Kuopiolaiset Heikki ja Heidi Niskanen osallistuvat kansainväliseen ryhmään, joka valmistelee purjehdusta Perusta Pääsiäissaarelle. Matkan esikuva on norjalaisen biologin Thor Heyerdahlin legendaarinen purjehdus vuonna 1947.
Niskaset ovat 20-jäsenisen rakentajaryhmän ainoat suomalaiset.
Nyt tehtävä matka eroaa esikuvastaan siinä, että lauttoja rakennetaan kaksi ja matkakin tehdään edestakaisin: tällä kertaa Pääsiäissaarilta purjehditaan takaisin Peruun.
Lauttojen rakentaminen on aloitettu tämän viikon maanantaina Callaon satamakaupungissa Perun merivoimien telakalla. Valmista pitäisi tulla viidessä viikossa ja lähtöpäivä on määrätty marraskuun alkuun.
Norjalaisen Thor Heyerdahlin 1947 tehty matka esikuvana

Tutkimusmatkailija ja biologi Thor Heyerdahl oli varma, että Polynesian saaret olisi asutettu Etelä-Amerikasta käsin. Hänen mukaansa varhaiset eteläamerikkalaiset kansat olisivat voineet saavuttaa kaukaiset Tyynenmeren saaret alkeellisilla lautoillaan, jos he olisivat käyttäneet hyväkseen merivirtoja ja alueella puhaltavia pasaatituulia.
Tuon ajan kansatieteilijät eivät tunnustaneet Heyerdahlin teoriaa. Yksi syy epäuskoon oli se, että välimatka oli kerta kaikkiaan liian pitkä: useita tuhansia kilometrejä. Tuolloin ei uskottu, että alkukantaiset kansat olisivat onnistuneet purjehtimaan tuollaisen merimatkan.
Thor Heyerdahl päätti todistaa teoriansa rakentamalla lautan ja purjehtimalla itse tuon matkan.
Vaihto-oppilasvuosi varmisti paikan rakentajaryhmään
Pitkän uran toimittajana tehnyt Heikki Niskanen aloitti veneenrakentajan opinnot pari vuotta sitten. Opiskelu tarjosi mahdollisuuden lähteä vaihto-oppilaaksi Norjaan tutustumaan viikinkilaivojen rakentamiseen. Harjoitteluun hän lähti vaimonsa Heidi Niskasen kanssa, joka opiskeli samaan aikaan luonto-ohjaajaksi, mutta osallistui myös viikinkilaivojen rakentamiseen. Harjoittelun viimeisenä päivänä pariskunta sai sattumalta kuulla, että Kon-Tiki2:n rakentajaporukkaan haetaan veneenrakennuksen ammattilaisia.
Ehkä osoitimme pärjäävämme vaatimattomissa oloissa ja vakuutimme valitsijat.
Viime kesänä hakuilmoitus ilmestyi nettiin ja Niskaset hakivat mukaan. Pian Perusta tuli hyväksyntä ja tervetulotoivotus.
- Varmasti siihen vaikutti se, että olosuhteet Norjassa Rissan pikkukylässä Atlantin rannalla olivat melko alkeelliset, eivätkä ne liene ylelliset Perussakaan. Ehkä osoitimme pärjäävämme vaatimattomissa oloissa ja vakuutimme valitsijat.
Rakentajia on myös Slovakiasta, Tanskasta, Venäjältä, Perusta ja Kanadasta. Puolet rakentajista on Norjasta. Heikki ja Heidi ovat ryhmän ainoat suomalaiset.
Pureeko suomalainen puunkäsittelytaito tropiikin materiaaleihin?
Lautat rakennetaan balsapuusta Heyerdahlin Kon-Tiki-lautan esikuvan mukaisesti niin kuin myös intiaanit ovat aikoinaan tehneet. Balsa on maailman keveintä puuta ja siksi se kelluu hyvin.
- Mietityttää miten balsapuut käsitellään vettymisen estämiseksi. Suomessahan veneet on perinteisesti tervattu ja niin on toimittu täällä satoja vuosia.

Niskanen pääsee pitkästä aikaa hyödyntämään myös fysiikan opintojaan. Gradua vaille fysiikan maisteri pohtii lautan rakentamista.
- Fysiikkahan tutkii perusvoimia ja purjeveneessä yhdistyy aerodynamiikka ja hydrodynamiikka. Purjevenettä voi verrata lentokoneeseen. Purjeveneen purje toimii samoin kuin lentokoneen siipi.
Kaikki tuo selviää, kunhan Niskaset pääsevät paikan päälle Peruun. Lähtö on sunnuntaina.
Lautan rakenteen ja muodon testausta Norjan meriteknologian tutkimusinstituutissa.
Yle tiede seuraa lauttojen rakentamista ja purjehdusta
Heikki Niskanen raportoi lauttojen rakentamisen edistymisestä Perun Callaosta säännöllisesti Yle Tieteen sivulla. Heikki Niskanen seuraa ja raportoi täällä myös lauttojen purjehdusta Tyynellämerellä kohti Pääsiäissaaria. Häntä myös haastatellaan puhelimitse Yle Radio 1:n Tiedeykköseen.
Lisää ohjelmasta
- Hassu helikopteri ja kokonainen konkkaronkka muita härveleitä lähtivät kohti Marsia
- Kotimaisen tomaatin pölyttää hollantilainen kontukimalainen – pölyttäjähyönteiset kasvavat yhä useammin tehdashallissa
- Uusi kuva Saturnuksesta ihastuttaa – näin likinäköisestä tötteröstä tuli maailmankuulu avaruuskuvaaja