Hyppää pääsisältöön

Rasismi roihahti liekkiin Tampereen polttopulloiskuissa 1989

Kytevä muukalaisviha muuttui järjestelmällisiksi terroriteoiksi kesällä 1989, kun Tampereella alkoi kokonainen sarja maahanmuuttajiin kohdistettuja murhapolttoiskuja. Ulkomaalaisvastaisen ilmapiirin rohkaisemisesta syytettiin julkisuudessa myös Suomen maaseudun puoluetta.

Tampereella tapahtui heinäkuusta lokakuulle 1989 kymmenkunta polttopulloiskua tai sen yritystä. Hyökkäykset kohdistuivat ulkomaalaisten ravintolayrityksiin ja asuntoihin.

Kohteet edustivat eri kansallisuuksia ja uskontoja. Joukossa oli pakolaisina maahan tulleita mutta myös muita maahanmuuttajia, opiskelijoita jne. Suuri osa oli Suomen kansalaisia ja asunut maassa jo pitkään. Yhdistävänä tekijänä oli vain ulkomaalaistausta ja kantaväestöstä poikkeava ulkomuoto. Iskuissa vältyttiin henkilövahingoilta.

Ajankohtaisen Kakkosen asiaa käsittelevässä jutussa (ks. yllä) demarien puoluesihteeri Ulpu Iivari syytti muukalaispelon lietsomisesta hallituskumppaniaan Suomen maaseudun puoluetta. Tämän eräiden edustajien puheet pakolaisista merkitsivät hänestä ”luvan antamista polttopullojen heittäjille”.

Pakolaispolitiikan kiristämistä oli äänekkäimmin vaatinut SMP:n kansanedustaja Sulo Aittoniemi. Ex-poliisimies sanoutui jyrkästi irti Tampereen iskuista, mutta käänsi samalla poliittisten vastustajien esittämät yllytysepäilyt ovelasti näitä itseään vastaan. Aittoniemi näet vihjasi, että murhapolttojen tarkoituksena olisikin "joidenkin piirien" yritys herättää sääliä pakolaisia kohtaan.

"Ei pakolaisia syömään suomalaisten leipää"

Polttopulloiskujen ja SMP:n politiikan suhteen puiminen jatkui Ylen Lauantaisauna-ohjelmassa, jossa Aittoniemen kanssa aiheesta keskustelivat SDP:n Liisa Jaakonsaari, Keskustan Paavo Väyrynen ja SKDL:n Reijo Käkelä.

Me emme anna pakolaisten kävellä ylitsemme!― Kansanedustaja Sulo Aittoniemi

Aittoniemi kiisti ohjelmassa epäilyt rasismistaan mutta myönsi olevansa "lievän luokan nationalisti". Hän puolusti linjaansa vetoamalla oman maamme puutteenalaisiin, joiden leipää eivät pakolaiset saisi viedä. Suomen vuosittainen pakolaiskiintiö, jota kaavailtiin nostettavaksi viiteensataan, oli Aittoniemestä jo nyt liian suuri ja sitä tuli jatkossa päinvastoin pienentää.

Kun Jaakonsaari perusteli pakolaisten auttamista näiden hädänalaisella asemalla, Aittoniemi totesi tylysti "jokaisen kuolevan joskus". Suurin osa porukasta oli hänen mielestään joka tapauksessa liikkeellä taloudellisista syistä. "Demagogi ja huijari", lausui Jaakonsaari keskustelukumppanistaan.

Aittoniemen puoluetoveri Raimo Vistbacka kannatti hänkin pakolaispolitiikan tiukentamista, vaikka yltänytkään yhtä värikkääseen retoriikkaan kuin kollegansa. Vistbacka oli äkisti noussut politiikan takarivistä julkisuuteen Radio Ettanin äskettäisen haastattelun ansiosta. Siinä hän töksäytti kannattavansa toimittajan heittämää ideaa ”thaityttöjen” maahantuonnista, jolla ratkaistaisiin akattomien maalaismiesten ongelmat. Tuleva liikenneministeri joutui leikinlaskustaan pääministeri Harri Holkerin puhutteluun jo ennen kuin astui virkaansa.

Arjalaismonisteita ja kivien heittoa

Radion Tänään iltapäivällä -lähetyksessä Päivi Istala yhdisti polttopulloiskuihin "aittoniemeläiset, skinheadit ja pöyristyttäviä puheita pudottelevat poliitikot". Ulkomaalaisvastaisuus sai Tampereella myös puhtaasti fasistisia ulottuvuuksia. Toimittaja Kikka Rytkönen kertoo reportaasissaan muun muassa Tampereella levitellyistä "valkoisen vallan" monisteista, joissa "neekerien" ja "arjalaisten" älykkyyttä vertailtiin kallonmuotojen perusteella ja vaadittiin mustia ulos maasta..

Papereita jaettiin myös maahanmuuttajille tai pudotettiin heidän postiluukuistaan. Kadulla heitä syljeskeltiin ja seurattiin. Eivätkä ahdistelijat olleet pelkästään skinheadeja vaan myös "aivan tavallisen näköisiä miehiä".

Muukalaisvihan ilmaukset eivät rajoittuneet Tampereelle. Pakolaisvastainen mieliala nosti päätään esimerkiksi Kemissä. Siellä asuva 20-vuotias venepakolainen kertoo uhkailuista, nimittelystä ja auton kivittämisestä toisessa Tänään iltapäivällä -haastattelussa.

Koivisto ei huomannut rasismia

Ruotsinkielinen OBS-ohjelma pyysi lokakuussa 1989 presidentti Mauno Koivistoa kertomaan kantansa polttopulloiskuihin. Vielä tässäkin vaiheessa Koivisto luuli tapausten koskevan vain yhtä perhettä. Kuultuaan asian oikean tolan hän huomauttaa, että joka tapauksessa kyse oli ainoastaan Tampereesta.

Joku on heittänyt pullon, mutta sehän koskee vain yhtä henkilöä.― Presidentti Mauno Koivisto

Toimittaja tiukkaa, eivätkö rasistiset ilmiöt todellakaan huolettaneet presidenttiä. Tämä vastaa kysymällä, onko moisista ilmiöistä tutkimuksia, ja varoittaa ottamasta todesta kaikkea, mitä lehdet kirjoittavat. Viimeiseksi Koivisto vakuuttaa vielä, ettei ole tavannut yhtään rasistista henkilöä (käännöstekstitys puhuu vain "ilmiöstä").

Tampereen murhapolttotapaukset kuuluivat ensimmäisiin avoimiin hyökkäyksiin Suomessa asuvia maahanmuuttajia vastaan. Niitä edelsivät tihutyöt kahta pakolaisperhettä vastaan Vantaan Hakunilassa heinäkuussa 1989. Tampereen iskujen tekijöitä ei tiettävästi koskaan tavoitettu (ks. HS 1.9.1991).

Seuraavina vuosina rasistiset väkivallanteot jatkuivat. Polttopulloja käytettiin seuraavan kerran pakolaisia vastaan syyskuussa 1991, ja saman vuoden alussa tehtiin pommi-isku Valkealan vastaanottoasemalle.

Kommentit
  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Onnea Neil Hardwick! Tunnetko sitaatit ohjaajan teoksista?

    Muistatko, kuka sanoi nämä lauseet?

    Neil Hardwick täyttää 70 vuotta 22. heinäkuuta. Sen kunniaksi Areenaan julkaistaan lisää hänen ohjaamiaan sarjoja, jotka kutittelevat nauruhermoja. Sisko ja sen veli sekä Reinikainen ovat katsottavissa nyt. Tankki täyteen löytyy Areenasta jo ennestään.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

  • Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.

  • "Se oli satumaisen kaunis kesä" – Maitopojan muisteluita vuodelta 1955

    Bosse von Willebrandin muistelmia kesältä 1955.

    Vuonna 1955 toimittaja Bosse von Willebrand vietti ison osan kesästään soutuveneessä Espoon Suvisaariston selkää taittaen. Tuolloin 14-vuotias nuorimies toimitti maitoa ja muita tarpeita lähiseudun mökkiläisille veneellä. Miehen itse toimittama ja ohjaama Minns du sommaren -55? (1994) on tarina nuoruuden kesästä ja silloisen Suomen tapahtumista.

  • "Saaren ihmisen tulee aina tietää, mitä tekee" – Dokumenttipari kuvaa elämää autioituvassa Tammion saaressa 1970-luvulla

    Dokumenttipari kuvaa Tammion kalastajasaaren karua elämää.

    "Kun pohjatuuli tuivertaa ja ulkona on 26 astetta pakkasta, henkeä ei voi ulkona vetää", kuvailee Katri Suomalainen Tammion kalastajasaaren talvea. Esko Tommolan, Reijo Pasin ja Riitta-Sisko Jukkala-Benischin toimittamat dokumentit Saariston silmä sammuu (1970) ja Saariston silmä syttyy (1971) pureutuvat saaren viimeisten asukkaiden työntäytteiseen arkeen. Dokumenttien keskiössä on pariskunta Katri ja Vilho Suomalainen, jotka ovat asuneet saarella vuosikymmenien ajan.