Hyppää pääsisältöön

Maailman kallein soijatehdas - Suomeen: käsikirjoitus

Kesällä 2008 finanssikriisi kaataa venäläisen sijoittajan suunnitelmat soijatehtaan perustamisesta Venäjälle.

Renaissance Group nimiselle yhtiöryppäälle jää käsiin miljoonien dollarien arvosta soijanjalostuskoneita.

Osa näistä koneista lojuu edelleen käyttämättöminä Uudessakaupungissa nurin menneen soijatehtaan takapihalla.

Mikko Nordberg 2012:
"Tämä Finnproteinin soijajalostamo on suurin Invest in Finlandin historiassa ulkomailata Suomeen saatu teollinen sijoitus."

Valtion Suomeen hommaama soijasijoitus jäi yhteiskunnalle velkaa 75 miljoonaa euroa.

MOT: Maailman kallein soijatehdas - Suomeen

Sipilän hallitus antaa yrityksille lisää sijoitusrahaa vaikka muulta säästetään.

MOT julkaisee tässä ohjelmassa laajan yritystukiaineistonsa. Se osoittaa, että miten jo edellinen hallitus vähensi joitakin yritystukia. Samalla yritykset ovat kuitenkin saaneet lisää rahaa valtion toisesta taskusta pääomasijoitusten, lainojen ja takuiden kautta.

Tässä ohjelmassa kerrotaan miten innokas valtio hankki Suomeen Euroopan suurimman soijatehtaan, Ja miten hehkutettu hanke muuttui Suomen teollisuussijoitus osakeyhtiön viime vuoden suurimmaksi tappioksi.

Ari Kaaro sijoitusyhtiö Seligsonista seuraa maailmanlaajuista soijamarkkinaa sijoittajan näkökulmasta.

Ari Kaaro, toimitusjohtaja, Seligson & Co. Rahastoyhtiö:
"Soija on suuri maailmanlaajuinen markkina."

MOT:
"Mitä tapahtui soijamarkkinoilla 2006, 2007 ja 2008?"

Ari Kaaro:
"No siellä oli hirveä buumi. Hinnat meni ylös ihan niin kuin kaikkialla muuallakin."

Tässä markkinassa alkaa Finnproteinin tarina.

Renaissance Group niminen venäläinen yhtiörypäs sopii investoivansa soijanjalostustaoon Venäjällä.

Renaissance ehtii jo ostaa koneet, joilla soijapavuista saa jalostettua soijarouhetta, öljyä, kalanrehua ja lopulta myös elintarvikkeeksi kelpaavaa soijaa.

Ari Kaaro:
"Sitten tuli 2008 finanssikriisi ja kaikki meni rytinällä alas."

Renaissance itse selviää rytinästä täpärästi, mutta soijanjalokseen lähdössä ollut teollinen kumppani menettää rahansa.

Pääomasijoittajille jää käsiin jo ostettu, miljoonia dollareita maksanut soijanjalostuslaitteisto.

Vuonna 2009 Atso Vainio on töissä Invest in Finlandissa. Se on yksi monista Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamista yrityspalveluorganisaatioista.

Atso Vainio, verkostojohtaja 2000-2013, Invest in Finland:
"Tehtävä on tuoda suoria ulkomaalaisia investointeja Suomeen."

Kaikki alkaa puhelusta.

Atso Vainio:
"Se tais olla keväällä 2009. Se tuli meidän ulkomaanverkoston kautta, eli tää ulkomainen asiakas eli investointipankki Renaissance Group, he kiinnostu myös tästä. Ihan alussa ei ollu selvä välttämättä että onko kyseessä investoinnista vai jostain muusta. Alunperin he oli suunnitellut sitä johonkin Moskovan lähistölle ja jossain vaiheessa prosessia tulleet siihen tulokseen, että Moskovan ympäristö ei ehkä sittenkään ehkä paras mahdollinen paikka vaan pikemminkin tehtaan pitäis sijaita jossakin Itämeren satamakaupungissa. Seuraavaksi oli yhteydessä tänne Uuteenkaupunkiin ja Mikko Nordbergiin."

Mikko Nordberg, toimitusjohtaja 2010-2013, Finnprotein. Video vuodelta 2012:
"Me olemme täällä Uudessakaupungissa nyt rakentamassa suomalaista teollisuushistoriaa."

Uusikaupunki on Atso Vainion kotikaupunki.

Vainio tietää kaupungista vanhastaan pienen soijayhtiön toimitusjohtajan, jonka venäläissijoittaja palkkaa kokoamaan rahoituspakettia.

Hans Joachim Horn, Renaissance Group (efekti vuodelta 2012):
"I would also like to mention our local director Mikko Nordberg. It is a chance to build a business that will benefit his hometown of Uusikaupunki."
(Haluaisin myös mainita toimitusjohtaja Mikko Nordbergin. Tämä on tilaisuus rakentaa yritys, josta hänen kotipaikkansa Uusikaupunki hyötyy.)

Ensimmäisenä rahoittajaksi lähtee kaupunki, joka lupaa hankkeeseen kolme miljoonaa euroa.

Hans Joachim Horn, Renaissance Group (efekti vuodelta 2012):
"So please join me for appreciation for Atso and Mikko."
Annetaan aplodit Atso Vainiolle ja Mikko Nordbergille."

Mukana on vaikuttava joukko suomalaisia yhteistyökumppaneita, muun muassa Varma, Etera, Pontos, Suomen teollisuussijoitus ja Nordea.

Massiivisen sadan miljoonan euron rahoituspaketin kokoaminen Euroopan suurimman soijanjalostustehtaan rakentamiseksi Uuteenkaupunkiin alkaa.

Työ- ja elinkeinomisteriön alaisen Invest in Finlandin hankkeeseen pyydetään rahaa myös valtion pääomasijjoitusyhtiölta Suomen teollisuussijoitukselta, jonka rahoitusta valtio on tasaisesti kasvattanunut.

Finanssikriisin jälkeen valtio on koko ajan lisännyt yritysten rahoitusta antamalla lisää niille erilaisia verohelpotuksia, pääomasijoituksia, lainoja ja takauksia - sekä suoria yritystukia.

MOT julkaisee tietokannan eri ministeriöiden maksamista suorista yritystuista jo neljättä kertaa.

Grafiikka:
MAKSETUT YRITYSTUET 2010-2014: 4,7 MILJARDIA

Avoimena datana julkaistava tietokanta lähtee vuodesta 2010. Se sisältää tiedot 4,7 miljardin euron arvoisten yritystukien saajista.

Mukana ovat kaikki tärkeimmät suorat yritystuet.

Grafiikka:
Vuonna 2014:
Tuuliwatti 25.8 milj.€
Viking Line 24.5 milj.€
Tallink Silja 14.2 milj.€

Viime vuonna valtio maksoi suurimmat tuet tuulivoimayhtiöille ja merenkululle.

vuonna 2014:
Finnlines 12.5 milj.€
Nokia/NSN 10.3 milj.€
Fortum 6.9 milj.€
Neste Shipping 6.5 milj.€
Rajakiiri 5.8 milj.€

Grafiikka:
LADATTAVISSSA AVOIMENA DATANA
yle.fi/mot

Yritystukien yhteenlaskettu euromäärä on 90-luvun lopusta koka ajan kasvanut.

Grafiikka 2010-2014
Viime vuonna maksettujen tukien määrä ensimmäistä kertaa laski hiukan.
1. GRAF pylväät/muu esitystapa
2010 776 milj€
2011 870 milj€
2012 923 milj€
2013 964 mij€
2014 927 milj€

Lasku selittyy lähes pelkästään sillä, että jo edellinen hallitus leikkasi Tekesin tutkimukseen – ja kehitykseen tarkoitettuja tukia.

GRAF: Tekesin tuki yrityksille ja tutkimuslaitoksille
pylväät
Tekesin tuki yrityksille ja tutkimuslaitoksille
3.GRAF pylväät
2010 423 milj€
2011 469 milj€
2012 454 milj€
2013 452 milj€
2014 387 milj€

Tämä hallitus jatkaa samalla linjalla.

Heli Koski, tutkija, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla:
"No jos katsoo koko tätä tukikuvioita, näyttää aika harmilliselta, koska se on ainoa tukityyppi, jolla on jonkun verran positiivisia vaikutuksia löydetty."

Heli Koski on tutkinut yritystukien vaikuttavuutta Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa useiden vuosien ajan.

Tutkimusten mukaan yritystuet ovat kyllä lisänneet työllisyyttä.

MOT:
"Kuinka pitkän ajan tällainen positiivinen työllistämisvaikutus kestää?"

Heli Koski:
"No ihan muutaman vuoden ajan on näyttänyt meidän analyysien perusteella."

Samalla tavalla tukia saaneet yritykset myös kasvavat aavistuksen vertailuryhmää nopeammin heti tukien jälkeen, mutta ero samassa tilanteessa oleviin ilman tukia jääneisiin yrityksiin häviää nopeasti.

Heli Koski:
"No ei ole kauhean vahvaa viitettä siitä pitkäaikaisesta vaikutuksesta, että ihan omissa tutkimuksissa on ihan muutaman vuoden kasvu nähty ja sen jälkeen se näyttää hiipuvan."

Yritystukien ongelmat ovat hallituksilla hyvin tiedossa, ja osasta on jo hiukan säästettykin.

Samalla yrityksille on annettu lisää rahaa toisesta taskusta.

Juha Sipilä, pääministeri (efekti, 2015):
" Joo, Finnveraan tulee tämmönen uusi välirahoitusmalli."

Myös Juha Sipilän hallitus antaa jo ensi vuonna lisää rahaa useisiin rahastoihin. Tavoite on käyttää valtion rahaa saamaan vientiä ja investointeja liikkeelle.

Grafiikka:
FINNVERA +5 milj.€
FINNFUND +130 milj.€
Inter-American Investment Corporation +10 milj.€
MAKERA +14 milj.€
TEKES Pääomasijoitus +30 milj.€
SUOMEN TEOLLISUUSSIJOITUS +30 milj.€

Tuomas Lang on yksityinen pääomasijoittaja sijoitusyhtiö Interassa. Hän allekirjoittaa vanhan väittämän, valtio ei ole hyvä valitsemaan menestyviä yrityksiä.

Tuomas Lang, toimitusjohtaja, Intera Partners:
"Aina kun tähän sijotustoimintaan liittyy joku muu aspekti ku puhdas sijotustoiminta tai tuoton tekeminen, niin siihen tulee niinkun hankalia sävyjä tai vaarallisia sävyjä, kun puhutaan elinkeinopolitiikasta tai muusta.
Mut mä ymmärrän hyvin, että tällasena aikana, mitä Suomessa eletään, missä, missä kasvuyrityksiä halutaan lisää ja työllisyyttä halutaan tukea ja niin poispäin, niin on houkutus laittaa uusia pääomia erilaisiin hankkeisiin. Mutta kyl, kyl mä sanoisin, että yksityinen, yksityiset pääomasijottajat on ehkä niinkun paras ilmapuntari, minne sitä rahaa kannattaa sijottaa."

Helsingin keskustassa toimiva Suomen teollisuussijoitus on valtion omistama sijoitusyhtiö, joka sijoittaa aina yhdessä yksityisen rahan kanssa.

Teollisuussijoitus on saanut finanssikriisin jälkeen runsaasti lisää rahaa sijoitettavaksi mm. kaivos-, bio-, cleantech- ja merenkulkualoille.

Grafiikka:
SUOMEN TEOLLISUUSSIJOITUS
2009: 150 milj. euroa
2010: 20 milj. euroa
2012: 30 milj. euroa
2014: 80 milj. euroa

2015: 105 milj. euroa

Viimeisin sata miljoonaa tuli alkuvuonna.

Tämän vuoden finanssisijoituksen verran Sipilän hallitus säästää ensi vuonna lääkekorvauksista.

Grafiikka.
Lääkekorvaukset -108 milj. €

Valtio on antanut yhtiölle lisää rahaa myös tiukkoina aikoina, koska sijoitusten tarkoitus on tuottaa valtiolle lisää rahaa.

Tänä vuonna paras tuotto tuli, kun Teollisuussijoitus myi korealaiselta STX:ltä lunastetut telakat voitolla saksalaisille.

Suomen Teollissuussijoituksen uusi toimitusjohtaja Martin Backman on siirtynyt taloon yksityiseltä puolelta vuosi sitten.

Martin Backman, toimitusjohtaja, Suomen teollisuussijoitus Oy:
"Ja tän vuoden osalta tulos on ollut myös erityisen hyvä. Sitten pitkässä juoksussa näitä vaihteluja tulee aina. Jotkut vuodet on huonompia, jotkut parempia."

MOT:
"Kuin monena vuonna on ollut tappiota finanssikriisin jälkeen?"

Martin Backman:
"Kaikkina vuosina paitsi yhtenä vuotena."

Kokonaisuutena Suomen teollisuussijoitus on edelleen voitolla, mutta todellisuudessa tuotto on tehty lähes kokonaan ennen finanssikriisiä.

Grafiikkana pylväsmalli teollisuussijoituksen tuotosta omilta nettisivuiltaan – jatkuu vuodesta 90-luvulta -2014

Viime vuoden suurin yksittäinen tappio oli Uuteenkaupunkiin nousseen Euroopan suurimman soijanvalmistajan Finnproteinin konkurssi.

Soija laivataan Eurooppaan pääosin Etelä-Amerikasta. Suomeen se tulee valmiiksi jalostettuna.

EU-hintatason maihin ei Finnproteinia lukuun ottamatta ole viime vuosina rakennettu jalostamoja, sillä eläinten rehuun käytettävästä soijarouheesta ja öljystä saa markkinoilla saman hinnan puristetaan se sitten kalliin tai halvan hintatason maassa.

Ari Kaaro, toimitusjohtaja, Seligson & Co Rahastoyhtiö:
"Maailmanmarkkinahinta on ennen kaikkea kolmelle tuotteelle. Se on itse soijapavuille, sitten soijaöljylle ja sitten soijarouheelle."

Peruskiven muuraus 29.2.2012

Yleisradio seuraa soijahankkeen rakentumista peruskiven muurauksesta asti vuonna 2012.

Nollasta toimintansa käynnistävä Finnprotein aikoo pärjätä jalostamalla bulkkirouheen lisäksi katteeltaan parempaa kalanrehua.

helmikuu 2012
Finnproteinin peruskiven muuraus
Mikko Nordberg
Finnprotein 1. toimitusjohtaja 2010-2013
"Tällaisia laitoksia on Euroopassa kaksi kappaletta, toinen Tanskassa ja toinen Belgiassa. Mutta tämä laitos mitä me täällä rakennetaan, tämä on näistä kaikista, kaikkein suurin.
"Nyt on aivan mahtava tunnelma, tässä on kaks vuotta väännetty tätä hommaa. Ensin se että saadaan tää Suomeen ja sitten se että saatiin nää suomalaiset rahoittajat vakuutettua siitä, että tää on hyvä projekti, niin tuntuu mahtavalta."

Kahden vuoden houkuttelullakaan hankkeen rahoittajiksi ei löydy yhtäkään rehu- tai elintarvikealan yritystä.

Valtio sijoittaa Suomen teollisuussijoituksen kautta 8 miljoonaa euroa, lisäksi mukaan tulee eläkerahaa ja yksi kokonaan yksityinen sijoittaja, sijoitusyhtiö Pontos.

Grafiikka
Suomen teollisuussijoitus 8 milj €
Varma 12 milj. €,
Etera 8 milj.€
Pontos n. 8 milj. €
+pankit +Finnvera

Lainalupaus saadaan pankeilta ja valtion rahoituslaitos Finnveralta.

Hans Joachim Horn, Renaissance Parners, hall. pj. Finnprotein 2012:
"An impressive list of Finnish collaborators that include Varma, Etera, Pontos, Finnsh Industry Investment, Nordea, Pohjola."
(​Mukana on vaikuttava joukko​ ​suomalaisia yhteistyökumppaneita, muun muassa Varma, Etera, Pontos, Suomen teollisuussijoitus ja Nordea.)

MOT:
"Paljonko se Renaissance Partners toi tähän investointiin?"

Martin Backman, toimitusjohtaja, Suomen teollisuussijoitus Oy:
"Muistaakseni se oli parinkymmenen miljoonaan euron luokkaa, 20 - 30 miljoonan välillä."

Käytännössä Renaissance tuo pakettiin jo soijaboomin aikaan ostetut koneensa, jotka juhlatilaisuuden aikaan ovat odottaneet jo vuoden pressuilla peitettynä Uudenkaupungin satamassa.

Koneiden päälle suomalaisrahoittajat lisäävät hyväntahdon eleenä vielä muutaman miljoonan venäläissijoittajan liikeidealle, suunnitelmille ja kannattavuuslaskelmille annettu arvoa.

Grafiikka
+9,3 milj.€

Suomalaisten hyväntahtoisella laskukaavalla Renaissance saa 60% äänivallasta, siis enemmistöosuuden uudesta yhtiöstä.

Atso Vainio, verkostojohtaja 2000-2013, Invest in Finland:
"Mulla on sellainen käsitys, että sitten kun se paketti oli kasassa ja tehdas käynnistyi viimein, niin Renaissance Groupilla oli osake-enemmistö, mutta suurin osa pääomista oli tullut Suomesta. Näin mun tietääkseni oli tilanne."

Martin Backman:
"Paketti Finnproteinin ympärillä arvioitiin silloin kokonaisvaltasesti järkeväksi, kun se sit… kun aikoinaan päätöksen suhteen yhtiö on tehny."

MOT:
"Millä tavalla Suomen Teollisuussijoitus päätyi mukaan siihen Finnproteiniin?"

Martin Backman:
"Se oli alkuaan Invest in Finland -alote."

Suomen teollisuussijoituksen sijoitustusta ohjaa Työ- ja elinkeinoministeriö, jonka alaisuudessa myös Invest in Finland toimii.

Lauri Ihalainen, Työ- ja elinkeinoministeri (29.2.2012):
"Suomeen on haluttu investoida, kiitos siitä, että luotetaan"

Poikkeuksellisen hankkeen ainoalla puhtaasti yksityisellä suomaissijoittajalla Pontoksella on hankkeessa samanlainen kaksoisrooli kuin Fennovoima-investoinnissa.

Ilpo Kokkila, SRV:n suuromistaja, omistaa siijoitusyhtiönsä Pontoksen kautta Finnproteinia.

Finnproteinin kymmenien miljoonien rakennusurakan voittaja on Kokkilan SRV:n.

MOT:
"No, lähtikö tää Pontos, eli se Kokkilan sijoitusyhtiö, mukaan ennen vai vasta sen jälkeen, kun se urakka oli annettu SRV:lle?"

Martin Backman:
"Sitä minä en muista enkä tiedä."

MOT:
"No, voitasko ottaa selville se?"

Martin Backman:
"Voidaan ottaa selville."

MOT:
"Miten valtiollinen Teollisuussijoitus toimii tällaisissa tilanteissa, jotta varmistetaan läpinäkyvyys?"

Martin Backman:
"Meil on selkeät periaatteet niinkun läpinäkyvyyden ja intressiristiriitojen hallinta… hallitsemiseen. Ja, ja näitä käsitellään joka tilanteessa asianmukaisesti."

Teollisuusssijoituksesta ei lopulta saada tietoa, neuvotellaanko Finnproteinin rakennusurakasta yhtä aikaa kun SRV:n suuromistajaa houkutellaan mukaan sijoittajaksi tehdashankkeeseen.

MOT:n puhelu Kokkilalle…ei halua kommentoida …tuut tuut tuut

Finnprotein harjakaiset 5.9.2012

Kun Finnprotein syksyllä 2012 ehtii harjakorkeuteensa jatkuu hankkeen hehkutus entiseen malliin.

Mikko Nordberg efektitimelinella:
"Tämä Finnproteinin soijajalostamo on suurin Invest in Finlandin historiassa ulkomailta Suomeen saatu teollinen sijoitus."

Julkisivun takana tiedetään jo, että budjetti ylittyy.

Heti harjakaisia seuravana vuonna Suomen teollisuussijoitus ja muut omistajat pumppaavat suunnitteluun ja rakentamiseen lisää rahaa useaan otteeseen.

Tosin lisää rahaa tulee vain Suomesta.

MOT:
"Loppuvaiheessa tän Renaissance Partnersin, joka kuitenkin tuli siihen ikään kuin 60 prosentin omistusosuudella alkuun, niin se omistusosuus olikin enää yks prosentti, niin mitä siinä tapahtu?"

Martin Backman:
"Matkan varrella oli uusia pääomituksia, uusia tilanteita. Siinä missä Renaissance ei osallistunu. Ja lopputulema oli toi."

MOT:
"Minkä takia he ei laittanu lisää rahaa?"

Martin Backman:
"Heidän taustaansa en tiedä. Minun ymmärrykseni on se, et he joutuivat taloudellisiin vaikeuksiin, mut että tarkempaa tietoa mul ei asiasta oo."

Renaissance on siis liukenemassa projektista. Toiveikkaan julkissivun alla ovat pettäneet sekä venäläissijoittajan rakennussuunnitelmat että liiketoiminnan kannattavuuslaskelmat.

SRV:n hallituksen puheenjohtaja omistaa tässä vaiheessa jo viidenneksen Finnproteinista.

Soijatehtaan konkurssipesältä lunastanut salolaisyrittäjä kertoo MOT:lle, että soijatehtaan alkuperäinen rakennusbudjetti ylittyy lopulta kymmenillä miljoonilla euroilla.

Jorma Nieminen, hall.pj. Finnfoam:
"Se 100 miljoonan budjetti ylitettiin 35 miljoonalla ja sen rahoittamisen kustannukset oli ihan liian kalliit."

MOT:
"Kasvoko SRV:n budjetti?"

Martin Backman:
"Sitä minä en osaa arvioida tässä."

MOT:
"Voidaanko se tarkistaa?"

Martin Backman:
"Voidaan tarkistaa."

Lupauksista huolimatta julkisuuteen ei anneta tietoa siitä, kuinka paljon rakennusprojektin paisuminen kasvattaa Ilpo Kokkilan SRV:n urakkaa.

Keväällä 2014 myös Kokkilan sijoitusyhtiö menettää rahansa Finnproteinin konkurssissa.

Hänelle tappio on kuitenkin selvästi valtiota ja eläkeyhtiöitä pienempi, sillä Kokkilan SRV ehtii saada maksun rakentamisesta ennen kun soijatehdas kaatuu.

Valtiolle ja eläkejärjestelmälle konkurssi tuo 75 miljoonan miljoonan velat.

Grafiikka:
Finnvera - 21 milj. €
eläkeyhtiöt -37 milj. €
Suomen teollisuussijoitus - 15 milj. €

Tämän suuruisen summan hallitus leikkaa ensi vuonna korkeakouluilta

Grafiikka:
Korkeakoulut -75 milj.€

GRAF: MENETYKSET VERRATAN HALLITUKSEN 2016 LEIKKAUKSIIN:
Suomen teollisuussijoitus:
-15 milj.€

Suomen teollisuussijoitus menetti 15 miljoonaa euroa.

Martin Backman:
"Me ollaan rahamme menetetty."

Valtiollinen Finnvera
-21 milj.€

Finnveran saatavat (HUOM FINNVERA VOI SAADA OSAN KONKURSSIPESÄLTÄ POIS)

Grafiikka:
Asumistuki 2016 : -21 Milj.€

Finnveran velan verran hallitus leikkaa tänä vuonna yleisestä asumistuesta.

Heli Koski on tutkinut valtiollisten yritystukien vaikutusta aineistolla, jossa ovat mukana myös Finnveran lainat ja takaukset. Niitä on koko ajan lisätty.

Sipilä on myös ilmoittanut tavoittelevansa 5 prosentin tuottavuusloikkaa.

Koski tutki, paransiko yritystuki tai Finnveran laina saajayrityksen tuottavuutta 1-5 vuotta tuen saamisen jälkeen.

Heli Koski, tutkija, Etla:
"Meidän tutkimuksen mukaan ei mitään tilastollisesti merkittävää vaikutusta ollut yritysten tuottavuuteen tällä ajanjaksolla eri tukityypeillä tai millään näistä tukityypeistä."

Kosken ryhmä havaitsi myös, että Suomessa pumpattiin erilaisia yritystukia yrityksille joiden tuottavuus jo valmiiksi oli vertailuryhmää huonompi.

Heli Koski:
"Kun nää yritykset saa nää heikommin tuottavat yritykset saa tukia, niin se hidastaa niitten markkinoilta poistumista, ne pysyy niitten tukien avulla jonkin verran pitemmän aikaa markkinoilla ja todennäköisesti sit heikentää kokonaistuottavuutta myös yhteiskunnassa."

MOT:
"Ja se ei ole se mitä tavoitellaan?"

Heli Koski:
"Se ei todellakaan ole se mitä tavoitellaan."

Johtopäätös on, että valtion tekesin ja finnveran kautta tekemät pääomasijoitukset tuottavat tukia tehokkaamman lopputuloksen vain jos valtion sijoituskohteet valitaan paremmin kuin suorien tukien saajat.

MOT:
"Voidaanko sanoa, että tällaisella sijoitusmuotoisella rahalla on vähemmän tällaista muutosta jarruttavaa vaikutusta kuin suorilla yritystuilla?"

Heli Koski:
"En mä usko.. mä en ole kyllä nähnyt mitään sellaista tutkimusta, missä olisi tutkittu sitä, miten tämmöiset eri instrumentit sinänsä vaikuttaa tuossa perspektiivissä, mutta vois kuvitella, että samalla tavalla ne lisää tän yrityksen mahdollisuuksia investoida, että vaikee nähdä, että mikä se ero olis sitten niillä vaikutuksilla."

Osa venäläisten soijaboomin aikaan ostamista koneista lojuu edelleen käyttämättömänä soijatehtaan takapihalla Uudessakupungissa.

Juuri yli sata miljoonaa lisää julkista rahaa sijoitettavakseen saanut Suomen teollisuussijoitus näyttää ottaneen opikseen.

Maakuntiin tyhjästä perustettavan jättihankkeet eivät enää istu Suomen Teollisuussijoituksen uuteen linjaan.

Martin Backman, toimitusjohtaja, Suomen teollisuussijoitus Oy:
"Teollisuussijoituksella on uusi, tän viime syksyn, uusi strategia, joka kohdistaa päätoimintansa myöhäsemmän vaiheen venture capital -rahotusta hakeviin yrityksiin ja Suomen pk-sektoriin, joka hakee kasvua ja kansainvälistymistä. Ja erittäin selektiivisesti voimme mennä mukaan eri teollisiin hankkeisiin."

Yksityinen pääomasijoittaja kertoo, että nyt alkuvuonna Suomeen on itse asiassa saatu poikkeuksellisen paljon yksityistä, ulkomaista rahaa, ilman valtion apua.

Tuomas Lang, toimitusjohtaja, Intera Partners:
"Et pääomista ei oo pulaa. Et kyl markkinoilta löytyy ihan viimeaikasia hyviä esimerkkejä, missä suomalaiset yritykset on saanu merkittäviä kasvurahotuksia kansainvälisiltä toimijoilta."

Pienille kasvuyrityksille riittää hyvin yksityistäkin rahaa, valtion apua tarvitaan lähinnä kun myöhemmän vaiheen kasvuloikkaan haetaan isompaa riskisijoitusta.

Tuomas Lang:
"Yksityisen pääoman näkökulmsta rahastomuotoiset sijoitukset ovat sitä parasta, koska valtio ei välttämättä oo paras itse valitsemaan hyviä kohteita. Ja sen takia tähän tarvitaan väliportaita, rahastoyhtiöitä, yksityisiä managereita, yhteistyössä Finnveran kautta tai Teollisuussijotuksen kautta, jota kautta ne voittajat sitten sielt seuloutuu, jotka saa sitä pääomaa. Silloin kun siellä on sitoutuneena osaamista yhdistettynä yksityiseen pääomaan, jota valtio sitten voi vielä skaalata ylöspäin, niin se on se paras kombinaatio."

Uudenkaupungin soijatehdas ehtii seistä tyhjillään vuoden.

Kesällä tehtaan ostaa salolaisen Finnfoamin omistaperhe.

Jorma Nieminen ei näe Suomessa suuria rahoituspuutteita.

Jorma Nieminen:
"Me ollaan saatu ihan kaikki mitä me ollaan tarvittukin. Ei mitään ongelmaa."

MOT:
"Mikä on se investointi, joka jää toteutumatta sen takia, että ei ole riittävästi rahaa?"

Jorma Nieminen:
"Kai ne on huonot ideat, kun ne ei saa rahoitusta. Sitä on niin monenlaista pyrkijää, ettei niistä nyt oikeastas ole mitään mahdollisuuttakaan. On niin paljon niitä yrityksiä, mitkä vaan pelkästään koittaa kerätä konsulttien kanssa rahaa yhteiskunnalta."

Heli Koski peräänkuuluttaa myös sijoituksiin avoimuutta ja läpinäkyvää jälkikäteisarviointia kuin yritystukiin.

Heli Koski, tutkija, Etla:
"Sit kysymys on tietenkin se, että onko todellisuudessa pääomamarkkinoilla sellainen puute mitä pitää korjata. Ja mun mielestä se on se asia, jota pitäis varmaankin.. tossa on varmaan hyvä tarkoitus ja ajatus mutta pitäis varmaan jälkikäteen seuloa.. kattoa sitä, että mitä ne vaikutukset on ollut sitten käytännössä."

Poliittinen päätöksenteko on toistaiseksi onnistunut huonosti kun tukien vaikuttavuus ja poliittiset intressit ovat joutuneet vastakkain.

Kun ensi vuoden budjettia rakennettiin Sipilän hallitus ei vähentänyt edes niitä viihdemerenkulkuun suunnattuja jättitukia, joita ennen vaaleja lupasi leikata.

Budjettineuvotteluissa Sipilän hallitus päinvastoin kasvatti pääosin Vikingille ja TallinkSiljalle maksettavia vuotuisia tukiaisia.

Sen sijaan hallitus leikkaa vastaavat summat koululaisilta ja kansalaisten kieliopinnoista.

Grafiikka:
RINNASTUS
2016
perusopetus -30 milj.€
koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta: -10 milj.€
yleissivistävä koulutus: -10 milj.€

Grafiikka:
2014
Viking Lines: 25 milj€
TallinkSilja: 14 milj.€
Finnlines: 8 milj.€

Jorma Nieminen perheineen aikoo käynnistää soijatehtaan uudelleen ensi vuonna. Tehtaan lunastushintaa ei paljasteta.

Jorma Nieminen, hall.pj. Finnfoam:
"Yritämme rakentaa siitä ihan paras mahdollinen laitos, koska lähtökohdat on tosi hyvät."

Soijatehtaalla on nyt paremmat mahdollisuudet kuin ensimmäisellä kierroksella, koska massiiviset rakennusbudjetin ylitykset jäävät pääasiassa veronmaksajan ja eläkejärjestelmän tappioksi.

Ainakin itse laitos on kunnossa. Kuten uusi omistaja sanoo, Suomeen rakennettiin ehkä maailman kallein soijanjalostamo.

Jorma Nieminen:
"Näin paljon ei yleensä rahaa ole missään sijoitettu soijajalostamoon kuin tässä."

Artikkelista on korjattu otsikossa ollut kirjoitusvirhe 30.10.2015