Hyppää pääsisältöön

Kuppari päästää pahat veret pois

”Puukon pitää olla terävä, jos mielii nahan halkaista ja pahan veren porrauttaa pois”, sanoo kupparimummo Anni Hynynen Nilsiästä. Erityinen teho kuppausveitseen saadaan, jos veitsi valmistusvaiheessa karkaistaan aviottoman ensisynnyttäjän maidossa.

Kansanparantaja Anni Hynynen hallitsee loitsut ja muut parannuskeinot. Vuonna 1974 valmistuneessa ohjelmassa Anni esittelee, miten kuppaus oikeaoppisesti tehdään.

Moni onkin kävellyt omin jaloin Annin kuppaussaunasta pois, vaikka ei ole sinne päässyt kuin autettuna. Parhaimpina vuosina Annin sauna oli lämmin aina, kun asiakkaita oli yli 700 vuodessa.

Kuppaus perustuu vanhaan käsitykseen siitä, että sairaudet johtuvat ruumiin nesteiden epätasapainosta. Kun kuppauksessa poistetaan ”pahentunut” eli ”särkynyt” pintaveri, vaivat häviävät huonon veren myötä.

Kuppaus on myös henkistä puhdistautumista. Sairaan parantavat ihmisen elimistön omat voimat, kun niitä herätellään ja kun ihmisellä on halu parantua.

Kuppaus on yksi vanhimmista parannuskeinoista. Ensimmäiset kirjalliset merkinnät siitä ovat jo Rooman vallan ajalta, vuodelta 30 jKr. Myös Suomessa kuppaus on tunnettu pitkään kansanomaisena parannuskeinona.

Tavallisesti kuppaussarvet isketään selkään tai jalkoihin. Päänsärkyä parannettaessa sarvet imetään niskaan. Hammassärkyä kupataan pois kaulasta, käsivarsista, polvista, leuasta tai poskilihaksista. Korvasärky poistetaan siten, että kuppaussarvet asetetaan korvan taakse ja korvaan kaadetaan viinaa.

Se, mihin sarvet isketään, riippuu potilaan vaivoista ja kupparin harkinnasta. Erityisen pahaveriselle potilaalle voidaan yhdellä hoitokerralla lyödä jopa 50 sarvea.

Kuppari Anni Hynynen lämmittää saunaa
Anni Hynynen on lämmittänyt saunan tuhansia kertoja kuppausta varten. Kuppari Anni Hynynen lämmittää saunaa Kuva: Yle Elävä arkisto kuvakaappaus elävä arkisto
Kuppaussarvet
Kuppaussarvilla imetään paha eli särkynyt veri pois. Kuppaussarvet Kuva: Yle Elävä arkisto kuvakaappaus yle elävä arkisto

Lisää ohjelmasta

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto