Hyppää pääsisältöön

Pontikkaa kotipoltettiin 1970-luvulla kerrostaloissa

Tislauslaitteiden kysynnän arveltiin olleen Suomessa korkeimmillaan Alkon lakon aikana keväällä 1972. Epävirallisen mutta arvovaltaisen tahon mukaan yksin Porissa ehdittiin myydä vajaan kahden kuukauden lakon aikana peräti 4000 tislauslaitteistoa. Johtivatko jäljet pontikkatehtaalle? Länsi-Suomen vartti -ohjelma päätyi porilaiseen yksityisasuntoon.

Tutkimusten mukaan suomalaisia pontikan käyttäjiä oli vuonna 1973 kaupungeissa suhteessa jopa puolet enemmän kuin maaseudulla. Ohjelmassa haastateltu Alkon asiantuntija esittää tälle syyksi väestön siirtymisen maalta kaupunkeihin. Pontikka siis seurasi kaupungistuvan kansan mukana. Toiseksi syyksi hän taas esittää Alkon vastavuoroisen laajentumisen maaseudulle, jonka takia syrjäisemmilläkään seuduilla ei enää tarvinnut ryhtyä viinanpolttoon.

Arvioiden mukaan ohjelmavuonna noin 13 prosenttia täysi-ikäisistä suomalaisista oli nauttinut pontikkaa. Osuus oli melko pieni esimerkiksi Norjaan verrattuna, jossa pontikanjuojia arvioitiin olevan noin puolet täysi-ikäikisestä väestöstä.

Alkon edustaja muistuttaa kotipolttoisen viinan olevan aina huomattavasti huonompilaatuista, kuin heidän myymänsä. Takavuosina epärehelliset pontikkakauppiaat olivat esimerkiksi kirkastaneet kauppatavaraansa lipeäkivellä ja jopa hyönteismyrkyillä. Alko ei itse tuottanut pontikkaa.

Vuosisatainen keittoperinne

Vaikka viinan kotipoltto oli laitonta, juomaan liittyi intohimoja, perinteitä ja kustannustehokkuutta. Alkoholilainsäädäntö jakoi mielipiteitä ja ohjelmassa todetaankin useiden sanomalehtien esimerkiksi tarjoavan mainostilaa tislausvälineiden kauppaajille. Pontikan raaka-aine oli vuosien varrella vaihtunut viljaa helpommin saatavaksi sokeriksi. Lisäksi tislauslaitteet olivat kehittyneet helppokäyttöisemmiksi.

Lehti-ilmoitus vuonna 1973.
Lehti-ilmoitus vuonna 1973. Lehti-ilmoitus vuonna 1973. Kuva: Yle kuvanauha elävä arkisto

Länsi-Suomen vartin toimittaja Tapio Pennanen maalailee ohjelmassa, että Alkoa halvemman hinnan lisäksi pontikankeitto toi valmistajalleen myös ”romanttisia ja myönteisiä elämyksiä harmaan arjen keskellä”.

Raportissa vieraillaan myös porilaisessa asunnossa, jonka omistaja oli rakentanut oman pontikkatislaamon huoneistonsa vessaan. Alkon vuoden 1972 lakon aikana harrastuksensa aloittanut mies kertoo keittelevänsä pontikkaa kerran viikossa. Mies kuitenkin kieltää pyörittävänsä pontikkabisnestä. Kotipolttoista hän on antanut lähinnä lahjaksi.

Mies myös arvioi laittoman harrastuksensa melko riskittömäksi: ”Ei siinä mitään paljastumisen vaaraa ole, kun itselleen keittää.”

Raportissa haastateltava poliisi on kuitenkin eri linjoilla. Pontikan salapoltosta oli nimittäin mahdollista tuomita yli kuuden kuukauden vankeusrangaistus ja tällaisen vakavuusasteen rikosepäilyssä kotietisintälupa oli suhteellisen helppoa saada.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto