanilaista ravintolaa Kangasalla yli 25 vuotta. Khan on nähnyt paikallista ruokakulttuuria myös useilla vierailuillaan miehensä sukulaisten luona Afganistanissa.

- Luulen, että suomalaisen ruuan maku vaikuttaa eniten siihen, miksi osa turvapaikanhakijoista on reagoinut siihen niin kielteisesti, Khan sanoo.

Afganistanista saapuu tällä kolmanneksi eniten turvapaikanhakijoita Suomeen. Khanin mukaan afgaanit syövät pääasiassa samoista raaka-aineista valmistettua ruokaa kuin suomalaisetkin.

- Afganistanilaisessa keittiössä käytetään paljon mausteita ja yrttejä, kuten chiliä, korianteria ja inkivääriä, Khan kertoo.

Ravintoloitsijan mielestä vastaanottokeskuksissa voitaisiin hyödyntää enemmän turvapaikanhakijoiden omia taitoja.

- Luulisi, että keittiöön voisi ottaa jonkun maahanmuuttajista, joka tuntee ruokakulttuurin. Kunnallisissa keittiöissä on varmasti kaikki tarvittavat mausteet jo valmiiksi, jos vain joku osaisi käyttää niitä turvapaikanhakijoita miellyttävällä tavalla, Khan sanoo.

Lue myös:

Turvapaikanhakijat laittavat ruuan vastaanottokeskuksissa usein itse – jos se on mahdollista

Miltä tuntuu, kun joku kutsuu elintasopakolaiseksi? Irakilainen Zaal vastasi lukijoiden kysymyksiin

Näin muusikot osallistuvat pakolaiskeskusteluun somessa

Kehitysavusta leikataan, turvapaikanhakijoita vastustetaan – onko Suomi nyt osa Itä-Eurooppaa?

Banksyn Dismaland-huvipuisto muuntuu pakolaisten hätämajoitukseksi

Torniolaislapset kommentoivat pakolaistilannetta: "Jos ne tippuu puusta, silloinkin voi auttaa"

Suomalaissovellus aikoo helpottaa paikallisten ja turvapaikanhakijoiden ystävystymistä – ”Tutustuminen on parasta kotouttamista”