Sonja Fogelholm
Yle
Vuonna 1968 tehty dokumentti He uskovat toisin perehtyi viiden vapaan uskonnollisen yhteisön toimintaan ja periaatteisiin. Tarkastelussa olivat adventtikirkko, vapaakirkko, helluntailiike, Jehovan todistajat ja mormonikirkko.
Näitä viittä kirkkoa yhdistää se, että seurakunnan jäseneksi ottaminen ja kastaminen tapahtuvat vasta, kun henkilö on itse tullut uskoon. Tämä seikka erottaa ne esimerkiksi luterilaisuudesta. Kuitenkaan niitä ei pidä niputtaa yhteen, sillä niillä on toisistaan poikkeavia periaatteita ja uskomuksia. Eniten viisikosta erottuvat Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko eli mormonikirkko sekä Jehovan todistajat – niitä kun eivät kaikki teologit pidä edes kristillisinä liikkeinä.
Adventistit pesevät toistensa jalat ennen ehtoollista
Yksi selkeimmistä eroista luterilaisuuteen löytyy adventistien lepopäivästä; sunnuntain sijaan he pyhittävät lepopäivän lauantaille. Tämän poikkeavan lepopäivän johdosta adventistit ovat pyrkineet järjestämään omia kouluja työpaikkoja jäsenilleen. Lauantaisin sekä aikuiset että lapset osallistuvat sapattikouluun.
Adventismi tarkoittaa Jeesuksen toisen tulemisen odottamista. Adventistit uskovat, että kuoleman jälkeen ihminen nukkuu ylösnousemukseen asti. Ylösnousemuksia on kaksi. Niistä ensimmäisessä Jumala herättää vanhurskaat ja tekee heidät synnittömiksi, koska siten he kestävät Jumalan kirkkauden. Tämän jälkeen tuhannen vuoden ajan Saatana on sidottu, maa autiona ja jumalattomat kuolleina. Tämä adventistien käsitys poikkeaa siis monen muun kristillisen yhteisön käsityksestä tuhatvuotisesta ihanteellisesta maanpäällisestä valtakunnasta. Tuhannen vuoden kuluttua tapahtuu toinen ylösnousemus, tällä kertaa jumalattomien. He eivät kuitenkaan kestä Jumalan kirkkautta vaan tuhoutuvat. Tämän jälkeen maa puhdistetaan uskovien ihmisten ikuiseksi valtakunnaksi.
Kuten muutkaan ohjelmassa esiteltyjen kirkkojen jäsenet, adventistit eivät yleensä osallistu maalliseen huvielämään. Terveelliset elämäntavat kuten tupakoimattomuus ovat arvossa, sillä he pitävät kehoa Jumalan temppelinä. Monet adventistit suosivat ohjelman mukaan kasvisruokaa.
Adventistit nauttivat ehtoollisen kolmesta neljään kertaan vuodessa, ja siihen liittyy kiinnostava yksityiskohta: he nimittäin pesevät toinen toisensa jalat pareittain ennen sen nauttimista. Näin tehdään, koska Jeesus käski tehdä niin ja koska siinä kaikki ovat tasa-arvoisia.
Vapaakirkko on ollut perustamassa Kristillisdemokraattien puoluetta
Vapaakirkolle tyypillisiä ovat musiikintäyteiset jumalanpalvelukset. Sen perustehtävä on kirkon sanoman levittäminen. Vapaakirkossa vain papit voivat suorittaa esimerkiksi kasteen ja siunauksen, mutta maallikotkin saavat tehdä tärkeitä töitä seurakunnissa, kuten vastata jumalanpalveluksista.
Vapaakirkolla ei ole mitään määrättyä erikoisoppia vaan koko Raamattu on heidän tunnustuskirjansa. Toisin kuin adventistit, vapaakirkon jäsenet uskovat Jeesuksen hallitsemaan maanpäälliseen tuhatvuotiseen rauhan valtakuntaan. Tuhatvuotinen valtakunta päättyy sotaan, jota seuraa viimeinen tuomio. Uskovat pelastuvat ja kääntymättömät joutuvat iankaikkiseen helvettiin.
Heidän mukaansa ainoa tie pelastukseen on siis usko. Uskon mukana tulevat myös oikeat elämäntavat, esimerkiksi maallisiin huvituksiin ja nautintoaineisiin he suhtautuvat kuten adventistit. Vapaakirkko on ollut perustamassa Suomen Kristillisten liittoa eli nykyistä Kristillisdemokraattien puoluetta.
Helluntailaisuus kasvaa maailmalla hurjaa vauhtia
Helluntaiherätyksen katsotaan alkaneen Amerikassa vuonna 1901. Sen taustalla vaikuttivat esimerkiksi Amerikan baptismi ja metodismi, joista jälkimmäisen myötä se tuli Suomeen. Se perustui voimakkaaseen herätyskokemukseen eli Pyhästä hengestä täyttymiseen sekä Jumalalta saatuihin armolahjoihin, joista ehkä tunnetuin on kielillä puhuminen.
Vuonna 1968 helluntaikirkko oli esitellyistä kirkoista ainoa, jota ei ollut rekisteröity viralliseksi kirkoksi. Vuonna 2002 tähän tuli kuitenkin käänne, kun Suomen helluntaikirkko -yhdyskunta rekisteröitiin. Kaikki Suomen helluntaiseurakunnat eivät kuitenkaan kuulu tähän rekisteröityyn yhdyskuntaan.
Helluntailaisten kokouksissa on paljon musiikkia ja voimakasta sananjulistusta, sillä pidetään tärkeänä, että julistus antaa voimakkaan kokemuksen. Sillä tavoin ihminen voi kokea herätyksen. Herätyksestä voi seurata henkikaste, joka ilmenee esimerkiksi kielillä puhumisena. Näkemykset kuolemasta, ylösnousemuksesta ja tuhatvuotisesta valtakunnasta ovat samat kuin Vapaakirkolla. Hengellisessä elämässä elävä ei helluntailaisten mielestä paljon maallisia hupeja kaipaa.
Jehovan todistaja tulee uskoon Raamattua tutkimalla
Jehovan todistajat erottaa kristityistä muun muassa se, että he eivät tunnusta kolminaisuusoppia. Heidän mukaansa Jeesus on vain Jumalan poika, ei yhdenvertainen Jumalan kanssa. Tästä syystä kaikki teologit eivät pidä heitä kristittyinä, vaikka liikkeen omasta mielestä he sitä ovatkin.
Yksi Jehovan todistajien tunnetuimmista uskomuksista on tuomiopäivä eli Harmageddon. Silloin kansat kääntyvät Jumalaa vastaan, mutta Jumala puhdistaa maan vihollisistaan. Harmageddonin taistelua seuraa tuhatvuotinen, paratiisimainen valtakunta. Sen pääsevät kokemaan vain ne, jotka Jumala herättää – ne, jotka eivät ole ottaneet Jumalan sanaa vastaan, joutuvat kadotukseen. Jehovan todistajien mukaan vain tutkimalla Raamattua voi saada kadotukselta pelastavan uskon.
Muista ohjelman yhteisöistä Jehovan todistajat eroavat myös muutamissa muissa piirteissä. Heille on erityisen tärkeää poliittinen puolueettomuus, eivätkä he hyväksy verensiirtoja tai elinsiirtoja – Jehova on korkein lääkäri. He eivät myöskään vietä joulua, sillä Jeesus ei käskenyt viettää syntymäpäiväänsä vaan kuolinpäiväänsä.
Mormonit nauttivat ehtoollisella viinin sijaan vettä
Mormonien mukaan Jeesus kävi aikoinaan myös Amerikassa, jossa hän opetti 12 päivän ajan ja asetti apostolit. Tästä vierailusta kertovat metallilevyt, jotka profeetta Smith löysi ja käänsi englanniksi. Käännöksestä syntyi Mormonin kirja, jota mormonit käyttävät Raamatun rinnalla.
Aivan kuten Jehovan todistajien kohdalla, mormonienkin kristillisyydestä väitellään, sillä hekään eivät pidä kolminaisuusoppia perustanaan. Perustelut ovat kuitenkin erilaiset: he uskovat Jumaluuden muodostuvan kolmesta eri persoonasta, eli lihallisista poika Jeesuksesta Kristuksesta ja isä Jumalasta sekä henkipersoona Pyhästä hengestä. Mormonit pitävät itsejään kristittyinä.
Mormonit suhtautuvat varsin armollisesti siihen, kuka pelastuu ikuiselta kuolemalta. Heidän mukaansa kaikki uskontokunnasta riippumatta voivat pelastua Kristuksen sovituksen kautta. Mormonit uskovat, että tekojensa kautta ihmiset pääsevät erilaisiin kirkkauksiin, ja korkeimpaan kirkkauteen pääsevät uskolliset ihmiset, jotka elävät Kristuksen käskyjen mukaan. Vain Pyhää henkeä vastaan rikkoneet joutuvat helvettiin. Tuhatvuotisen valtakunnan ja Kristuksen toisen tulemisen jälkeen luodaan uusi Siion Amerikkaan.
Ehtoollisella mormonit nauttivat viinin sijasta vettä. Tämä on perinne kirkon vainoajoilta, tosin mormonit eivät muutenkaan juo alkoholia tai edes kahvia tai teetä. Tupakointi ei myöskään ole sallittua.
Mormoneilla ei ole palkattua papistoa, vaan papeiksi valitaan melkein kaikki 12 vuotta täyttäneet pojat. Naiset eivät voi toimia pappeina, mutta he saavat kuitenkin jumalallisia ilmestyksiä, jotka auttavat heitä heidän elämäntehtävissään. Oleellinen osa mormonikirkon toimintaa on myös lähetystyö. Ohjelman aikaan suurin osa suomalaisnuorista teki töitä lähinnä kotimaassa, mutta nykyään lähetystyötä tehdään ympäri maailmaa.
