Hyppää pääsisältöön

Rasismi roihahti liekkiin Tampereen polttopulloiskuissa 1989

Kytevä muukalaisviha muuttui järjestelmällisiksi terroriteoiksi kesällä 1989, kun Tampereella alkoi kokonainen sarja maahanmuuttajiin kohdistettuja murhapolttoiskuja. Ulkomaalaisvastaisen ilmapiirin rohkaisemisesta syytettiin julkisuudessa myös Suomen maaseudun puoluetta.

Tampereella tapahtui heinäkuusta lokakuulle 1989 kymmenkunta polttopulloiskua tai sen yritystä. Hyökkäykset kohdistuivat ulkomaalaisten ravintolayrityksiin ja asuntoihin.

Kohteet edustivat eri kansallisuuksia ja uskontoja. Joukossa oli pakolaisina maahan tulleita mutta myös muita maahanmuuttajia, opiskelijoita jne. Suuri osa oli Suomen kansalaisia ja asunut maassa jo pitkään. Yhdistävänä tekijänä oli vain ulkomaalaistausta ja kantaväestöstä poikkeava ulkomuoto. Iskuissa vältyttiin henkilövahingoilta.

Ajankohtaisen Kakkosen asiaa käsittelevässä jutussa (ks. yllä) demarien puoluesihteeri Ulpu Iivari syytti muukalaispelon lietsomisesta hallituskumppaniaan Suomen maaseudun puoluetta. Tämän eräiden edustajien puheet pakolaisista merkitsivät hänestä ”luvan antamista polttopullojen heittäjille”.

Pakolaispolitiikan kiristämistä oli äänekkäimmin vaatinut SMP:n kansanedustaja Sulo Aittoniemi. Ex-poliisimies sanoutui jyrkästi irti Tampereen iskuista, mutta käänsi samalla poliittisten vastustajien esittämät yllytysepäilyt ovelasti näitä itseään vastaan. Aittoniemi näet vihjasi, että murhapolttojen tarkoituksena olisikin "joidenkin piirien" yritys herättää sääliä pakolaisia kohtaan.

"Ei pakolaisia syömään suomalaisten leipää"

Polttopulloiskujen ja SMP:n politiikan suhteen puiminen jatkui Ylen Lauantaisauna-ohjelmassa, jossa Aittoniemen kanssa aiheesta keskustelivat SDP:n Liisa Jaakonsaari, Keskustan Paavo Väyrynen ja SKDL:n Reijo Käkelä.

Me emme anna pakolaisten kävellä ylitsemme!― Kansanedustaja Sulo Aittoniemi

Aittoniemi kiisti ohjelmassa epäilyt rasismistaan mutta myönsi olevansa "lievän luokan nationalisti". Hän puolusti linjaansa vetoamalla oman maamme puutteenalaisiin, joiden leipää eivät pakolaiset saisi viedä. Suomen vuosittainen pakolaiskiintiö, jota kaavailtiin nostettavaksi viiteensataan, oli Aittoniemestä jo nyt liian suuri ja sitä tuli jatkossa päinvastoin pienentää.

Kun Jaakonsaari perusteli pakolaisten auttamista näiden hädänalaisella asemalla, Aittoniemi totesi tylysti "jokaisen kuolevan joskus". Suurin osa porukasta oli hänen mielestään joka tapauksessa liikkeellä taloudellisista syistä. "Demagogi ja huijari", lausui Jaakonsaari keskustelukumppanistaan.

Aittoniemen puoluetoveri Raimo Vistbacka kannatti hänkin pakolaispolitiikan tiukentamista, vaikka yltänytkään yhtä värikkääseen retoriikkaan kuin kollegansa. Vistbacka oli äkisti noussut politiikan takarivistä julkisuuteen Radio Ettanin äskettäisen haastattelun ansiosta. Siinä hän töksäytti kannattavansa toimittajan heittämää ideaa ”thaityttöjen” maahantuonnista, jolla ratkaistaisiin akattomien maalaismiesten ongelmat. Tuleva liikenneministeri joutui leikinlaskustaan pääministeri Harri Holkerin puhutteluun jo ennen kuin astui virkaansa.

Arjalaismonisteita ja kivien heittoa

Radion Tänään iltapäivällä -lähetyksessä Päivi Istala yhdisti polttopulloiskuihin "aittoniemeläiset, skinheadit ja pöyristyttäviä puheita pudottelevat poliitikot". Ulkomaalaisvastaisuus sai Tampereella myös puhtaasti fasistisia ulottuvuuksia. Toimittaja Kikka Rytkönen kertoo reportaasissaan muun muassa Tampereella levitellyistä "valkoisen vallan" monisteista, joissa "neekerien" ja "arjalaisten" älykkyyttä vertailtiin kallonmuotojen perusteella ja vaadittiin mustia ulos maasta..

Papereita jaettiin myös maahanmuuttajille tai pudotettiin heidän postiluukuistaan. Kadulla heitä syljeskeltiin ja seurattiin. Eivätkä ahdistelijat olleet pelkästään skinheadeja vaan myös "aivan tavallisen näköisiä miehiä".

Muukalaisvihan ilmaukset eivät rajoittuneet Tampereelle. Pakolaisvastainen mieliala nosti päätään esimerkiksi Kemissä. Siellä asuva 20-vuotias venepakolainen kertoo uhkailuista, nimittelystä ja auton kivittämisestä toisessa Tänään iltapäivällä -haastattelussa.

Koivisto ei huomannut rasismia

Ruotsinkielinen OBS-ohjelma pyysi lokakuussa 1989 presidentti Mauno Koivistoa kertomaan kantansa polttopulloiskuihin. Vielä tässäkin vaiheessa Koivisto luuli tapausten koskevan vain yhtä perhettä. Kuultuaan asian oikean tolan hän huomauttaa, että joka tapauksessa kyse oli ainoastaan Tampereesta.

Joku on heittänyt pullon, mutta sehän koskee vain yhtä henkilöä.― Presidentti Mauno Koivisto

Toimittaja tiukkaa, eivätkö rasistiset ilmiöt todellakaan huolettaneet presidenttiä. Tämä vastaa kysymällä, onko moisista ilmiöistä tutkimuksia, ja varoittaa ottamasta todesta kaikkea, mitä lehdet kirjoittavat. Viimeiseksi Koivisto vakuuttaa vielä, ettei ole tavannut yhtään rasistista henkilöä (käännöstekstitys puhuu vain "ilmiöstä").

Tampereen murhapolttotapaukset kuuluivat ensimmäisiin avoimiin hyökkäyksiin Suomessa asuvia maahanmuuttajia vastaan. Niitä edelsivät tihutyöt kahta pakolaisperhettä vastaan Vantaan Hakunilassa heinäkuussa 1989. Tampereen iskujen tekijöitä ei tiettävästi koskaan tavoitettu (ks. HS 1.9.1991).

Seuraavina vuosina rasistiset väkivallanteot jatkuivat. Polttopulloja käytettiin seuraavan kerran pakolaisia vastaan syyskuussa 1991, ja saman vuoden alussa tehtiin pommi-isku Valkealan vastaanottoasemalle.

Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.