Hyppää pääsisältöön

Ihminen valitsee oman hyvinvointinsa, väitti Jari Sarasvuo 1990-luvulla

Yritysvalmentaja Jari Sarasvuo tarjosi 1990-luvun suomalaisille oppia, jonka mukaan työelämässä menestyminen oli ratkaisevasti kiinni yksilön valinnoista. Tutkija Juha Siltalan mielestä Sarasvuon "sisäinen sankaruus" oli vain yritys mukauttaa työntekijät tehotalouden kiristyviin vaatimuksiin. Musta laatikko -ohjelman isäntä Timo Harakka arveli miesten elävän kahdessa aivan erilaisessa todellisuudessa.

Toimittajana tunnetuksi tullut Jari Sarasvuo laajensi 1990-luvun kuluessa toimintaansa myös henkisen valmennuksen saralle. Hänen vuonna 1996 julkaisemansa teos Sisäinen sankari oli opas henkilökohtaiseen muutokseen, jonka avulla ihminen voisi toteuttaa rajattomia mahdollisuuksiaan, menestyä, tulla onnelliseksi ja löytää työilon.

Sisäinen sankari herätti paljon huomiota ja sai osakseen kovaakin kritiikkiä. Keväällä 1997 mm. filosofi Timo Airaksinen ja työelämääkin tutkinut psykohistorioitsija Juha Siltala arvostelivat Sarasvuon näkemyksiä STT:n haastattelussa (HS 23.3.1997). Siltala kritisoi Sarasvuon vahvan yksilön oppia ja totesi markkinavoimien paineen pikemminkin kaventaneen kuin lisänneen yksilöllistä valinnanvapautta.

Toukokuussa 1997 Sarasvuo ja Siltala kohtasivat Timo Harakan isännöimässä Mustassa laatikossa. Harakan oma kriittinen kanta Sarasvuon näkemyksiin käy ohjelmassa selvästi ilmi. Viimemainittu puolustaa katsantokantojaan välillä hyvinkin nokkavasti ja muiden asiantuntemuksen kyseenalaistaen.

Elämä valintojen summana

Tasapainoista elämää elävät ihmiset ovat tehneet laadukkaampia valintoja.― Jari Sarasvuo

Sarasvuon Sisäisessä sankarissa hahmottelema "uljas elämä" perustui tiukkaan itsekuriin ja "itseohjelmointiin". Harakka ihmettelee, eikö vapaa-aikakin alkaisi tämän myötä muistuttaa työelämää, jossa ollaan kellokallen alituisen silmälläpidon alla.

Siltala pelkää, että "itseensä investoivan" työntekijän lisäponnistelut johtavat pahimmillaan vain uusiin työvoimasupistuksiin. Taakkaa jäisi tuolloin kannettavaksi entistä enemmän, vaikka ponnistusten tulisi johtaa aivan päinvastaiseen tulokseen.

Siltalan näkemyksen mukaan myös masennuslääkkeiden lisääntynyt käyttö juontui työelämän kiristyvistä vaatimuksista. Sarasvuon ajatus on toinen: ahdistuslääkkeisiin turvautuvat "huonosti voivat ihmiset, jotka eivät mielestään ole itse vastuussa mistään". Tasapainoista elämää elävät ihmiset ovat tehneet laadukkaampia valintoja.

"Työttömyys on arvovalinta"

Jos jonkin vastustaminen on hyvin vaikeaa, pitääkö se automaattisesti hyväksyä? Eikö sinulla ole oikean ja väärän käsitteitä?― Timo Harakka

Harakka ja Siltala arvostelevat Sarasvuon mallia siitä, että se sopeutti ihmisiä kurjistuviin olosuhteisiin kritiikin ja kapinoinnin sijasta.

Sarasvuo toteaakin, että kapinointi on kuin menisi kylmään säähän hihattomassa paidassa ja haukkuisi sitten Suomen ilmaston paskaksi. Hänestä yhteiskunnan ja talouden kehitys oli väistämätöntä eikä jarrutettavissa. "Edes katolinen kirkko ei pystynyt pitämään maapalloa aurinkokunnan keskipisteenä."

Siltala vuorostaan kummastelee uskomusta, että tietoyhteiskunta ja globaali talous olisivat luonnonlakeja tai jumalallisia mahteja. Hänestä ne olivat ihmisen luomuksia, joita voidaan myös muuttaa.

Juontaja Harakka näyttää kokevan isoimman ällistyksensä, kun Sisäisen sankarin kirjoittaja vastaa syytökseen poliittisen vaikuttamisen vähättelystä. Sarasvuon mukaan politiikalla ei voinut vaikuttaa esimerkiksi työttömyyteen – se oli näet yhteiskunnan "arvovalinta".

Arvot liitutaululle

Jari Sarasvuon liitutaululle kirjoittamat arvovalinnat.
Jari Sarasvuon arvot. Jari Sarasvuon liitutaululle kirjoittamat arvovalinnat. Kuva: Yle kuvanauha musta laatikko
Juha Siltala pitelee liitutaulua, jolla ovat hänen arvovalintansa.
Juha Siltalan arvot. Juha Siltala pitelee liitutaulua, jolla ovat hänen arvovalintansa. Kuva: Yle kuvanauha musta laatikko
Henkinen liikkumavara ja vapaus ovat mahdollisia vain, jos tietyt suhteet ovat ennakoitavia ja reiluja.― Juha Siltala

Keskustelun lopuksi Harakka pyytää vieraitaan raapustamaan liitutaululle kolme tärkeintä arvoaan. Sarasvuon listalle pääsevät 1) terveys, 2) ihmissuhteet ja 3) työ, Siltala puolestaan valitsee 1) vapauden, 2) oikeuden ja 3) armon.

Harakan mielestä listoissa kiteytyy hyvin herrojen ero. Sarasvuo ehättää lisäämään, että "vapaus" olisi ollut hänen neljäs valintansa.

Arvojensa järjestystä hän perustelee: "Mitä terveempi ihminen on, sitä helpompi hänen on olla oikeudenmukainen." Harakkaa Sarasvuon terveyspainotus ei yllätä, onhan tämän kirjassakin "niin paljon viittauksia laihduttamiseen".

Artikkelin lähteenä on käytetty STT:n artikkelia Tutkija Juha Siltala: Tehotalouden paineet vievät ihmisiltä sielun ja psyyken (HS 23.3.1997) ja Jari Sarasvuon kirjaa Sisäinen sankari. Uljaan elämän käsikirjoitus, WSOY 1996.

Kommentit
  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.