Hyppää pääsisältöön

Kon-Tiki2 - legendaarinen purjehdus uusitaan – Heikki ja Heidi Niskanen mukana rakentamassa lauttaa

Thor Heyerdahlin Kon-tiki-lautta matkalla Perusta Polynesiaan
Thor Heyerdahlin johtaman retkikunnan Kon-Tiki-lautta. Retkikunta lähti matkaan Perusta ja törmäsi 8000 kilometriä ja 101 päivää myöhemmin Polynesian Raroian koralliriuttaan. Thor Heyerdahlin Kon-tiki-lautta matkalla Perusta Polynesiaan Kuva: Nasjonalbiblioteket, Norge thor heyerdahl

Kuopiolaiset Heikki ja Heidi Niskanen osallistuvat kansainväliseen ryhmään, joka valmistelee purjehdusta Perusta Pääsiäissaarelle. Matkan esikuva on norjalaisen biologin Thor Heyerdahlin legendaarinen purjehdus vuonna 1947.

Niskaset ovat 20-jäsenisen rakentajaryhmän ainoat suomalaiset.

Heikki Niskanen
Heidi ja Heikki Niskanen Heikki Niskanen Kuva: Heikki Niskanen heikki niskanen

Nyt tehtävä matka eroaa esikuvastaan siinä, että lauttoja rakennetaan kaksi ja matkakin tehdään edestakaisin: tällä kertaa Pääsiäissaarilta purjehditaan takaisin Peruun.

Lauttojen rakentaminen on aloitettu tämän viikon maanantaina Callaon satamakaupungissa Perun merivoimien telakalla. Valmista pitäisi tulla viidessä viikossa ja lähtöpäivä on määrätty marraskuun alkuun.


Norjalaisen Thor Heyerdahlin 1947 tehty matka esikuvana

Thor Heyerdahl pitelee Kon-Tiki-lautan pienoismallia.
Thor Heyerdahl pitelee käsissään Kon-Tiki-lautan pienoismallia 1955. Thor Heyerdahl pitelee Kon-Tiki-lautan pienoismallia. Kuva: EPA/Sverre A. Borretzen thor heyerdahl

Tutkimusmatkailija ja biologi Thor Heyerdahl oli varma, että Polynesian saaret olisi asutettu Etelä-Amerikasta käsin. Hänen mukaansa varhaiset eteläamerikkalaiset kansat olisivat voineet saavuttaa kaukaiset Tyynenmeren saaret alkeellisilla lautoillaan, jos he olisivat käyttäneet hyväkseen merivirtoja ja alueella puhaltavia pasaatituulia.

Tuon ajan kansatieteilijät eivät tunnustaneet Heyerdahlin teoriaa. Yksi syy epäuskoon oli se, että välimatka oli kerta kaikkiaan liian pitkä: useita tuhansia kilometrejä. Tuolloin ei uskottu, että alkukantaiset kansat olisivat onnistuneet purjehtimaan tuollaisen merimatkan.

Thor Heyerdahl päätti todistaa teoriansa rakentamalla lautan ja purjehtimalla itse tuon matkan.


Vaihto-oppilasvuosi varmisti paikan rakentajaryhmään

Pitkän uran toimittajana tehnyt Heikki Niskanen aloitti veneenrakentajan opinnot pari vuotta sitten. Opiskelu tarjosi mahdollisuuden lähteä vaihto-oppilaaksi Norjaan tutustumaan viikinkilaivojen rakentamiseen. Harjoitteluun hän lähti vaimonsa Heidi Niskasen kanssa, joka opiskeli samaan aikaan luonto-ohjaajaksi, mutta osallistui myös viikinkilaivojen rakentamiseen. Harjoittelun viimeisenä päivänä pariskunta sai sattumalta kuulla, että Kon-Tiki2:n rakentajaporukkaan haetaan veneenrakennuksen ammattilaisia.

Ehkä osoitimme pärjäävämme vaatimattomissa oloissa ja vakuutimme valitsijat.

Viime kesänä hakuilmoitus ilmestyi nettiin ja Niskaset hakivat mukaan. Pian Perusta tuli hyväksyntä ja tervetulotoivotus.

- Varmasti siihen vaikutti se, että olosuhteet Norjassa Rissan pikkukylässä Atlantin rannalla olivat melko alkeelliset, eivätkä ne liene ylelliset Perussakaan. Ehkä osoitimme pärjäävämme vaatimattomissa oloissa ja vakuutimme valitsijat.

Rakentajia on myös Slovakiasta, Tanskasta, Venäjältä, Perusta ja Kanadasta. Puolet rakentajista on Norjasta. Heikki ja Heidi ovat ryhmän ainoat suomalaiset.

Pureeko suomalainen puunkäsittelytaito tropiikin materiaaleihin?

Lautat rakennetaan balsapuusta Heyerdahlin Kon-Tiki-lautan esikuvan mukaisesti niin kuin myös intiaanit ovat aikoinaan tehneet. Balsa on maailman keveintä puuta ja siksi se kelluu hyvin.
- Mietityttää miten balsapuut käsitellään vettymisen estämiseksi. Suomessahan veneet on perinteisesti tervattu ja niin on toimittu täällä satoja vuosia.

Kon-Tiki-lauttaa rakennetaan Perun merivoimien telakalla, Callaossa 1947
Kon-Tiki-lauttaa rakennetaan Perun merivoimien telakalla Callaossa 1947 Kon-Tiki-lauttaa rakennetaan Perun merivoimien telakalla, Callaossa 1947 Kuva: EPA/Peruvian Navy kon-tiki rakennetaan callaon telakalla

Niskanen pääsee pitkästä aikaa hyödyntämään myös fysiikan opintojaan. Gradua vaille fysiikan maisteri pohtii lautan rakentamista.
- Fysiikkahan tutkii perusvoimia ja purjeveneessä yhdistyy aerodynamiikka ja hydrodynamiikka. Purjevenettä voi verrata lentokoneeseen. Purjeveneen purje toimii samoin kuin lentokoneen siipi.

Kaikki tuo selviää, kunhan Niskaset pääsevät paikan päälle Peruun. Lähtö on sunnuntaina.


Lautan rakenteen ja muodon testausta Norjan meriteknologian tutkimusinstituutissa.

Yle tiede seuraa lauttojen rakentamista ja purjehdusta

Heikki Niskanen raportoi lauttojen rakentamisen edistymisestä Perun Callaosta säännöllisesti Yle Tieteen sivulla. Heikki Niskanen seuraa ja raportoi täällä myös lauttojen purjehdusta Tyynellämerellä kohti Pääsiäissaaria. Häntä myös haastatellaan puhelimitse Yle Radio 1:n Tiedeykköseen.

Kon-Tiki2:n sivut.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede