Hyppää pääsisältöön

Julkkismäyrät talviunille – muistoksi jäi eväsrasiallinen kakkaa!

Minna Pyykkö ja Markku Sipi matkaavat mäyrän pesälle
Tuuli vei Markun lippiksen ja Minnasta se on hauskaa. Minna Pyykkö ja Markku Sipi matkaavat mäyrän pesälle Kuva: Markku Sipi / Yle, kuvakaappaus mäyrä

TV1:n Ulos luontoon Kevätseurannasta tähdiksi nousseet mäyrät alkavat hiljalleen valmistautua talviunille. Yle Luonnon Minna Pyykkö ja Markku Sipi kävivät julkkismäyrien pesällä viimeistä kertaa. Samalla Minna täytti Markun eväsrasian julkkisten kakalla.

Yle Luonto on seurannut mäyrien elämää keväästä saakka valvontakameroiden kautta. Koska valvontakamerat näyttävät vain pienen osan mäyrän elinpiiristä, on suoranainen velvollisuus näyttää, miten komeissa maisemissa mäyrät elävät. Samalla on aika heittää hyvästit.

Haikeuden lisäksi ilmassa on myös juhlan tuntua. Tuttuun tapaansa Markku kantaa videokameraa ja Minna pääsee maahan möyrimään.

– Jos jotain olen oppinut käsikirjoittajana ja ohjaajana, niin, sen että Minnan kanssa kannattaa kuvausvermeet olla mukana. Se on niin yllytyshullu, että lähtee mukaan lähes mihin tahansa, toteaa Markku.

– Nytkin sen sai houkuteltua sukeltamaan mäyrän pesään, hän jatkaa.

– Markku taas on niin hyväuskoinen, että tyhjensi minulle eväsrasiansa mitään kyselemättä, Minna hymyilee.

Katso, missä julkkismäyrät elävät!

Mäyrällä on edelleen haittaeläimen maine. Mäyrän kerrotaan syövän lintujen poikasia ja munia, mutta tarinat eivät vastaa totuutta. Tutkimukset osoittavat, että mäyrä on kaikkiruokainen eläin, mutta lintujen poikaset ja munat ovat sille pikemminkin onnekas sattuma kuin tavoitteellisen saalistuksen tulos. Mäyrä syö, mitä löytää, enimmäkseen kastelieroja.

Minna halusi selvittää julkkismäyrän ruokavalion. Ja ulostenäytettä tarvittiin näyterasia.

Markku sai harvinaislaatuisen tilaisuuden koskettaa mäyrän kuonoa. Sisäpuolelta.

– Markun eväsrasia oli ainut astia, joka sillä hetkellä oli saatavilla, Minna huomauttaa.

Kakkanäytteet kiikutettiin Luonnontieteelliselle keskusmuseolle tarkempia tutkimuksia varten. Sattumalta samaan aikaan museolla täytettiin tapaturmaisesti kuollutta mäyrää. Markku sai harvinaislaatuisen tilaisuuden koskettaa mäyrän kuonoa - sisäpuolelta.

Kakka on tarinoita täynnä

Vaikka ulosteen tonkiminen saattaa vaikuttaa inhottavalta tai huvittavaltakin, kätkee kakka sisäänsä valtavan määrän tietoa. Mäyrien vessakuoppia ja niiden sisältöä tutkimalla on opittu paljon mm. mäyrien reviireistä.

Tiedetään, että Suomen mäyrät jakavat reviirinsä auliimmin muiden mäyrien kanssa kuin ulkomaiset sukulaisensa. Lisäksi mäyrillä on yksilöllisiä makutottumuksia. Samalla alueella elävät mäyrät herkuttelevat eri ruokalajeilla. Toinen tykkää enemmän sammakoista, toinen hyönteisistä.

Mutta kiinnostavinta tietysti on meidän tv-mäyrämme lempiruoka. Uskokaa pois, kakasta auennut maailma on hurjan kaunis.

Mitä julkkismäyrä on syönyt?

Kovakuoriaisia ja muita hyönteisiä. Kasveja, joiden siemenet jäivät tunnistamatta, ja multaa. Käyttämämme siivilän silmäkoko oli liian suuri, jotta siihen olisi tarttunut esim. kastelierojen sukasia. Eläinten luita tai karvoja ei löytynyt.

Olemme Yle Luonnon toimituksessa erittäin kiitollisia mäyrille, joiden elämää olemme saaneet seurata keväästä lähtien. Lisäksi kiitämme Metsähallitusta ja Puolustusvoimia yhteistyöstä mäyrähankkeen tiimoilta sekä mukana olleita asiantuntijoita.

Mäyrä on salaperäinen metsiemme asukki, joka liikkuu pääasiassa silloin kun me ihmiset nukumme ja viettää 2/3 elämästään maan alla. Näiden kuukausien aikana olemme oppineet mäyrästä paljon.

Mikäli joku episodi on jäänyt näkemättä tai haluat muuten vaan muistella julkkismäyrien elämää, alle on listattu kuluneen vuoden aikana tehtyjä dokumentteja julkaisujärjestyksessä.

Kesän 2015 tapahtumia: poikasten syntymä ja varttuminen

Klippejä Kevätseurannasta eli kuinka tähti syttyi ja sitten niitä olikin kaksi

Kommentit
  • Katso ja ällisty! – Itämeren syvyyksissä asustelee supersankareita ja fossiileja

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Itämeren syvyyksissä elää olentoja, joista moni ei ehkä ole koskaan kuullutkaan. Esimerkiksi kampelalla on supersankaritaitoja. Se osaa naamioitus lähes näkymättömäksi. Kampela vaihtaa väriään sen mukaan, minkä värisellä pohjalla se lötköttää. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Neljäs ja viimeinen osa julkaistaan 24.7.

  • Sinisimpukka on uskomaton vedenpuhdistamo – upeat kuvat vievät sinut Itämeren sinisimpukkariutoille

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Sinisimpukka on erittäin herkkä suolaisuuden laskulle, ja ilmastonmuutos on sille vakava uhka. Itämeri muuttuu radikaalisti, jos sinisimpukat häviävät tai taantuvat. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Kolmas osa julkaistaan 22.7.

  • Meriajokas on tärkeä, kaunis ja hyvin herkkä – katso henkeäsalpaavat kuvat Itämerestä

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Meriajokas on erityisen herkkä muutokselle. Sen levinneisyys rajoittuu siksi lounaissaaristoon, jossa se kasvaa puhtailla hiekkapohjilla. Laji on erittäin herkkä rehevöitymiselle, ja meriajokkaan elintila on siksi kaventunut huomattavasti. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Toinen osa julkaistaan 20.7.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Katso ja ällisty! – Itämeren syvyyksissä asustelee supersankareita ja fossiileja

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Itämeren syvyyksissä elää olentoja, joista moni ei ehkä ole koskaan kuullutkaan. Esimerkiksi kampelalla on supersankaritaitoja. Se osaa naamioitus lähes näkymättömäksi. Kampela vaihtaa väriään sen mukaan, minkä värisellä pohjalla se lötköttää. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Neljäs ja viimeinen osa julkaistaan 24.7.

  • Sinisimpukka on uskomaton vedenpuhdistamo – upeat kuvat vievät sinut Itämeren sinisimpukkariutoille

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Sinisimpukka on erittäin herkkä suolaisuuden laskulle, ja ilmastonmuutos on sille vakava uhka. Itämeri muuttuu radikaalisti, jos sinisimpukat häviävät tai taantuvat. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Kolmas osa julkaistaan 22.7.

  • Meriajokas on tärkeä, kaunis ja hyvin herkkä – katso henkeäsalpaavat kuvat Itämerestä

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Meriajokas on erityisen herkkä muutokselle. Sen levinneisyys rajoittuu siksi lounaissaaristoon, jossa se kasvaa puhtailla hiekkapohjilla. Laji on erittäin herkkä rehevöitymiselle, ja meriajokkaan elintila on siksi kaventunut huomattavasti. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Toinen osa julkaistaan 20.7.