Hyppää pääsisältöön

Juutinrauman silta ylitti uhkakuvat ja valmistui sittenkin

Juutinrauman silta rakenteilla
Juutinrauman silta rakenteilla 2000 Juutinrauman silta rakenteilla Kuva: Jan Kofod Winther / Ruotsin matkailuneuvosto sillat

Tanskan ja Ruotsin välisen Juutinrauman ylittävän sillan rakentamishanke peruttiin useita kertoja 1990-luvun aikana. Siltatöiden aloittamista jarrutettiin mm. epäselvien ympäristövaikutusten vuoksi. Visioinnissa ja vastustuksessa oli suomalaisillakin sormensa pelissä. Valmistuttuaan Juutinrauman silta sujuvoitti työ- ja matkailuliikennettä sekä kuljetuksia, mutta muodostui myös Tanskan ja Ruotsin ulkomaalaispolitiikan vedenjakajaksi.

Juutinrauman salmen ylitystä tai alitusta oli ennen 1990-lukuakin pohdittu jo vuosikymmeniä. Jää- ja vesireiteillä oli jo vuosisataiset perinteet. Uuden maaliikenneyhteyden saaminen Pohjois- ja Keski-Euroopan välille kiinnosti toki naapurimaitakin.

Pohjoismaiden neuvoston kokouksen yhteydessä pidetyssä konferenssissa 1964 olivat suomalaiset ehdottaneet padon rakentamista Juutinrauman ylitse Tanskan ja Ruotsin välille. Idean isä oli kauppa- ja teollisuusministeri Aarno Niini, joka esittelee kartalta suunnitelmaa toimittaja Jussi Suomalaiselle uutislähetyksessä.


Ministeri ja Helsingin yliopiston fysiikan dosentti Niini kertoilee, että kaikilla meillä on varmaan harrastuksia, jotka eivät liity heidän omaan toimintaansa lainkaan. Arto Niinin kiinnostus padonrakennukseen oli noussut harmistuksesta isojen tilojen pirstomisesta pieniksi, joten hän oli alkanut pohtia, eikö meren alta löytyisi maata asutustilojen muodostamiseen. Ajatukset maan valtaamisesta mereltä Suomelle kypsyttivät suunnitelmia myös Tanskan salmille. Juutinraumalta löytyikin mukava matalikko. Suunnitelmassa rautatie- ja maantieliikenne kulkisivat patoa pitkin ja laivaliikenne rakennettavien kanavien kautta.

Suomalainen patosuunnitelma ei kuitenkaan saanut maata alleen, mutta ruotsalaisten ja tanskalaisten siltasuunnitelmat alkoivat konkretisoitua tulevien vuosikymmenten myötä.

Kartta Tanskan salmien rakennussuunnitelmista 1990
Tanskan salmien rakennussuunnitelmat kartalla 1990. Kartta Tanskan salmien rakennussuunnitelmista 1990 Kuva: Yle kuvanauha salmet
Huhtikuussa 1990 Ruotsin sosiaalidemokraatit päätyivät kannattamaan Juutinrauman ylittävän sillan rakentamista. Tanskassa valtiopäivien enemmistö oli päätynyt rakentamisen kannalle jo aiemmin. Vuotta myöhemmin Ruotsi ja Tanska pääsivät jo allekirjoittamaan sopimuksen sillan rakentamisesta Malmön ja Kööpenhaminan välille.

Tanskan salmilla siltahankkeita oli suunnitteilla myös Iso-Beltin yli. Rakentamista jarrutti kuitenkin Suomi, sillä Suomessa rakennetut öljynporauslautat eivät mahtuisi kulkemaan suunnitellun sillan ali Pohjanlahdelle. Tanska uhkasi Suomea miljardikorvauksilla, jos Suomen valitus viivästyttäisi sillan rakentamista.

Suomi vaati korkeampaa siltaa, mutta Tanska vastasi ulkoministeri Uffe Ellemann-Jensenin suulla, että ei käy. Tanska ehdotti, että öljynporauslauttojen tornit rekennettaisiin vasta sillan alituksen jälkeen, Suomen mukaan vaihtoehto olisi liian kallis. Arvovaltataistelussa kumpikin maa syytti toistaan Pohjoismaisen yhteistyön murentamisesta. Suomi haastoi Tanskan kansainväliseen tuomioistuimeen vapaan kauttakulkuoikeuden rikkomisesta, mutta veti jutun kuitenkin pois ennen pääkäsittelyä, kun Tanska lupasi korvauksia lauttojen rakennustavan muutoksesta.

Telakkateollisuuden vastustuksesta oli mahdollista selvitä rahalla, mutta vuosikausia keskustelua käytiin siltahankkeiden epäselvistä ympäristövaikutuksista. Rakentamisen pelättiin heikentävän veden virtaavuutta ja lisäävän meren rehevöitymistä.

Suomessa havaittuja kesän 1992 lintukuolemia epäiltiin myrkyllisen levän aiheuttamiksi. Myrkkylevän ja ylipäätään rehevöitymisen pelättiin lisääntyvän entisestään, jos sillat heikentäisivät veden virtaavuutta salmien kautta Suomenlahdelle.

Toukokuussa 1994 Juutinrauman sillan rakentaminen lykkääntyikin jälleen, kun Ruotsin vesioikeus vaati sillan rakentamisen vaikutuksista uusia selvityksiä. Rakennustöiden aloittaminen oli peruttu jo kahdesti aiemminkin.

Kuukautta myöhemmin Ruotsin hallitus kuitenkin päätti, että Juutinrauman silta rakennetaan. Ruotsin keskustapuolueen puheenjohtaja Olof Johansson erosi hallituksesta ympäristöministerin paikalta, koska hän piti siltaa liian kalliina ja Itämeren luonnolle haitallisena.

Juutinrauman sillan valmistumisen alkaessa viimein häämöttää tiivistyivät vielä uudet uhkakuvat: siltayhteys joko nostaisi tai laskisi alueen asuntojen hintoja, sillan käyttö jäisikin vähäiseksi liian kalliiden siltamaksujen takia, tai siltayhteys avaisi reitin hallitsemattomalle muuttoliikkeelle tai seksikaupalle.

Seksin ostaminen oli kielletty Ruotsissa lailla vuoden 1999 alussa. Vaikka näkyvä seksikauppa hiljeni kaduilla, se ei poistunut vaan siirtyi sisätiloihin, internettiin ja osin ulkomaille. Erityisesti Malmön ilotyttöjen asiakkaita matkasi nyt Tanskan puolelle, ja valmistuvan sillan uskottiin lisäävään seksiturismia entisestään. Jo nyt haastatellun tanskalaisprostituoidun asiakkaista 90 prosenttia tuli Ruotsista.

Vain päivää ennen sillan avaamista pidettiin siltamaksuja liian korkeina. Vaikka odotukset olivat korkealla, kyti ilmassa kuitenkin epäluulo hankkeen taloudellisesta kannattavuudesta. Viisi vuotta valmistumisensa jälkeen Juutinrauman silta oli kuitenkin saanut alueen talouden kukoistamaan.

Juutinrauman silta numeroina

Avattu liikenteelle 1.7.2000
Kokonaispituus: 7 845 metriä
Juutinrauman silta on maailman pisin yhdistetyssä rautatie- ja maantieliikenteen käytössä oleva vinoköysisilta.
Leveys: 24 metriä
Korkeus: 204 metriä
Korkeus vedenpinnasta: 57 metriä
Juutirauman silta- ja tunneliyhteyden kokonaispituus on 16 kilometriä: varsinaisen, 7,8 kilometriä pitkän sillan lisäksi siihen kuuluu neljä kilometriä pitkä tunneli ja samoin nelikilometrinen keinotekoinen Peberholmin saari.
Ajokaistoja: nelikaistainen moottoritie
Raiteita: kaksi rautatielinjaa
Sillan ylitys on maksullista
Monta nimeä: Juutinrauman silta on tanskaksi Øresundsbroen ja ruotsiksi Öresundsbron. Siltayhtiö käyttää ”yhdistelmänimeä” Øresundsbron
Lähde: Wikipedia

Itse avajaispäivää varjosti Tanskassa Roskilden rockfestivaalien kuolonuhreja vaatinut onnettomuus. Tanskalaisten ja ruotsalaisten suureksi juhlaksi kaavaillusta päivästä raportoitiin vakavin ilmein. Avajaisseremonioissa 1. heinäkuuta 2000 Tanskan ja Ruotsin kuninkaalliset tervehtivät toisiaan kuitenkin hymyillen.

Vaikka silta yhdisti Juutinrauman rannat yhdeksi suureksi talousalueeksi, halkaisi salmen silti valtioiden erilainen lainsäädäntö ja politiikka. Ulkomaalaispolitiikalle yritettiin löytää Euroopassa yhteisiä raameja, mutta Tanskan ja Ruotsin kannat jakaantuivat.

A-studion rapotissa vuonna 2002 monia ruotsalaisia kammoksutti Tanskan tiukka linja. Ruotsin kolmanneksi suurimmassa kaupungissa Malmössa joka kolmannella asukkaalla oli ulkomaalaistausta, ja joka toisen syntyvän lapsen vanhemmista vähintään toinen oli syntynyt ulkomailla. Malmön katukuvassa näkyi monikulttuurinen Ruotsi, mutta vastarannalla Kööpenhaminassa maahanmuuttoa haluttiin rajoittaa uuden hallituksen kovien puheiden saattelemana. Vain pari vuotta vapaata liikkuvuutta lisänneen sillan valmistuminen jälkeen Ruotsin ja Tanskan välit tulehtuivat pahasti maahanmuuttopolitiikan erimielisyyksien vuoksi.

Muutamassa vuodessa Tanskan tiukka linja kiristyi entisestään. Tanskan hallitus ja oppositio sopivat keväällä 2011 rajavalvonnan tiukentamisesta ja erityisesti Saksasta ja Ruotsista tulevaa liikennettä päätettiin valvoa entistä tarkemmin. Juutinrauman keskelle alkoi hahmottua raja Euroopan tiukimpien ja myönteisimpien maahanmuuttolinjausten välille.

Yhteiskunnalliset tapahtumat nousivat näkyviin myös tanskalaisissa tv-draamoissa. Borgen – Vallan linnake -sarjassa käsiteltiin tiukentuneita mielipiteitä maahanmuutosta. Kansainvälisesti tunnustettuja tv-draamoja tuottavassa Tanskan yleisradioyhtiössä DR:ssä uskotaan, että ohjelmien vetovoima syntyy huolellisesta kehitystyöstä ja sarjojen yhteiskunnallisesta otteesta.


Ruotsin ja Tanskan välisistä ajoittaisista poliittisista erimielisyyksistä huolimatta yhteispohjoismainen yhteistyö vaikuttaa sujuvan tv-draamatuontannoissa ja myös niiden tarinoissa. Ruotsalais-tanskalaisessa Silta-sarjassa rikollisuus ja poliisit liikkuvat salmen molemmin puolin. Juutinrauman silta on vakiinnuttanut asemansa Nordic noirin tummana silhuettina ja mahdollisuuksien maamerkkinä.

Kommentit
  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.

  • Heli Nevakare teki Rockstopista sukupolvikokemuksen

    Toimittaja teki Ylelle musiikkiohjelmia 1980- ja 90-luvuilla

    Toimittaja, juontaja ja muusikko Heli Nevakare muistetaan etenkin 1980- ja 1990-luvuilla esitetystä Rockstop-musiikkisarjasta. Nevakareen persoonallinen tyyli jakoi mielipiteitä jo ohjelmien esitysaikana.