Hyppää pääsisältöön

Kuvatekstikilvan voitti punk-henkinen laulunsanoitus

Sibelius kurkistaa putkeen
"Aina mun pitä skåla shampanja" Sibelius kurkistaa putkeen Kuva: Yle/ Kirsi Kukkurainen sehän on sibelius

Kuvatekstikilpailun ensimmäinen kuva kirvoitti lukuisia kekseliäitä ehdotuksia. Voittajaksi valikoitui Markku Kärnän sanoitus, jonka esikuvaa voi etsiä kevään Euroviisuista.

Täältähän kuuluu Nielseniä...!?

Ymmärtäkää tämä: en etsi valtaa loistoa - soittakaa vain minun musiikkiani!

Eläkeputkea, hukkaputkea tai ylipäätään putkea vilisi monissa ehdotuksissa. Nimimerkki ile b. sisu eli Markku Kärnä Viinijärveltä ei kuitenkaan tyytynyt keksimään pelkkää kuvatekstiä. Hänen punk-henkinen sanoituksensa sai kuvatekstikilpailun raadin nauramaan makeasti.

Voittoisa tarina laulunsanoineen kokonaisuudessaan

Jean Sibelius on päässyt hetkeksi karkuun roolistaan kansakunnan ikonina, mutta paparazzi ikuisti pakoretken palkkikamerallaan.

Sibelius mitä ilmeisimmin kärsi näkyvästä asemastaan yläluokkaisena kansallissankarina. Tästä kertoo aivan äskettäin tehty uskomaton löytö säveltäjämestarin kuuluisan valkoisen puvun taskun pohjalta. Sieltä löytynyt, Sibeliuksen käsin kirjoittama nuhruinen lappu paljastaa, että pohjimmiltaan hän oli kapinallinen. Tämä teksti on mitä ilmeisimmin syntynyt jossain pakollisessa juhlatilaisuudessa istuneen ja siellä pitkästyneen Sibeliuksen kosmoskynästä. Samalla se paljastaa kokonaan uuden puolen hänestä myös sanoitusten taitajana. Jos nämä riimit olisi aikanaan julkaistu, niiltä käytettäisiin varmasti esikuvana nykypäivän musiikissa.

Sibelius kurkistaa putkeen
"Aina mun pitä skåla shampanja" Sibelius kurkistaa putkeen Kuva: Yle/ Kirsi Kukkurainen sehän on sibelius

Aina mun pitä spela flyygeliä
Aina mun pitä käyttä kostyymiä
Aina mun pitä röka sikaria
Aina mun pitä prata ruotsia

En saa lättähattua
En tukka kasvatta
En saa edes otta tatueerausta

Aina mun pitä sitta kutsuilla
Aina mun pitä skåla shampanja
Aina mun pitä diskuteerata
Aina mun pitä komponeerata

Kuvatekstikilpailu jatkuu

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.

  • Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe (laulajat Josefiina Vannesluoma, Riikka Keränen ja Selma Savolainen, sekä kontrabasisti Kaisa Mäensivu) jatkaa oman ilmaisunsa laajentamista ja kehittämistä. Ryhmän debyytillä liikuttiin tyylillisesti etenkin jazzin maailmassa. Uusimmalla, kolmen albumin kokonaisuuden ensimmäisellä osalla yhtye kurottelee uusien teosten myötä kohti aiemmin kartoittamattomia ilmaisualueita.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua