Hyppää pääsisältöön

Juutinrauman silta ylitti uhkakuvat ja valmistui sittenkin

Juutinrauman silta rakenteilla
Juutinrauman silta rakenteilla 2000 Juutinrauman silta rakenteilla Kuva: Jan Kofod Winther / Ruotsin matkailuneuvosto sillat

Tanskan ja Ruotsin välisen Juutinrauman ylittävän sillan rakentamishanke peruttiin useita kertoja 1990-luvun aikana. Siltatöiden aloittamista jarrutettiin mm. epäselvien ympäristövaikutusten vuoksi. Visioinnissa ja vastustuksessa oli suomalaisillakin sormensa pelissä. Valmistuttuaan Juutinrauman silta sujuvoitti työ- ja matkailuliikennettä sekä kuljetuksia, mutta muodostui myös Tanskan ja Ruotsin ulkomaalaispolitiikan vedenjakajaksi.

Juutinrauman salmen ylitystä tai alitusta oli ennen 1990-lukuakin pohdittu jo vuosikymmeniä. Jää- ja vesireiteillä oli jo vuosisataiset perinteet. Uuden maaliikenneyhteyden saaminen Pohjois- ja Keski-Euroopan välille kiinnosti toki naapurimaitakin.

Pohjoismaiden neuvoston kokouksen yhteydessä pidetyssä konferenssissa 1964 olivat suomalaiset ehdottaneet padon rakentamista Juutinrauman ylitse Tanskan ja Ruotsin välille. Idean isä oli kauppa- ja teollisuusministeri Aarno Niini, joka esittelee kartalta suunnitelmaa toimittaja Jussi Suomalaiselle uutislähetyksessä.


Ministeri ja Helsingin yliopiston fysiikan dosentti Niini kertoilee, että kaikilla meillä on varmaan harrastuksia, jotka eivät liity heidän omaan toimintaansa lainkaan. Arto Niinin kiinnostus padonrakennukseen oli noussut harmistuksesta isojen tilojen pirstomisesta pieniksi, joten hän oli alkanut pohtia, eikö meren alta löytyisi maata asutustilojen muodostamiseen. Ajatukset maan valtaamisesta mereltä Suomelle kypsyttivät suunnitelmia myös Tanskan salmille. Juutinraumalta löytyikin mukava matalikko. Suunnitelmassa rautatie- ja maantieliikenne kulkisivat patoa pitkin ja laivaliikenne rakennettavien kanavien kautta.

Suomalainen patosuunnitelma ei kuitenkaan saanut maata alleen, mutta ruotsalaisten ja tanskalaisten siltasuunnitelmat alkoivat konkretisoitua tulevien vuosikymmenten myötä.

Kartta Tanskan salmien rakennussuunnitelmista 1990
Tanskan salmien rakennussuunnitelmat kartalla 1990. Kartta Tanskan salmien rakennussuunnitelmista 1990 Kuva: Yle kuvanauha salmet
Huhtikuussa 1990 Ruotsin sosiaalidemokraatit päätyivät kannattamaan Juutinrauman ylittävän sillan rakentamista. Tanskassa valtiopäivien enemmistö oli päätynyt rakentamisen kannalle jo aiemmin. Vuotta myöhemmin Ruotsi ja Tanska pääsivät jo allekirjoittamaan sopimuksen sillan rakentamisesta Malmön ja Kööpenhaminan välille.

Tanskan salmilla siltahankkeita oli suunnitteilla myös Iso-Beltin yli. Rakentamista jarrutti kuitenkin Suomi, sillä Suomessa rakennetut öljynporauslautat eivät mahtuisi kulkemaan suunnitellun sillan ali Pohjanlahdelle. Tanska uhkasi Suomea miljardikorvauksilla, jos Suomen valitus viivästyttäisi sillan rakentamista.

Suomi vaati korkeampaa siltaa, mutta Tanska vastasi ulkoministeri Uffe Ellemann-Jensenin suulla, että ei käy. Tanska ehdotti, että öljynporauslauttojen tornit rekennettaisiin vasta sillan alituksen jälkeen, Suomen mukaan vaihtoehto olisi liian kallis. Arvovaltataistelussa kumpikin maa syytti toistaan Pohjoismaisen yhteistyön murentamisesta. Suomi haastoi Tanskan kansainväliseen tuomioistuimeen vapaan kauttakulkuoikeuden rikkomisesta, mutta veti jutun kuitenkin pois ennen pääkäsittelyä, kun Tanska lupasi korvauksia lauttojen rakennustavan muutoksesta.

Telakkateollisuuden vastustuksesta oli mahdollista selvitä rahalla, mutta vuosikausia keskustelua käytiin siltahankkeiden epäselvistä ympäristövaikutuksista. Rakentamisen pelättiin heikentävän veden virtaavuutta ja lisäävän meren rehevöitymistä.

Suomessa havaittuja kesän 1992 lintukuolemia epäiltiin myrkyllisen levän aiheuttamiksi. Myrkkylevän ja ylipäätään rehevöitymisen pelättiin lisääntyvän entisestään, jos sillat heikentäisivät veden virtaavuutta salmien kautta Suomenlahdelle.

Toukokuussa 1994 Juutinrauman sillan rakentaminen lykkääntyikin jälleen, kun Ruotsin vesioikeus vaati sillan rakentamisen vaikutuksista uusia selvityksiä. Rakennustöiden aloittaminen oli peruttu jo kahdesti aiemminkin.

Kuukautta myöhemmin Ruotsin hallitus kuitenkin päätti, että Juutinrauman silta rakennetaan. Ruotsin keskustapuolueen puheenjohtaja Olof Johansson erosi hallituksesta ympäristöministerin paikalta, koska hän piti siltaa liian kalliina ja Itämeren luonnolle haitallisena.

Juutinrauman sillan valmistumisen alkaessa viimein häämöttää tiivistyivät vielä uudet uhkakuvat: siltayhteys joko nostaisi tai laskisi alueen asuntojen hintoja, sillan käyttö jäisikin vähäiseksi liian kalliiden siltamaksujen takia, tai siltayhteys avaisi reitin hallitsemattomalle muuttoliikkeelle tai seksikaupalle.

Seksin ostaminen oli kielletty Ruotsissa lailla vuoden 1999 alussa. Vaikka näkyvä seksikauppa hiljeni kaduilla, se ei poistunut vaan siirtyi sisätiloihin, internettiin ja osin ulkomaille. Erityisesti Malmön ilotyttöjen asiakkaita matkasi nyt Tanskan puolelle, ja valmistuvan sillan uskottiin lisäävään seksiturismia entisestään. Jo nyt haastatellun tanskalaisprostituoidun asiakkaista 90 prosenttia tuli Ruotsista.

Vain päivää ennen sillan avaamista pidettiin siltamaksuja liian korkeina. Vaikka odotukset olivat korkealla, kyti ilmassa kuitenkin epäluulo hankkeen taloudellisesta kannattavuudesta. Viisi vuotta valmistumisensa jälkeen Juutinrauman silta oli kuitenkin saanut alueen talouden kukoistamaan.

Juutinrauman silta numeroina

Avattu liikenteelle 1.7.2000
Kokonaispituus: 7 845 metriä
Juutinrauman silta on maailman pisin yhdistetyssä rautatie- ja maantieliikenteen käytössä oleva vinoköysisilta.
Leveys: 24 metriä
Korkeus: 204 metriä
Korkeus vedenpinnasta: 57 metriä
Juutirauman silta- ja tunneliyhteyden kokonaispituus on 16 kilometriä: varsinaisen, 7,8 kilometriä pitkän sillan lisäksi siihen kuuluu neljä kilometriä pitkä tunneli ja samoin nelikilometrinen keinotekoinen Peberholmin saari.
Ajokaistoja: nelikaistainen moottoritie
Raiteita: kaksi rautatielinjaa
Sillan ylitys on maksullista
Monta nimeä: Juutinrauman silta on tanskaksi Øresundsbroen ja ruotsiksi Öresundsbron. Siltayhtiö käyttää ”yhdistelmänimeä” Øresundsbron
Lähde: Wikipedia

Itse avajaispäivää varjosti Tanskassa Roskilden rockfestivaalien kuolonuhreja vaatinut onnettomuus. Tanskalaisten ja ruotsalaisten suureksi juhlaksi kaavaillusta päivästä raportoitiin vakavin ilmein. Avajaisseremonioissa 1. heinäkuuta 2000 Tanskan ja Ruotsin kuninkaalliset tervehtivät toisiaan kuitenkin hymyillen.

Vaikka silta yhdisti Juutinrauman rannat yhdeksi suureksi talousalueeksi, halkaisi salmen silti valtioiden erilainen lainsäädäntö ja politiikka. Ulkomaalaispolitiikalle yritettiin löytää Euroopassa yhteisiä raameja, mutta Tanskan ja Ruotsin kannat jakaantuivat.

A-studion rapotissa vuonna 2002 monia ruotsalaisia kammoksutti Tanskan tiukka linja. Ruotsin kolmanneksi suurimmassa kaupungissa Malmössa joka kolmannella asukkaalla oli ulkomaalaistausta, ja joka toisen syntyvän lapsen vanhemmista vähintään toinen oli syntynyt ulkomailla. Malmön katukuvassa näkyi monikulttuurinen Ruotsi, mutta vastarannalla Kööpenhaminassa maahanmuuttoa haluttiin rajoittaa uuden hallituksen kovien puheiden saattelemana. Vain pari vuotta vapaata liikkuvuutta lisänneen sillan valmistuminen jälkeen Ruotsin ja Tanskan välit tulehtuivat pahasti maahanmuuttopolitiikan erimielisyyksien vuoksi.

Muutamassa vuodessa Tanskan tiukka linja kiristyi entisestään. Tanskan hallitus ja oppositio sopivat keväällä 2011 rajavalvonnan tiukentamisesta ja erityisesti Saksasta ja Ruotsista tulevaa liikennettä päätettiin valvoa entistä tarkemmin. Juutinrauman keskelle alkoi hahmottua raja Euroopan tiukimpien ja myönteisimpien maahanmuuttolinjausten välille.

Yhteiskunnalliset tapahtumat nousivat näkyviin myös tanskalaisissa tv-draamoissa. Borgen – Vallan linnake -sarjassa käsiteltiin tiukentuneita mielipiteitä maahanmuutosta. Kansainvälisesti tunnustettuja tv-draamoja tuottavassa Tanskan yleisradioyhtiössä DR:ssä uskotaan, että ohjelmien vetovoima syntyy huolellisesta kehitystyöstä ja sarjojen yhteiskunnallisesta otteesta.


Ruotsin ja Tanskan välisistä ajoittaisista poliittisista erimielisyyksistä huolimatta yhteispohjoismainen yhteistyö vaikuttaa sujuvan tv-draamatuontannoissa ja myös niiden tarinoissa. Ruotsalais-tanskalaisessa Silta-sarjassa rikollisuus ja poliisit liikkuvat salmen molemmin puolin. Juutinrauman silta on vakiinnuttanut asemansa Nordic noirin tummana silhuettina ja mahdollisuuksien maamerkkinä.

Kommentit
  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

  • Hilja Meskus ei antanut elinikäisen nivelreuman haitata elämäniloaan

    Lämmin henkilötarina osoittaa positiivisuuden voiman.

    Vuonna 1981 valmistuneessa positiivisuudellaan ajatuksia herättävässä henkilötarinassa tapaamme rouva Hilja Meskuksen, pitkän päivätyön tehneen lumijokelaisen emännän. Invalidisoivasta sairaudesta huolimatta hänen elämänsä suurperheen yksinhuoltajana on ollut täynnä työtä ja iloa, ja hän kertoo olevansa monesta asiasta kiitollinen.

  • Uspenskin katedraali pääkirkkona, työpaikkana ja toisena kotina

    Mikael Perovuo kertoo katedraalista ja elämästään 1978.

    Helsingin ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1827. Seurakunnan pääkirkko on Uspenskin katedraali, joka rakennettiin Katajanokalle vuonna 1868. Mikael Perovuo työskenteli isänsä jälkeen katedraalin päävahtimestarina ja alttaripalvelijana. Asta Heickellin raportissa vuodelta 1978 Perovuo tarinoi sukunsa elämästä Suomessa, kertoi ortodoksisesta kirkosta ja muisteli työtään katedraalissa.

  • Metsä vastaa sille, joka osaa kuunnella

    Minkä opetuksen voisit metsästä poimia?

    Suomessa ei kovin montaa matkaa voi tehdä ohittamatta metsää tai kulkematta sen läpi. Se tulee kaupunkilaisenkin arkeen vähintään pieninä metsäisinä alueina tai junasta vilisevänä maisemana. Euroopan metsäisin maa kätkee sisäänsä kansan, jolla on pakostakin suhde metsään. Ja vaivihkaa metsä myös hoitaa meitä.