Suomen eniten käytetty rikkakasvien torjunta-aine, glyfosaatti on aiempaa luultua vaarallisempaa. Sitä käytetään etenkin maanviljelyssä, mutta myös kaupunkien puistoissa ja tienvarsilla. Glyfosaatti kerääntyy ihmisen elimistöön ja aiheuttaa todennäköisesti syöpää.
Suomessa käytetään vuodessa yli 500 tonnia glyfosaattia. Suurin käyttö on maanviljelyssä, etenkin suorakylvössä.
Ainetta käytetään myös taajamissa. Moni kaupunki ja kunta ruiskuttaa Roundup-nimistä torjunta-ainetta ja sen rinnakkaisvalmisteita puistoihin ja tienvarsiin. Kuka tahansa voi hankkia ainetta kotipuutarhan rikkakasvien torjuntaa varten.
Sen käyttöä valvotaan heikosti Suomessa.
Glyfosaattia luultiin pitkään täysin turvalliseksi. Ajateltiin, että se vaikuttaa vain kasveihin mutta ei ihmisiin tai eläimiin.
”Glyfosaatti vaikuttaa kasvien biokemialliseen prosessiin. Tätä prosessia ei ole selkärankaisilla tai ihmisillä, mutta sen sijaan mikrobeilla, jotka elävät meidän ja eläinten suolistossa”, sanoo Kari Saikkonen, Luonnonvarakeskuksen kasvinsuojelun professori.
Sairailla enemmän glyfosaattia
Saksalainen mikrobiologi Monika Krüger on löytänyt glyfosaattia ihmisten ja eläinten elimistöstä. Sitä on muun muassa äidinmaidossa Saksassa.
”Kroonisesti sairailta ihmisiltä löytyi enemmän glyfosaattia kuin terveiltä”, Krüger sanoo. Krügerin mukaan glyfosaatti saattaa tappaa suoliston hyvät mikrobit kuten maitohappobakteerit. Näin se tekee tilaa tauteja aiheuttaville bakteereille.
Maailman terveysjärjestön WHO:n syöpätutkijat totesivat tänä vuonna, että glyfosaatti todennäköisesti aiheuttaa syöpää. WHO tukeutuu muun muassa ruotsalaisen syöpälääkärin Lennart Hardellin tutkimustuloksiin.
”Glyfosaatti lisää imusolmukesyövän riskiä”, Hardell sanoo. Lapset tai vanhukset ovat muita herkempiä. ”Kuluttajina meidän tulee vaatia ettei ravinnossa ole glyfosaattia”, Hardell toteaa.
Rajoituksia EU-maissa
Euroopan unionissa pohditaan tulisiko glyfosaatin käyttölupaa jatkaa. Päätöstä tosin lykättiin hiljattain kesäkuuhun 2016. Osa EU-maista kuten Hollanti ja Saksa on jo rajoittanut glyfosaatin käyttöä. Eräät poliittiset ryhmät haluavat kieltää aineen kokonaan.
Max Schulman viljelee maatilaansa Lohjalla. Hän on myös EU:n viljantuottajien puheenjohtaja.
”Varmaan pärjäisin ilman glyfosaattia, mutta se olisi vaikeaa. Pitäisi muokata maata enemmän, ja luopua suoraviljelystä”, Schulman sanoo.
Useampi maan muokkaus tarkoittaisi myös kovempia kustannuksia. Mutta syöpää Schulman ei pelkää. ”Mehän emme käsittele glyfosaattia päivittäin. Kun tuotteella on EU:n elintarviketurvallisuusviraston hyväksyntä, me viljelijät lähdemme siitä että se on turvalliseksi todettu”, Schulman sanoo.
Elintarvikkeita testataan harvoin
Turun yliopiston yliopistolehtori Irma Saloniemi tutki kaikki viranomaisten teettämät glyfosaattikokeet, ja totesi että niitä on liian vähän.
”Suomessa Evira testaa 20 elintarviketta vuodessa. Tämä on hakuammuntaa eikä kerro minkä verran glyfosaattia oikeasti käytetään. Suomessa myydään valtavasti elintarvikkeita, joten testejä pitäisi olla kymmenkertaisesti enemmän”, Saloniemi sanoo.
Myöskään viljan ostajat eivät testaa glyfosaattijäämiä kattavasti. Hankkija ja Raisio testaavat noin 20 näytettä vuodessa, kun taas Kesko ja Avena eivät testaa laisinkaan. Isommista myllyistä vain Fazer Mylly testaa glyfosaattijäämiä viljasta.
Hankkija on saanut kiinni pari viljelijää siitä, että he ovat ruiskuttaneet glyfosaattia ennen puintia. Tällöin pitoisuudet ovat korkeampia.
”Emme voineet ostaa näitä eriä, kauppa peruuntui”, toteaa viljanoston päällikkö Tarmo Kajander Hankkijasta.
Löydetyt pitoisuudet olivat EU:n enimmäisrajojen alapuolella, mutta viljanostajat ovat sopineet, etteivät osta viljaa, joka on ruiskutettu ennen puintia.
Evira on löytänyt glyfosaattia viljasta vain pari kertaa, ja silloin 1-6 mg / kilo. Hankkija pitäisi tällaisia pitoisuuksia näyttönä siitä, että on ruiskutettu glyfosaattia viljan tuleennuttamiseksi, mikä on Suomessa kiellettyä.
Evira ei kuitenkaan ole lähtenyt selvittämään viljelijöiden glyfosaatin käyttöä, sillä löydökset jäävät EU:n enimmäisrajojen alle. EU:ssa viljan ruiskuttaminen glyfosaatilla ennen puintia on sallittu, ja siksi raja-arvot ovat korkeampia viljan kuin muiden elintarvikkeiden kohdalla.
Spotlight: Myrkky jonka piti olla vaaraton
FST 6.10.2015 klo 20
Toimittaja: Annvi Gardberg
Ohjelma on tekstitetty suomeksi.
