Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Suomalaisia tutkimusmatkailijoita pääkuva

Adolf Erik Nordenskiöld varaa ruokaa kolmeksi vuodeksi

Adolf Erik Nordenskiöld
Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld Kuva: Museovirasto/Yle adolf erik nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld (1832-1901) oli geologi, valtiopäiväedustaja ja naparetkeilijä, joka purjehti Vega-aluksellaan ensimmäisenä Koillisväylän.

- Adolf Erik Nordenskiöld oli oikeastaan kolme ihmistä samassa persoonassa. Hän loi hienon mineraalikabinetin Ruotsiin. Sitten hän oli Jäämeren tutkija ja kolmanneksi hän oli valtiopäiväedustaja. Nämä kolme asiaa ovat ankkureita hänen elämässään, kertoo kulttuurimaantieteen professori Markku Löytönen Helsingin yliopistosta.

Vega juuttui jäihin 28. syyskuuta 1878 Koljutšininlahdella

- Hän oli äärimmäisen järjestelmällinen ja äärimmäisen huolellinen suunnittelija. Tätä kuvaa hyvin se, että hän ei menettänyt yhtään miehistön jäsentä virheen tai huolimattomuuden takia yhdelläkään matkallaan. Sairastumiset ovat tietenkin erikseen. Toisaalta hänen suuri harrastuksensa, historiallisten karttojen kerääminen, oli suistaa hänen perheensä useaan kertaan vararikkoon. Itse asiassa Vegan Koillisväylä-purjehduksen päiväkirjoihin pohjautuvien kirjojen myynti oli pelastus perheelle. Mutta vain hetkeksi, sillä sitten nekin rahat oli tuhlattu uusien karttojen ostamiseen.

- Ainoa matka, jossa Nordenskiöld vähän päästi seikkailuhenkisen minänsä näkyviin, oli yritys purjehtia laivalla Pohjoisnavalle. Huolellinen matkasuunnittelu korostui entisestään tämän matkan jälkeen, toteaa Löytönen.

Adolf Erik Nordenskiöld
Adolf Erik Nordenskiöld Kuva: Museovirasto/Yle adolf erik nordenskiöld

- Koillisväylä-purjehdus (1878-1879) oli ennen kaikkea yritys avata kauppareitti. Nordenskiöld valitsi laivakseen valaanpyyntialus Vegan, joka oli hyvin vankkaa tekoa ja kesti jäissä olo ja puristusta ongelmitta. Kun Suomi liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa, Nordenskiöld kuului avoimen länsimielisten akateemisten nuorten joukkoon. Ennen Koillisväylän purjehdusta Nordenskiöldin elämässä oli tapahtunut dramaattinen käänne, kun hänet karkotettiin Suomesta Ruotsiin.

A.E. Nordenskiöldin Vega-alus
A.E. Nordenskiöldin Vega-alus Kuva: Museovirasto/Yle vega-laiva

- Vegan Koillisväylä-purjehduksella Nordenskiöld varautui jäihin jäämiseen. Laivalla ilmestyi joka päivä sanomalehti. Sanomalehti oli tietenkin vuoden vanha vuosikerta, jonka Nordenskiöld oli ostanut koko miehistön luettavaksi. Ruokaa Nordenskiöld oli varannut laivalla kolmeksi vuodeksi jäihin jäämiseen varautuen. Vegahan juuttui jäihin 28. syyskuuta 1878 Koljutšininlahdella. Lähes vuosi, joka jäissä oltiin, käytettiin tieteellisten havaintojen tekemiseen. Tutkittiin revontulia, mitattiin tähtitaivasta, perehdyttiin Siperian tšuktšien tapoihin ja torjuttiin pitkästymistä kaikilla keinoilla. Laivan viereen raivattiin luistelurata. Tšuktšit moista touhua ihmettelivät, naurahtaa professori Löytönen.

- Koillisväylä-matka herätti huomiota kaikkialla maailmassa. Kun Nordenskiöld Vegallaan pääsi irti jäistä, niin loppumatka oli yhtä juhlaa. he pistäytyivät maissa jo heti Alaskan puolella. Siitä sitten japaniin, jossa keisari halusi ehdottomasti tavata Nordenskiöldin. Jokaisessa satamassa oli valtavat juhlat. Nordenskiöld oli aikansa globaali julkkis! Tukholmaan tullessa pienimmätkin purtilot olivat vesillä ja ilotulitus mittava, sanoo kulttuurimaantieteen professori Markku Löytönen Helsingin yliopistosta.

Suomalaisia tutkimusmatkailijoita aikajanalla.

Suomalaisia tutkimusmatkailijoita
Suomalaisia tutkimusmatkailijoita Kuva: Museovirasto / Yle suomalaisia tutkimusmatkailijoita
Kommentit
  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Avaruusromua: Mistä se tuli?

    Mistä tuli ajatus?

    Mistä tuli ajatus? Tätä pohtii historiantutkija, professori Yuval Noah Harari. Hän muistuttaa meitä siitä, että me emme hallitse ulkopuolellamme olevaa maailmaa. Hän toteaa, että me emme myöskään hallitse sitä, mikä tapahtuu ruumiimme sisällä. Me emme myöskään hallitse omia aivojamme, hän sanoo ja huomauttaa, että tämän kaiken ymmärtäminen voi auttaa meitä. Miten tämä liittyy taiteelliseen luomiseen? Liittyykö tämä musiikkiin? Toimittajana Jukka Mikkola.