Hyppää pääsisältöön

Mikä on Marja Hintikka Live?

Marja Hintikka Live: Talk show´n aiheet, syksy 2015.
Marja Hintikka Live: Talk show´n aiheet, syksy 2015. Kuva: Anne Hämäläinen, Yle teemat

Tuntuuko kodin ja työelämän yhteensovittaminen mahdottomalta? Saavatko vastuut ja velvollisuudet elämäsi näyttämään näköalattomalta ja itket itsesi uneen, kunnes joku sinut taas herättää? Tuntuuko vanhemmuus joskus "melkoisen" raskaalta taakalta? Ei paniikkia, et ole yksin!

Valoa ruuhkavuositunnelin päässä on näkyvissä, sillä Marja Hintikka Live elää kanssasi arjessa tv:ssä, radiossa ja netissä. Syksyn aikana puidaan läpi kymmenen keskeisintä teemaa lapsiperhearjen tiimoilta - luvassa on itkua, naurua, vertaistukea, tietoa ja viihdettä!

Marja Hintikka Live Yle TV2 ma klo 21, uusinnat to 14.30, la 11.30 ja su 23.15, Yle Areenassa vuoden ajan. Radiossa Yle Puhe ti klo 16, uusinta la klo 12.

12.10. Aikuiset ensin! (1. lähetys)

Jalkapalloilija Mikael Forssell sekä toimittaja, bloggari Hannah Norrena puhuvat siitä kuinka itsekäs vanhempi saa olla ja voiko vanhempia jatkuvasti kalvavasta syyllisyydestä päästä eroon.

Jalkapalloilija Mikael Forssell sekä toimittaja, bloggari Hannah Norrena puhuvat siitä kuinka itsekäs vanhempi saa olla ja voiko vanhempia jatkuvasti kalvavasta syyllisyydestä päästä eroon.

Tällä viikolla puhutaan siitä, täytyykö lapsille omistautua täydellisesti vai saako pitää kiinni myös itselleen tärkeistä asioista - ja olla ahdistunut siitä, miten sitovaa lapsiarki on. Saako lapsiinsa kyllästyä? Milloin saa haluta omaa aikaa ja kuinka paljon?

Mitä vanhempana saa lapsia, sitä kauemmin on saanut elää juuri niin kuin itse haluaa. Moni uhoaakin ennakkoon, että lapsi ei tule muuttamaan mitään, lapsen kanssa eletään kuten ennenkin. Toisaalta moni myös panee omat tarpeensa täysin syrjään moneksi vuodeksi ja hajoaa siihen, että omistautuu liikaa perheelleen. Miten löytää sopiva tasapaino? Kenen etu tulee ensin: vanhemman vai lapsen? Miksi meidän on niin vaikea hyväksyä sitä, että lapsi tarvitsee vanhempia 24/7 ja että se väkisinkin muuttaa jotain? Johtuuko se suomalaisesta kulttuurista, jossa lapset koetaan lähinnä häiriötekijöiksi, eikä lapsia voi ottaa mukaan ravintolaan tai juhliin? Ja mistä kumpuaa se syyllisyys, joka jäytää kaikkia vanhempia niin suhteessa lapsiin, tilanteisiin, tekemisiin, tekemättä jättämisiin kuin puolisoonkin?

19.10. Lapset pilaavat seksielämän. (2. lähetys)

Ex-alppihiihtäjä Kalle Palander sekä entinen povipommi, nykyinen taaperoimettäjä ja bloggaaja Katri Sorsa puhuvat siitä miten lapset vaikuttavat parisuhteeseen ja seksielämään - ja miten suhteen voi pitää hengissä pikkulapsiajan läpi?

Tällä viikolla puhumme siitä, miten kuluttavaa pikkulapsiaika on parisuhteelle, miten siitä voisi selvitä, pitäisikö koko seksi unohtaa pariksi vuodeksi ja milloin on syytä luovuttaa.

Erityisesti pikkulasten vanhemmat eroavat ja tulevat petetyiksi. Arjesta tulee suoriutumista päivästä toiseen ja pariskunnasta työpari. Univajeessa tulee sanottua kaikenlaista, omaa saati yhteistä aikaa ei ole juuri ollenkaan ja silloinkin kun on, tekee mieli nukkua tai riidellä. Seksielämä saattaa kuihtua pitkäksikin aikaa, koska arki vie mehut. Paljon epävarmuuksia ja kysymyksiä pyörii mielessä synnytyksen jälkeen molemmilla osapuolilla. Synnyttänyt keho, hormonit, imetys, lapsen vaatimukset sekä puklutahrainen arki herättävät enemmän kysymyksiä kuin haluja. Kun lapset roikkuvat kiinni iholla koko päivän, ei varsinaisesti kaipaa ihokontaktia enää illalla. Saattaa myös käydä niin, että vanhemmat suuntaavat aluksi kaiken rakkautensa, hellyytensä ja huomionsa lapseen. Ja kun siitä pöllystä havahtuu, voikin olla myöhäistä enää löytää yhteinen sävel oman puolison kanssa. Toisaalta, eikö parisuhteen pidä kestää se, että muutama vuosi lapioidaan arkea kaveripohjalta? Yhteen hitsautuneet parit tekevät jotain oikein, mutta mitä se on?

26.10. Nyt v***u syöt! (3. lähetys)

Autourheilija Emma Kimiläinen sekä kokki Henry Alen puhuvat siitä, miksi maailman helpoin asia, ruoka, aiheuttaa lapsiperheissä usein enemmän taisteluja kuin iloa.

Ruokaa on meillä enemmän ja parempaa kuin koskaan aiemmin. Vanhemmilla ruokafriikkeily alkaa helposti viimeistään silloin, kun lapsi syntyy ja tulee ruoan aika.

Sormiruokaa, sosetta, lisäaineita, luomua, purkkia? Miksi tästä maailman yksinkertaisimmasta asiasta on tullut meille elämää suurempi ja vaikeampi asia, jossa vallitsee usein vain yksi totuus, johon uskotaan? Kaikki haluavat kasvattaa pikku maistelijaa, mutta yhdelle kelpaavat vain nakit samalla kun toiset syövät tyytyväisenä parsakaalia ja maistelevat ennakkoluulottomasti ostereita. Kuinka paljon vanhemmat voivat vaikuttaa siihen, onko lapsi nirso vai kaikkiruokainen? Kun tähän vielä lisätään vanhempien omat ruokarajoitteet ja dieetit, ongelmia on ruokapöytä täynnä. Miten palauttaa pöytään rauha?

2.11. Naiset määräävät kaikesta. (4. lähetys)

Vai määräävätkö sittenkään? Räppäri Iso-H ja toimittaja Tuomas Enbuske puhuvat perheen sisäisistä rooleista sekä vastuun ottamisesta ja jakamisesta.

Tällä viikolla puhumme siitä, miksi lastenhoito on edelleen enemmän naisten vastuulla. Omivatko naiset vanhemmuuden ja jos, miksi miehet suostuvat siihen? Vai pakoilevatko miehet vastuuta ja jättävät hommat naisille? Onko tasa-arvoinen vanhemmuus mahdollista?

Monen kokemus on, että lapsen syntymä heittää sukupuoliroolit 50-luvulle: nainen jää kotiin ja ryhtyy lastenhoidon lisäksi hoitamaan kaikki muutkin kotityöt, vaikka ennen ne on jaettu tasan. Ja koska äiti on aluksi enemmän lapsen kanssa, hän myös pian “tietää paremmin”, miten lapsi nukutetaan, syötetään ja puetaan. Jos mies haluaa olla tasa-arvoinen vanhempi perheessä, hänen on aktiivisesti otettava oma tilansa. Taustalla vaikuttaa edelleen myytti siitä, että “vanhemmuus on enemmän ominaista naisille”. Mutta mitä tapahtuu, kun nainen menee töihin eikä enää jaksakaan hoitaa kaikkea lapsiin liittyvää? Kuka hankkii lapsille oikeankokoiset kuravaatteet, allekirjoittaa päiväkodin laput, järjestää leikkitreffit, ostaa lahjat kaverisynttäreille, huolehtii pyykinpesukoneen päälle ja pyykit kuivumaan?

9.11. Näin kasvatat neron (5. lähetys)

Saako lapselta vaatia menestystä - ja millaista? Bloggari Maria Nordin sekä kapellimestari Santtu-Matias Rouvali puhuvat siitä, saako lasta ohjata menestykseen vai voisiko lapsen antaa olla vain lapsi.

Tällä viikolla puhumme siitä, millaisia odotuksia ja unelmia vanhemmilla on lapsilleen, voisiko sitä välttyä vertailemasta omaa kullannuppuaan muihin tai pitäisikö tehdä enemmän tai vähemmän, jotta lapsista kasvaisi menestyviä ja hyviä ihmisiä.

Lapsen mittaaminen ja vertailu alkaa heti syntymän jälkeen - monenko pisteen lapsi tuli?

Leikkipuistojen perus keskustelunaiheita ovat osaako lapsi jo hymyillä, kääntyä, istua, ryömiä, kontata, kävellä, seistä, luetella numerot kymmeneen, tunnistaa kirjaimet, lukea, uida, ajaa pyörällä? Neuvolan käyrät ja oppaat luovat mittariston, josta poikkeaminen aiheuttaa helposti paniikin tunnetta. Jos halutaan tehdä vaikutus, opetellaan taaperon kanssa vielä valtioiden liput ulkoa.

Julkisesti kaikki vakuuttavat, että tärkeintä on että lapsi on terve ja onnellinen, mutta toivommeko kuitenkin lapsellemme tiettyjä taitoja tai ominaisuuksia? Kyllähän se totta puhuen vähän harmittaa, jos naapurin lapsi tuntuu oppivan kaiken vähän paremmin ja nopeammin kuin oma napero. Pitääkö paikkansa se, että vanhemmat toteuttavat lapsissa omia epäonnistuneita unelmiaan? Ja millaisia ominaisuuksia nykylapsille toivotaan - kasvatettiinko ennen hyviä ihmisiä, nyt menestyjiä?

Älykkyyteen vaikuttaa perimä, ympäristön vaikutus sekä kasvatus ja kaikki haluavat lastensa pärjäävän elämässään. Mitä on tehtävissä? Harrastaminen alkaa yhä varhemmin: kun ennen harrastukset aloitettiin koululaisina, nyt pitää olla viimeistään 3-vuotiaana kalenteri täynnä. Opettajat kertovat tarinoita siitä, miten vaativia vanhemmat nykyään ovat ja vaativat erikoiskohtelua omalle lapselleen. Tiikeriäidit jo vanha ilmiö, mutta myös esim. Ruotsissa on yhä yleisempää, että vanhemmat hankkivat kotiin läksyapua lapsilleen. Entä jos oma lapsi onkin erityisen taitava ja lahjakas, miten siihen pitäisi suhtautua ja saako siitä sitten puhua ääneen? Kannustaako määrätietoisesti eteenpäin vai antaa lapsen olla lapsi?

Saako lapselta odottaa tai vaatia menestystä - ja millaista?

16.11. Viiniä vanhemmille! (6. lähetys)

Muusikko Samae Koskinen ja näyttelijä Niina Lahtinen puhuvat siitä, kuuluuko alkoholi lapsiperheen elämään. Saako lasin skumppaa ottaa raskaana ollessaan, entä lasten nähden? Pitäisikö pipoa kiristää vai löysätä?

Suomalaisten erittäin ongelmallinen suhtautuminen alkoholiin korostuu, kun aikuisista tulee vanhempia. Neuvolassa suositellaan täysraittiutta jo lasta suunnittelevalle, hyvä äiti ei imetysaikanakaan koske alkoholiin, eikä tiukimmin suhtautuvien mielestä edes vähän isompien lasten silmien edessä sovi kilistellä. Entä pitääkö vanhemman rajoittaa juomistaan vaikka lapset eivät olisi edes paikalla, koska vanhemmalla on vastuu lapsistaan aina - eikä itselle siis saa sattua mitään? Alkoholiin on meillä hyvin intohimoinen suhde lähes kaikilla, vaikka ongelmakäyttäjät rajattaisiinkin ulkopuolelle.

Meillä on pelkkiä kysymyksiä alkoholista ja siihen suhtautumisesta. Onko alkoholi ihmisen perusoikeus, josta vanhempikaan ei luovu? Onko känni todella paras tapa rentoutua? Onko absolutismi ainoa vaihtoehto? Jos alkoholi on vaarallista, miksi Ranskassa odottava äiti voi lantrata viininsä vedellä? Entä miten lapset oppivat suhtautumaan mitenkään normaalilla tavalla alkoholiin, jos se käytännössä on tabu ja mustavalkoinen asia - joko olet kännissä tai et juo lainkaan? Miksei koskaan sanota sitä, että imettäjän ei sovi juoda siksi, että lapsen vaippojen vaihto humalassa hoitopöydällä ei ole hyvä idea, vaan imettäjää pelotellaan sillä, että lapsi saa maidon mukana alkoholia ja humaltuu? Milloin meitä holhotaan liikaa ja milloin on kyse omasta vastuusta? Aikuiset suhtautuvat alkoholiin samalla tavalla kuin lapset sokeriin.

23.11. Nainen, pala lihaa (7. lähetys)

Malli Ninja Sarasalo ja entinen aikuisviihdetähti Henry Saari puhuvat siitä, miten naisen kehosta on moneksi. Kuinka raskaus, synnytys ja imetys ovat heittäytymistä luonnon armoille.

Lapsen saaminen mullistaa naisen ruumiin ja mielen. Suorittajanainen joutuu tai pääsee etenkin ensimmäisen lapsen kohdalla ehkä elämänsä ensimmäistä kertaa tilanteeseen, jossa asioita ei enää pysty hallitsemaan järjellä, koska biologia vie tilanteita. Naisen ruumis muuttuu odotusaikana itselle hyvinkin vieraaksi - ja joka tapauksessa uudenlaiseksi - synnytys on tapahtuma, josta harva puhuu totta ja imetyksen aikana oma ruumis valjastetaan puhtaasti hyötykäyttöön. Hienoa ja ikiaikaista sinänsä, mutta järjellä asioita hallitsemaan tottuneelle hyvin uutta, vierasta, pelottavaa ja hämmentävää. Puhutaan myös hallinnan tunteen menettämisestä.

Hallinnan tunteen menettäminen alkaa jo raskausaikana, kun nainen tuntee itsensä hautomoksi. Asiat eivät välttämättä etene siten kuin on suunnitellut, yllättäviä asioita voi tulla eteen kenelle tahansa. Synnytyksestä puhutaan ylistävin sanoin maailman kauneimpana tapahtumana, ihmeenä ja voimaannuttavana kokemuksena - harva kertoo, että tuskat ovat helvetilliset ja shokki melkoinen, kun näkee itsensä ensimmäistä kertaa tapahtuman jälkeen peilistä. Asiaan ei kuulu kertoa näistä asioista synnytykseen meneville, vaikka syytä ehkä olisi.

30.11. Tukkapölly takaisin? (8. lähetys)

Käsikirjoittaja Katri Manninen ja juontaja Esko Eerikäinen puhuvat siitä, mitä ovat kuri, kasvattaminen, rajat ja rakkaus. Sekä se epätietoisuus, johon nykyvanhemmat ovat näiden asioiden kanssa joutuneet.

Kasvatusohjeita tulee ovista ja ikkunoista, mitään ei saa enää tehdä, ettei lapselle tule paha mieli ja psykologisia ongelmia. Ei tukkapöllyä, ei jäähyjä eikä äiti saa edes sanoa, että tuli paha mieli kun löit, jotta lapsen psyyke ei vaurioidu. Mitä oikeasti saa tehdä, millaisia traumoja oikeasti lapset saavat? Missä kulkee vallankäytön ja väkivallan raja? Vai onko kyse siitä, että olemme nyt ajautuneet toiseen ääripäähän, jossa itse asiassa noudatamme lapsen suojelemisen sääntöjä omien lastemme psyyken kustannuksella. Milloin olemme ylisuojelevia, mikä pitäisi sallia? Toisaalta pitäisi kasvattaa lapsen ehdoilla, toisaalta kunnollisia lapsia.

Kasvatuksen keinot on viety, mutta vaatimukset eivät ole vähentyneet. Mitä keinoja voi käyttää nelivuotiaan husaarin hillitsemiseen? Äärimmäiset tilanteet ja tunteet tulevat eteen jokaiselle vanhemmalle - juuri silloin kun voimavarat ovat vähissä. Kun on nälkä, väsy, kipu tai vessahätä. Mitä tehdä, kun aggre puskee väkisin pintaan?

Miksi ylipäänsä haluamme, että lapsistamme kasvaa hyväkäytöksisiä tyyppejä, jotka voi viedä mihin tahansa? Onko kyseessä oikeasti oma kunnianhimomme ja suorittamistarpeemme, jossa lähinnä haluammekin todistaa, että olemme itse hyviä ihmisiä ja hyviä kasvattajia?

7.12. Kuolema kuittaa univelat (9. lähetys)

Super-Marjo ja muusikko Arttu Wiskari puhuvat jaksamisesta - unesta ja unettomuudesta, joka varsinkin vauvaperheissä on yksi keskeisimmistä elämän asioista.

Missä kaksi pikkulapsen vanhempaa kohtaa, ei aikaakaan, kun puhe kääntyy siihen yhteen asiaan: miten teillä nukutaan? Tällä viikolla puhumme siitä, mitä väsymys tekee vanhemmille, miten valvomisesta selviää ja tietenkin siitä, miten ihmeessä ne lapset saa nukkumaan.

Kaikki ennen lapsia -ajan valitus väsymyksestä hävettää sen jälkeen, kun on valvonut vauvan kanssa pari kuukautta. Väsymys on myös se asia, jota ihmiset etukäteen eniten “odottavat”, kun odottavat ensimmäistä lasta. Uni ja erityisesti unikoulu herättävät myös paljon tunteita: pitääkö vanhempien toimia täysin lapsentahtisesti ja väsyä hulluuden partaalle, vai voisiko lapsen unta yrittää ohjailla? Onko koko lapsentahtisuus neuvolamyytti ja kiintymysvanhempien propagandaa? Jos vanhemmat eivät nuku, eivät he jaksa olla hyviä vanhempia päivälläkään. Väsymys on usein se alkulähde, josta monet muut perheen ongelmat johtuvat: riidat vanhempien välillä, seksin puute, sosiaalisen elämän kuihtuminen, hermoilu lapsille. Toisaalta, vauva-aika on nopeasti ohi - pitäisikö väsymystä vain sietää?

14.12. Kaiken voi saada (10. lähetys)

Kiinteistötähti Mira Kasslin ja koomikko Ali Jahangiri puhuvat siitä, miten kaiken voi saada tai ainakin haluta saada. Miten laskea rimaa, lakata suorittamasta ja ehkä sillä keinoin saada kaiken.

Tällä kertaa puhumme perheen ja työn sovittamisesta yhteen. Emme asettele vastakkain kotiäitiyttä ja uraäitiyttä (koska se on väsynyttä ja kliseistä) vaan puhumme siitä, miten sekä työssä että kotona molemmat vanhemmat voisivat olla läsnä, onnistua ja tuntea riittävänsä. Käytännössä siis siitä, miten laskea omaa rimaansa suorittamisen suhteen. Ehkä ei haittaa, jos joka päivä ei tee itse ruokaa, jos pyykit jäävät pesemättä, jos pölykoirat vaanivat nurkissa tai jos tiskipöytä tursuaa. Ehkä sekään ei haittaa, jos lähtee töistä jo kello 15.30 hakemaan lasta päiväkodista. Tai jää kotiin hoitamaan sairasta lasta. Tai opettelee priorisoimaan töissä tärkeät asiat ja tekee vähemmän tärkeät vain puolella sydämellä. Pienillä ratkaisuilla voi saada paljon aikaan.

Asioiden laittaminen tärkeysjärjestykseen on keskeinen teema muutenkin. Millainen on perheen sisäinen työnjako? Miksi hyvä äiti ei pyydä apua, miksi kaikki pitää tehdä itse? Mikä on isän rooli tässä kaikessa? Millaisia vaihtoehtoja meillä tänä päivänä oikeasti on? Millaista on, kun töissä tuntee, että pitäisi olla lasten kanssa kotona ja kotona tuntee, että taas jäi työt tekemättä tai ne tulivat tehtyä puoliteholla? Miten asiat hoidetaan muualla - Ruotsissa isit jäävät kotiin, Ranskassa parikuiset pannaan päiväkotiin ja esimerkiksi USA:ssa äitiyslomat ovat naurettavan lyhyitä Suomeen verrattuna. Toki Suomessakaan kaikki eivät taloudellisista syistä pysty valitsemaan kolmen vuoden kotihoitoa.

Marja Hintikka Liveä emännöi kahden alle kolmivuotiaan äiti Marja Hintikka. Tukenaan hänellä sekä tv:ssä että radiossa ovat järjen ääni, kolmen pojan yh-äiti Jenny Lehtinen sekä intellektuelli, juuri isäksi tullut Heikki Soini. Lisäksi mukana on julkkisvieraita, joilla on painavaa asiaa ja yllättäviä mielipiteitä lapsista, kasvatuksesta tai parisuhteesta.

Tule yleisöksi Marja Hintikka Liven suoraan lähetykseen!


Marja Hintikka Live
Yle TV2 maanantaisin klo 21 alkaen 12.10.
Yle Puhe tiistaisin klo 16 alkaen 13.10.
yle.fi/mhl
#yleMHL
MHL Facebookissa
MHL Twitterissä
MHL Instagramissa

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.