Hyppää pääsisältöön

Pontikkaa kotipoltettiin 1970-luvulla kerrostaloissa

Tislauslaitteiden kysynnän arveltiin olleen Suomessa korkeimmillaan Alkon lakon aikana keväällä 1972. Epävirallisen mutta arvovaltaisen tahon mukaan yksin Porissa ehdittiin myydä vajaan kahden kuukauden lakon aikana peräti 4000 tislauslaitteistoa. Johtivatko jäljet pontikkatehtaalle? Länsi-Suomen vartti -ohjelma päätyi porilaiseen yksityisasuntoon.

Tutkimusten mukaan suomalaisia pontikan käyttäjiä oli vuonna 1973 kaupungeissa suhteessa jopa puolet enemmän kuin maaseudulla. Ohjelmassa haastateltu Alkon asiantuntija esittää tälle syyksi väestön siirtymisen maalta kaupunkeihin. Pontikka siis seurasi kaupungistuvan kansan mukana. Toiseksi syyksi hän taas esittää Alkon vastavuoroisen laajentumisen maaseudulle, jonka takia syrjäisemmilläkään seuduilla ei enää tarvinnut ryhtyä viinanpolttoon.

Arvioiden mukaan ohjelmavuonna noin 13 prosenttia täysi-ikäisistä suomalaisista oli nauttinut pontikkaa. Osuus oli melko pieni esimerkiksi Norjaan verrattuna, jossa pontikanjuojia arvioitiin olevan noin puolet täysi-ikäikisestä väestöstä.

Alkon edustaja muistuttaa kotipolttoisen viinan olevan aina huomattavasti huonompilaatuista, kuin heidän myymänsä. Takavuosina epärehelliset pontikkakauppiaat olivat esimerkiksi kirkastaneet kauppatavaraansa lipeäkivellä ja jopa hyönteismyrkyillä. Alko ei itse tuottanut pontikkaa.

Vuosisatainen keittoperinne

Vaikka viinan kotipoltto oli laitonta, juomaan liittyi intohimoja, perinteitä ja kustannustehokkuutta. Alkoholilainsäädäntö jakoi mielipiteitä ja ohjelmassa todetaankin useiden sanomalehtien esimerkiksi tarjoavan mainostilaa tislausvälineiden kauppaajille. Pontikan raaka-aine oli vuosien varrella vaihtunut viljaa helpommin saatavaksi sokeriksi. Lisäksi tislauslaitteet olivat kehittyneet helppokäyttöisemmiksi.

Lehti-ilmoitus vuonna 1973.
Lehti-ilmoitus vuonna 1973. Lehti-ilmoitus vuonna 1973. Kuva: Yle kuvanauha elävä arkisto

Länsi-Suomen vartin toimittaja Tapio Pennanen maalailee ohjelmassa, että Alkoa halvemman hinnan lisäksi pontikankeitto toi valmistajalleen myös ”romanttisia ja myönteisiä elämyksiä harmaan arjen keskellä”.

Raportissa vieraillaan myös porilaisessa asunnossa, jonka omistaja oli rakentanut oman pontikkatislaamon huoneistonsa vessaan. Alkon vuoden 1972 lakon aikana harrastuksensa aloittanut mies kertoo keittelevänsä pontikkaa kerran viikossa. Mies kuitenkin kieltää pyörittävänsä pontikkabisnestä. Kotipolttoista hän on antanut lähinnä lahjaksi.

Mies myös arvioi laittoman harrastuksensa melko riskittömäksi: ”Ei siinä mitään paljastumisen vaaraa ole, kun itselleen keittää.”

Raportissa haastateltava poliisi on kuitenkin eri linjoilla. Pontikan salapoltosta oli nimittäin mahdollista tuomita yli kuuden kuukauden vankeusrangaistus ja tällaisen vakavuusasteen rikosepäilyssä kotietisintälupa oli suhteellisen helppoa saada.

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto