Hyppää pääsisältöön

Mikä suojaa lapsen kehitystä isossa elämänmuutoksessa?

lapsi ja karttapallo
lapsi ja karttapallo Kuva: Yle, Tero Kyllönen lapsi ja karttapallo

Iso elämänmuutos voi tehdä turvallisen kodin huolten täyttämäksi. Kun vanhemman voimavarat ovat vähissä vaikkapa sairauden, taloudellisten ongelmien tai avioeron vuoksi, kaipaa lapsi tukea ja ymmärrystä myös kodin ulkopuolella. Lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä löytyy niin päiväkodista, koulusta kuin harrastustenkin parista.

– Lapsen selviytymisen kannalta arki on keskeinen asia ja yksi paikka missä arki tapahtuu on tietenkin koti. Miten kotona elämä sujuu, niin sillä on vaikutusta lasten hyvinvointiin, sanoo perheterapeutti Mika Niemelä.

Tuttu arki voi muuttua aivan toisenlaiseksi monestakin syystä. Vanhempien avioero, äidin tai isän sairaus ja vaikkapa taloudellisen tilanteen muuttuminen voi olla suuri asia myös lapsen näkökulmasta.

– Ja silloin kun vanhempi sairastuu tai perheen elämäntilanteeseen tulee iso muutos, jokin paineinen asia, niin on ymmärrettävä, että koti voi olla huolten täyttämä. Tai voi olla tilanne, jossa vanhempien voimavarat ei enää riitä.

Suojaavat tekijät ovat aika tavallisia arkisia asioita, jotka toistuvat siellä arkipäivässä. Ja jos ne toistuvat asiat ovat lasten hyvinvointia rakentavia, niin silloin ne ovat kohdallaan.

Muuttunut tilanne aiheuttaa lapsessa kysymyksiä ja muita tarpeita. Silloin on tärkeää tietää, että lapsen arki tapahtuu myös kodin ulkopuolella. Päivähoito ja koulu ovat kehitysympäristöjä, joissa on lasta varten aikuinen ihan niin kuin kotonakin.

– Jos ymmärretään, että minkälainen tämä lapsen elämäntilanne on, niin näitä lapsen kehitystä edistäviä asioita voidaan edistää oikeastaan kaikkien lapselle keskeisten ihmisten toimesta. Vanhemmat, päivähoidossa omahoitaja, koulussa opettaja, vapaa-aikana valmentaja ja myös ne ikätoverit.

Kun tärkeät ihmiset ymmärtävät lapsen tarpeita, ei ongelmia synny niin helposti. Siksi muuttuneesta elämäntilanteesta kannattaa puhua.

– Se voi olla tavanomaista päiväkodin ja kodin välistä yhteistyötä, istutaan alas ja mietitään, mikä lapsen tilanne on ja mitä päivähoidossa voidaan tehdä arkipäivien aikana ja mitä kotona tehdään ja tietyllä tapaa vedetään yhtä köyttä.

– Suojaavat tekijät ovat aika tavallisia arkisia asioita, jotka toistuvat siellä arkipäivässä. Ja jos ne toistuvat asiat ovat lasten hyvinvointia rakentavia, niin silloin ne ovat kohdallaan.

lapsi äidin sylissä
Lapsen kehitystä suojaavat asiat ovat usein arkisia - kotona, koulussa tai harrastusten parissa. lapsi äidin sylissä Kuva: Yle, Tero Kyllönen lapsi äidin sylissä

Lapset puheeksi

Lasten asiat voidaan ottaa puheeksi järjestelmällisesti, ja siihen on tarjolla myös työmenetelmä. Näin asia ei jää pelkästään vanhempien vastuulle, joilla on meneillään ylikuormittunut elämäntilanne.

– Lapset puheeksi –työmenetelmä on aikoinaan kehitetty THL:ssä, ja se kehitystyö jatkuu edelleen Suomen Mielenterveysseuran alla. Tämä on lyhyt keskustelu, jonka avulla voidaan saada iso hyöty.

– Tähän mennessä meidän systeemi on ollut se, että jos erikseen huomataan tarvetta, erikseen pyydetään, niin sitten yritetään järjestää jotain. Ja tässä painopiste kääntyisi niin, että työntekijän asiaksi tulisi kysyä.

Ajatus on, että lapset saavat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tuen kasvulle ja kehityksellensä siellä, missä he elävät arkea.

Menetelmä on ollut käytössä Raahen seutukunnassa jo vuodesta 2012. Siellä lasten hyvinvoinnista huolehtiminen näkyy jo korjaavan työn tarpeen vähenemisenä.

– Tällä on selvästi ollut vaikutusta lasten huostaanottolukuihin, ja myös lasten psykiatrian lähetteisiin. Ajatus on, että lapset saavat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tuen kasvulle ja kehityksellensä siellä, missä he elävät arkea.

– Korjaavat toimenpiteet, terapia ja nämä palvelut ovat äärimmäisen tärkeitä. En väheksy niitä, mutta täytyy ottaa ennaltaehkäisevä työ ihan eri tavalla todesta, mitä se on otettu tähän asti.

Lasten kasvun tukemiseksi tarvitaan puheen lisäksi konkreettisia tekoja.

– Jos ammattilaisia tai lapsen läheisiä kokoontuu yhteen lapsen kehityksestä, niin se palaveri päätetään siihen, mitä kukakin tekee ennen seuraavaa palaveria. Seuraavassa palaverissa voidaan katsoa, että teitkö oikeasti sen mitä lupasit? Että ne asiat eivät jää kesken tai puheen tasolle, ylätason terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, vaan ne menevät teoiksi sen lapsen arkeen.

Mika Niemelä on erikoissairaanhoitaja, perheteraputti ja tutkija, jonka väitöskirja käsitteli lasten psykososiaalista tukea tilanteessa, jossa vanhempi sairastaa syöpää. Hän on ollut mukana myös kehittämässä THL:ssä Lapset puheeksi –työmenetelmää, jonka kehittämistyö jatkuu edelleen Suomen Mielenterveysseuran alla. Tätä työmenetelmää Niemelä vie kentälle nyt kouluttajan ominaisuudessa.

Lisää ohjelmasta

Risto Laitila sekoittaa ruokasoodaa ja perusvoidetta.
Risto Laitila sekoittaa ruokasoodaa ja perusvoidetta. Kuva: Yle, Tero Kyllönen akuutin omalääkäri risto laitila ja toimittaja mikko penttilä
Kasvohierontakin auttaa Meretojan taudissa
Kasvohierontakin auttaa Meretojan taudissa Kuva: Yle/Atte Kaartinen akuutti
Marika Mattila
Marika Mattila Kuva: Yle, Marko Väänänen marika mattila
Lähikuva Azra Tayyebin kasvoista.
Lähikuva Azra Tayyebin kasvoista. Kuva: Tero Kyllönen / Yle Akuutti,sokeus,Azra Tayyebi