Hyppää pääsisältöön

Uskoon tulemisen kautta jäseneksi – esittelyssä viisi uskonnollista yhteisöä

Vuonna 1968 tehty dokumentti He uskovat toisin perehtyi viiden vapaan uskonnollisen yhteisön toimintaan ja periaatteisiin. Tarkastelussa olivat adventtikirkko, vapaakirkko, helluntailiike, Jehovan todistajat ja mormonikirkko.

Näitä viittä kirkkoa yhdistää se, että seurakunnan jäseneksi ottaminen ja kastaminen tapahtuvat vasta, kun henkilö on itse tullut uskoon. Tämä seikka erottaa ne esimerkiksi luterilaisuudesta. Kuitenkaan niitä ei pidä niputtaa yhteen, sillä niillä on toisistaan poikkeavia periaatteita ja uskomuksia. Eniten viisikosta erottuvat Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko eli mormonikirkko sekä Jehovan todistajat – niitä kun eivät kaikki teologit pidä edes kristillisinä liikkeinä.

Adventistit pesevät toistensa jalat ennen ehtoollista

Adventistit pesevät toistensa jalkoja ennen ehtoollista
Adventistit pesevät toistensa jalkoja ennen ehtoollista Kuva: Yle kuvanauha uskonnot
Ensimmäisenä ohjelmassa tutustuttiin adventtikirkkoon. Suomen adventtikirkko on osa maailmanlaajuista seitsemännen päivän adventtiseurakuntaa, joka on Yhdysvalloissa 1840-luvulla syntynyt baptistikirkon herätysliike. Kirkon jäsenmäärä oli dokumentin tekoaikaan Suomessa noin 6000. Vuoden 2014 lopussa jäsenmäärä on vähentynyt noin 4800 jäseneen. Maailmanlaajuisesti adventisteja oli vuoden 2013 lopussa 18 miljoonaa.

Yksi selkeimmistä eroista luterilaisuuteen löytyy adventistien lepopäivästä; sunnuntain sijaan he pyhittävät lepopäivän lauantaille. Tämän poikkeavan lepopäivän johdosta adventistit ovat pyrkineet järjestämään omia kouluja työpaikkoja jäsenilleen. Lauantaisin sekä aikuiset että lapset osallistuvat sapattikouluun.

Adventismi tarkoittaa Jeesuksen toisen tulemisen odottamista. Adventistit uskovat, että kuoleman jälkeen ihminen nukkuu ylösnousemukseen asti. Ylösnousemuksia on kaksi. Niistä ensimmäisessä Jumala herättää vanhurskaat ja tekee heidät synnittömiksi, koska siten he kestävät Jumalan kirkkauden. Tämän jälkeen tuhannen vuoden ajan Saatana on sidottu, maa autiona ja jumalattomat kuolleina. Tämä adventistien käsitys poikkeaa siis monen muun kristillisen yhteisön käsityksestä tuhatvuotisesta ihanteellisesta maanpäällisestä valtakunnasta. Tuhannen vuoden kuluttua tapahtuu toinen ylösnousemus, tällä kertaa jumalattomien. He eivät kuitenkaan kestä Jumalan kirkkautta vaan tuhoutuvat. Tämän jälkeen maa puhdistetaan uskovien ihmisten ikuiseksi valtakunnaksi.

Kuten muutkaan ohjelmassa esiteltyjen kirkkojen jäsenet, adventistit eivät yleensä osallistu maalliseen huvielämään. Terveelliset elämäntavat kuten tupakoimattomuus ovat arvossa, sillä he pitävät kehoa Jumalan temppelinä. Monet adventistit suosivat ohjelman mukaan kasvisruokaa.

Adventistit nauttivat ehtoollisen kolmesta neljään kertaan vuodessa, ja siihen liittyy kiinnostava yksityiskohta: he nimittäin pesevät toinen toisensa jalat pareittain ennen sen nauttimista. Näin tehdään, koska Jeesus käski tehdä niin ja koska siinä kaikki ovat tasa-arvoisia.

Vapaakirkko on ollut perustamassa Kristillisdemokraattien puoluetta

Vapaakirkkolaiset laulavat jumalanpalveluksessa
Vapaakirkkolaiset laulavat jumalanpalveluksessa Kuva: Yle kuvanauha vapaakirkko
Seuraavana sukellettiin vapaakirkon maailmaan. Suomen Vapaakirkko on Suomessa syntynyt luterilaisen kirkon herätysliike. Se erosi vuonna 1923 valtionkirkosta poikkeavan kaste- ja ehtoolliskäsityksen vuoksi: vapaakirkon mukaan ensin tulee usko ja vasta sitten kaste, ja ehtoollistakin nauttivat vain uskovat. Vapaakirkolla oli Suomessa ohjelman aikaan 1968 noin 9000 jäsentä, ja vuoden 2011 loppuun mennessä jäsenmäärä oli kasvanut noin 15 000 jäseneen.

Vapaakirkolle tyypillisiä ovat musiikintäyteiset jumalanpalvelukset. Sen perustehtävä on kirkon sanoman levittäminen. Vapaakirkossa vain papit voivat suorittaa esimerkiksi kasteen ja siunauksen, mutta maallikotkin saavat tehdä tärkeitä töitä seurakunnissa, kuten vastata jumalanpalveluksista.

Vapaakirkolla ei ole mitään määrättyä erikoisoppia vaan koko Raamattu on heidän tunnustuskirjansa. Toisin kuin adventistit, vapaakirkon jäsenet uskovat Jeesuksen hallitsemaan maanpäälliseen tuhatvuotiseen rauhan valtakuntaan. Tuhatvuotinen valtakunta päättyy sotaan, jota seuraa viimeinen tuomio. Uskovat pelastuvat ja kääntymättömät joutuvat iankaikkiseen helvettiin.

Heidän mukaansa ainoa tie pelastukseen on siis usko. Uskon mukana tulevat myös oikeat elämäntavat, esimerkiksi maallisiin huvituksiin ja nautintoaineisiin he suhtautuvat kuten adventistit. Vapaakirkko on ollut perustamassa Suomen Kristillisten liittoa eli nykyistä Kristillisdemokraattien puoluetta.

Helluntailaisuus kasvaa maailmalla hurjaa vauhtia

Mies nostaa kätensä ylös helluntailiikkeen kokouksessa
Mies nostaa kätensä ylös helluntailiikkeen kokouksessa Kuva: Yle kuvanauha helluntailiike
Suurin dokumentin esittelemistä vapaista seurakunnista on helluntailiike. Sen jäsenmäärä oli dokumentin aikaan Suomessa noin 40 000, vuoden 2013 loppuun mennessä määrä oli kasvanut noin 50 000:een. Maailmanlaajuisesti helluntailaisuus kasvaa hurjaa vauhtia: Vuonna 1958 jäseniä laskettiin olevan maailmalla noin 8,7 miljoonaa. Vuoteen 2011 mennessä määrä oli kasvanut jo 280 miljoonaan.

Helluntaiherätyksen katsotaan alkaneen Amerikassa vuonna 1901. Sen taustalla vaikuttivat esimerkiksi Amerikan baptismi ja metodismi, joista jälkimmäisen myötä se tuli Suomeen. Se perustui voimakkaaseen herätyskokemukseen eli Pyhästä hengestä täyttymiseen sekä Jumalalta saatuihin armolahjoihin, joista ehkä tunnetuin on kielillä puhuminen.

Vuonna 1968 helluntaikirkko oli esitellyistä kirkoista ainoa, jota ei ollut rekisteröity viralliseksi kirkoksi. Vuonna 2002 tähän tuli kuitenkin käänne, kun Suomen helluntaikirkko -yhdyskunta rekisteröitiin. Kaikki Suomen helluntaiseurakunnat eivät kuitenkaan kuulu tähän rekisteröityyn yhdyskuntaan.

Helluntailaisten kokouksissa on paljon musiikkia ja voimakasta sananjulistusta, sillä pidetään tärkeänä, että julistus antaa voimakkaan kokemuksen. Sillä tavoin ihminen voi kokea herätyksen. Herätyksestä voi seurata henkikaste, joka ilmenee esimerkiksi kielillä puhumisena. Näkemykset kuolemasta, ylösnousemuksesta ja tuhatvuotisesta valtakunnasta ovat samat kuin Vapaakirkolla. Hengellisessä elämässä elävä ei helluntailaisten mielestä paljon maallisia hupeja kaipaa.

Jehovan todistaja tulee uskoon Raamattua tutkimalla

Jehovan todistaja tutkii Raamattua
Jehovan todistaja tutkii Raamattua Kuva: Yle kuvanauha jehovan todistajat
Neljäntenä tutustuttiin amerikkalaisen evankelista Charles Taze Russelin 1870-luvulla perustamaan uususkonto Jehovan todistajiin. Vuonna 1968 Jehovan todistajia oli Suomessa noin 10 000, vuoteen 2010 mennessä määrä oli vakiintunut noin 19 000:en. Maailmanlaajuisesti heitä arvellaan olevan kuudesta miljoonasta kahdeksaan miljoonaan.

Jehovan todistajat erottaa kristityistä muun muassa se, että he eivät tunnusta kolminaisuusoppia. Heidän mukaansa Jeesus on vain Jumalan poika, ei yhdenvertainen Jumalan kanssa. Tästä syystä kaikki teologit eivät pidä heitä kristittyinä, vaikka liikkeen omasta mielestä he sitä ovatkin.

Yksi Jehovan todistajien tunnetuimmista uskomuksista on tuomiopäivä eli Harmageddon. Silloin kansat kääntyvät Jumalaa vastaan, mutta Jumala puhdistaa maan vihollisistaan. Harmageddonin taistelua seuraa tuhatvuotinen, paratiisimainen valtakunta. Sen pääsevät kokemaan vain ne, jotka Jumala herättää – ne, jotka eivät ole ottaneet Jumalan sanaa vastaan, joutuvat kadotukseen. Jehovan todistajien mukaan vain tutkimalla Raamattua voi saada kadotukselta pelastavan uskon.

Muista ohjelman yhteisöistä Jehovan todistajat eroavat myös muutamissa muissa piirteissä. Heille on erityisen tärkeää poliittinen puolueettomuus, eivätkä he hyväksy verensiirtoja tai elinsiirtoja – Jehova on korkein lääkäri. He eivät myöskään vietä joulua, sillä Jeesus ei käskenyt viettää syntymäpäiväänsä vaan kuolinpäiväänsä.

Mormonit nauttivat ehtoollisella viinin sijaan vettä

Joseph Smith saa ilmestyksen
Joseph Smith saa ilmestyksen Kuva: Yle kuvanauha mormonit
Viimeisenä kerrottiin Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon jäsenistä eli mormoneista. Suomessa heitä oli ohjelman tekoaikaan noin 3000, ja vuoteen 2012 mennessä määrä oli kasvanut hienoisesti noin 4800 henkeen. Maailmanlaajuisesti kirkolla on reilu 15 miljoonaa jäsentä. Mormonikirkon perusti amerikkalainen profeetta Joseph Smith 1800-luvulla.

Mormonien mukaan Jeesus kävi aikoinaan myös Amerikassa, jossa hän opetti 12 päivän ajan ja asetti apostolit. Tästä vierailusta kertovat metallilevyt, jotka profeetta Smith löysi ja käänsi englanniksi. Käännöksestä syntyi Mormonin kirja, jota mormonit käyttävät Raamatun rinnalla.

Aivan kuten Jehovan todistajien kohdalla, mormonienkin kristillisyydestä väitellään, sillä hekään eivät pidä kolminaisuusoppia perustanaan. Perustelut ovat kuitenkin erilaiset: he uskovat Jumaluuden muodostuvan kolmesta eri persoonasta, eli lihallisista poika Jeesuksesta Kristuksesta ja isä Jumalasta sekä henkipersoona Pyhästä hengestä. Mormonit pitävät itsejään kristittyinä.

Mormonit suhtautuvat varsin armollisesti siihen, kuka pelastuu ikuiselta kuolemalta. Heidän mukaansa kaikki uskontokunnasta riippumatta voivat pelastua Kristuksen sovituksen kautta. Mormonit uskovat, että tekojensa kautta ihmiset pääsevät erilaisiin kirkkauksiin, ja korkeimpaan kirkkauteen pääsevät uskolliset ihmiset, jotka elävät Kristuksen käskyjen mukaan. Vain Pyhää henkeä vastaan rikkoneet joutuvat helvettiin. Tuhatvuotisen valtakunnan ja Kristuksen toisen tulemisen jälkeen luodaan uusi Siion Amerikkaan.

Ehtoollisella mormonit nauttivat viinin sijasta vettä. Tämä on perinne kirkon vainoajoilta, tosin mormonit eivät muutenkaan juo alkoholia tai edes kahvia tai teetä. Tupakointi ei myöskään ole sallittua.

Mormoneilla ei ole palkattua papistoa, vaan papeiksi valitaan melkein kaikki 12 vuotta täyttäneet pojat. Naiset eivät voi toimia pappeina, mutta he saavat kuitenkin jumalallisia ilmestyksiä, jotka auttavat heitä heidän elämäntehtävissään. Oleellinen osa mormonikirkon toimintaa on myös lähetystyö. Ohjelman aikaan suurin osa suomalaisnuorista teki töitä lähinnä kotimaassa, mutta nykyään lähetystyötä tehdään ympäri maailmaa.

Lisää ohjelmasta

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.

  • Vieraita Transilvaniasta ja aikojen takaa – tieteis- ja kauhukuunnelmia syksyä synkistämään

    Dracula, Frankenstein ja toivottuja scifikuunnelmia.

    Tieteiskertomuksissa matkustetaan esihistoriaan ampumaan dinosauruksia ja herätellään henkiin horroksessa virunut tieteilijä. Vieraalla planeetalla kasveillakin on tietoisuus ja kyky hallita vieraiden mieliä. Poikien viljelyharrastus uhkaa avata ovet ulkoavaruuden valloittajille. Dracula nousee maihin Lontoossa ja tohtori Frankensteinin luoma hirviö etsii rakkautta ja hyväksyntää syrjäisellä saarella.