Hyppää pääsisältöön

Perfektionisti uupuu täydellistä tavoitellessaan

Mies tekee puutöitä.
Epäonnistumisen pelossa perfektionisti välttää työssään riskejä ja tarttuu usein vain tehtäviin, joissa menestys on taattu. Mies tekee puutöitä. Kuva: Yle, Jussi Kallioinen puutyöt

Täydellisyyteen pyrkiminen voi saada alkunsa jo lapsuudessa, jos ihminen kokee, että tulee arvostetuksi ja rakastetuksi vain onnistuneiden suoritusten kautta. Suorittamisen paine koettelee perfektionistin itsetuntoa eikä uupuminen ole lopulta kaukana.

Perfektionisti pyrkii aina parhaimpaansa.

– Ongelma on usein siinä, että se paras on epärealistinen tavoite. Hän pyrkii ottamaan kaikki mahdolliset asiat huomioon siinä mitä tekee, pyrkii havainnoimaan kaiken mahdollisen ja reagoimaan parhaimmalla mahdollisella tavalla. Usein se tarkoittaa sitä, että hän joutuu tekemään töitä tosi paljon, välillä ympäri vuorokauden, kuvailee psykoterapeutti Tiina Tuominen.

Yksityiskohtien hiomista loputtomiin

Tuominen toimii myös opintopsykologina Turun yliopistossa, jossa tapaa opinnäytetöihinsä juuttuneita opiskelijoita.

– Opiskelijat tekevät gradua tai kandityötä ihan äärimmilleen. He fiilaavat loputtomiin eivätkä uskalla antaa sitä eteenpäin tarkastettavaksi vaan tekevät ja tekevät. He eivät ole koskaan tyytyväisiä siihen vaan näkevät vain virheitä ja parannettavaa.

Perfektionisti pelkää epäonnistumista tai paljastumista keskinkertaiseksi. Huippusuoritusta tavoittelevalle työhön ryhtyminen on vaikeaa. Ilmiölle on olemassa jopa oma terminsä, ryhtymisrajoitteisuus. Myös lopettaminen on hankalaa.

– On tosi vaikeaa aloittaa asiaa, koska ajattelee, ettei ole vielä riittävästi hankkinut tietoa. Lopettaminen on vaikeaa siitä syystä, että kokee, että työ ei ole vielä valmis eikä täydellinen. Sitä ei voi päästää käsistään, toteaa Tuominen.

Psykoterapeutti Tiina Tuominen
Psykoterapeutti, opintopsykologi Tiina Tuominen. Psykoterapeutti Tiina Tuominen Kuva: Yle, Jussi Kallioinen tiina tuominen

Epäonnistumisen pelossa perfektionisti välttää työssään riskejä ja tarttuu usein vain tehtäviin, joissa menestys on taattu. Takaiskut lannistavat täydellisyyden tavoittelijan ja arvostelun hän ottaa hyvinkin henkilökohtaisesti. Perfektionisti saattaa vaatia toisiltakin paljon, mutta ankarin kriitikko hän on itselleen.

– Usein on kysymys ihmisestä, joka voi hakea hyväksyntää, kunnioitusta ja arvostusta muilta ihmisiltä, esimerkiksi työkavereilta tai esimieheltä. Tai sitten he ovat vaativia itseään kohtaan. He ovat ehkä oppineet ajattelemaan, että vain suorittamisen kautta saa arvostusta ja kunnioitusta, Tuominen selvittää.

Perfektionistille mikään ei riitä

Koska täydellisyyden saavuttaminen on mahdottomuus, perfektionisti ei kenties ole koskaan tyytyväinen siihen, mitä saavuttaa.

– Ikään kuin mikään ei riitä. Ei pysty olemaan onnellinen siitä, mitä on saanut aikaiseksi vaan tavoittelee koko ajan lisää. Tietysti se on loputon oravanpyörä, joka ei tunnu päättyvän koskaan. Jos täydellisyyden tavoittelu koskee muuta kuin työelämää, harrastusta, vanhemmuutta tai sosiaalista elämää, voi kokea, ettei saavuta niissäkään sitä mitä halusi.

Jos perfektionisti ei saavuta kovasta yrittämisestään huolimatta omia korkeita tavoitteitaan ja päämääriään, loppuvat hänen voimansa jossakin kohtaa.

– Siitä seuraa tietenkin ensin stressiä, sitten uupumista. Varmasti se vaikuttaa minäkäsitykseen ja itsetuntoon. Sitten ruvetaan murehtimaan jo tehtyjä virheitä tai virheitä, joita pelkää tekevänsä. Lopulta ihminen uupuu ja voi joutua kärsimään myös masennuksen oireista. Hän ei jaksa työelämässä, etenemisestä puhumattakaan, Tuominen toteaa.

Täydellisyyteen pyrkijä ei siis välttämättä etene urallaan, jos hän juuttuu taistelemaan yksityiskohtien kanssa. Silti parhaansa tekevä perfektionisti voi saavuttaa paljonkin, jos oma tavoite on korkealla, mutta silti saavutettavissa.

VIivottimella mitataan paperin ruudukoita.
VIivottimella mitataan paperin ruudukoita. Kuva: Yle, Jussi Kallioinen viivotin

– Silloin se toimii, jos tunnistaa omat voimavaransa ja resurssinsa. Silloin saavuttaa jotain mitä on halunnut, voi olla tyytyväinen siihen ja iloita siitä. Se taas tuo lisää hyvää itsetuntoa ja luottamusta, ja silloin se on hyvä asia. Tavoitteen pitää kuitenkin olla jollain tavalla realistinen tai kunnianhimoisuuden kestää vain jonkun tietyn ajan. Kukaan ei jaksa yliponnistella määräämättömän ajan, muistuttaa Tuominen.

Taito olla itselleen armollinen

Joku yrittääkin tietoisella hölläämisellä ja lekottelulla vähentää suorittamisen painetta ja stressiä.

– Toki löysäily ja laiskottelu tekee hyvää meille kaikille välillä. Mutta ehkä on syytä pysähtyä miettimään, mistä oikeastaan on kysymys, Tuominen huomauttaa.

Tiina Tuomisen mukaan perfektionisti on jo pitkällä, jos on havainnut tavoittelevansa täydellisyyttä.

– Kannattaa pysähtyä miettimään, minkälaisia asioita oikeastaan haluaa elämältä ja olla armollinen itselleen. Kaikille niille ei niin hyville tai epätarkoituksenmukaisille puolille. Myös niille negatiivisille tunteille, ettei ehkä pärjääkään kaikessa niin hyvin kuin oli ajatellut. Ehkä se ei ole edes tärkeää. Voisi miettiä, voiko saada iloa, onnea ja nautintoa myös joistain muista asioista kuin suorittamisesta liittyy se sitten työhön tai opiskeluun, Tuominen ehdottaa.

Mies ihailee tekemäänsä linnunpönttöä.
Mies ihailee tekemäänsä linnunpönttöä. Kuva: Yle, Jussi Kallioinen linnunpönttö

Asiantuntija: TIINA TUOMINEN, psykoterapeutti, psykologi, Turun yliopisto

Lisää ohjelmasta

Risto Laitila sekoittaa ruokasoodaa ja perusvoidetta.
Risto Laitila sekoittaa ruokasoodaa ja perusvoidetta. Kuva: Yle, Tero Kyllönen akuutin omalääkäri risto laitila ja toimittaja mikko penttilä
Kasvohierontakin auttaa Meretojan taudissa
Kasvohierontakin auttaa Meretojan taudissa Kuva: Yle/Atte Kaartinen akuutti
Marika Mattila
Marika Mattila Kuva: Yle, Marko Väänänen marika mattila
Lähikuva Azra Tayyebin kasvoista.
Lähikuva Azra Tayyebin kasvoista. Kuva: Tero Kyllönen / Yle Akuutti,sokeus,Azra Tayyebi
Kommentit