Lakiammattilaisista ja heidän tarjoamistaan palveluista on vaikea ottaa selvää. Lakiapua tarvitsevan on vaikea tietää paljonko työtä ja millaista ammattitaitoa esimerkiksi perukirjan laatiminen oikeasti vaatii. Sattumanvaraiselta tuntuva hinnoittelu ja sekava ammattinimikkeistö hämmentävät soppaa entisestään.
Asianajajan markkinointivaltti on suojattu ammattinimike
Asianajaja Tapani Norros on Asianajajaliiton perheoikeuden asiantuntijaryhmän jäsen. Hän suosittelee perunkirjoituksen tekijäksi perintöoikeuteen perehtynyttä asianajajaa.
— Kyllähän perunkirjoituksen voi tehdä vaikka kylän eläkkeelle jäänyt konstaapeli, mutta jos perukirja laaditaan väärin, niin sen oikaiseminen jälkeenpäin hidastaa perinnönjakoa ja lisää kustannuksia. Asianajajaliiton jäseneksi ei edes pääse ilman tarpeellista ammattitaitoa. Asianajajan ammattinimike on jo yksi hyvä valintakriteeri, sanoo Norros.
— Lisäksi jos toimisto mainostaa hoitavansa perhe- ja perintöoikeusjuttuja, niin silloin niitä pitää myös osata hoitaa. Muuten kyseessä on harhaanjohtava markkinointi.
Perunkirjoitusten hinta asettuu Helsingissä asianajajan tekemänä 1200-2000€:n nurkille.
Hintaakin kannattaa pitää yhtenä valintaperusteena. Halvin ei ole paras, mutta ei välttämättä kalleinkaan.
— Jos esimerkiksi perunkirjoituksen hinta poikkeaa kovasti ylös- tai alaspäin keskimääräisestä, on syytä kysyä miksi. Esimerkiksi omalla nettisivullani on hinnasto, jossa selitetään laskutusperusteet. Itse laskutan perunkirjoituksesta tietyn prosenttimäärän pesän arvosta. Jos laskutusperusteena on tuntihinta, pitää osata antaa arvio siitä, montako tuntia työhön menee.
Lakiammattilaisen valinnassa Norros kehottaa kuuntelemaan myös puskaradiota.
Vertailu vaatii viitseliäisyyttä
Lakipalveluiden markkinointi on Suomessa vielä miltei pelkästään asianajo- ja lakiasiaintoimistojen nettisivujen varassa. Asiakas joutuu surffaamaan sivustolta toiselle ja arvailemaan lakiammattilaisen sopivuutta omiin tarpeisiinsa. Kaikki asianajajat eivät edes kerro hintojaan nettisivuillaan. Asianajajaliitosta kerrotaan, että asianajajien hinnastot pitää olla nähtävillä asianajotoimistoissa.
Jos lakipalvelua tarvitsevan henkilökohtainen puskaradio vaikenee, asianajajan tai lakimiehen joutuu valitsemaan käytännössä sokkona. Jotain apuja on. Asianajajaliiton rekisteristä voi toki helposti tarkistaa, onko asianajajaksi itseään väittävä lakimies liiton jäsen. Asiakaskokemusten selvittäminen vaatii jo enemmän, mutta sekin on joiltain osin mahdollista.
Asianajajaliitosta luvataan kertoa, onko tietystä asianajajasta tehty kanteluita asianajajien toimintaa valvovalle Valvontalautakunnalle. Valvontalautakunnan tekemä tapausseloste on myös mahdollista pyytää itselleen. Siitä selviää, onko kantelu ollut Valvontalautakunnan mielestä aiheellinen, ja millaisia seuraamuksia asianajajalle on aiheutunut. Tästä mahdollisuudesta ei kuitenkaan Valvontalautakunnan tai Asianajajaliiton nettisivuilla kerrota.
Ensimmäinen lakiammattilaisten kilpailutuspalvelu pyrkii markkinoille
Lakiammattilaisten ammattinimikkeet
- Lakimies ( arkikielessä myös juristi) = Oikeustieteellinen yliopistotutkinnon suorittanut henkilö (OTM)
- Varatuomari (VT) = Tuomioistuinharjoittelun suorittanut lakimies
- Asianajaja = Lakimies, jolla vähintään neljän vuoden oikeudellinen työkokemus ja erikseen suoritettu asianajajatutkinto. Kaikki asianajajat ovat Asianajajaliiton jäseniä ja työskentelevät vain asianajotoimistoissa.
- Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja = ”Lupalakimies” = Lakimies, jolla on lupa toimia oikeudenkäyntiavustajana. Luvan saamisen edellytyksenä mm. lakimiestutkinto ja vähintään vuoden oikeudenkäyntiasiamiehen tehtäviin perehdyttävä työkokemus.
- Julkinen oikeusavustaja = Valtion oikeusaputoimistossa työskentelevä lakimies, osa oikeusavustajista on myös asianajajia.
Lähde: Suomen Asianajajaliitto
Netissä voi nykyään kilpailuttaa helposti vaikkapa sähkön hintaa, vakuutuksia tai autohuoltoa. Lakialalla tällaisten palveluiden puute on silmiinpistävää.
Alan pioneeri Suomessa on Lakivälitys.fi, jonka kautta asiakas voi vertailla asianajajia ja lakimiehiä, sekä pyytää tarjouksia anonyymisti. Asiakkaat voivat myös kirjoittaa palvelussa olevista lakiammattilaisista omat arvionsa.
— Ideamme on tarjota ensinnäkin asianajajille ja lakimiehille alusta, jossa he voivat totuudenmukaisesti kertoa itsesään. Sitten tarjoamme lakipalveluita tarvitseville alustan, jossa he voivat vertailla juristeja ja tutustua muiden asiakkaiden tekemiin arvioihin, kertoo Lakivälityksen toimitusjohtaja Ville Kaituri.
Perukirjan hinta Lakivälitys.fi:n kautta kilpailutettuna on Kaiturin mukaan 300-500€.
— Mutta silloin on todellakin kyse ihan perustilanteesta, eli tässä on omaisuus ja tässä on velat. Perimysjärjestys on selvä, eikä testamentissa ole mitään monimutkaisia säädöksiä omaisuuden jakautumisesta. Jos on omaisuutta ulkomailla tai riitaa omistussuhteista, niin silloin työmäärä on suurempi ja hintakin kalliimpi, muistuttaa Kaituri.
Miksi lakialalla ei ole avointa kilpailua?
Juridiikassa on Ville Kaiturin mukaan ns. hyvä myyntitilanne. Kyseessä on yleensä suhteellisen suuri summa rahaa ja lakiasiat ovat monimutkaisia. Lakiammattilaisen puoleen käännytään, koska oma tietämys ei riitä. Asiakas ei myöskään osaa arvioida työmäärää, mitä yksittäiseen toimeksiantoon menee.
— Ihan samasta työstä voidaan lakimarkkinoilla laskuttaa yhtä hyvin 500 tai 1500 euroa. Voi olla, että 1500 euron tekijä on tosi pätevä, eikä tule yhtään pilkkuvirhettä, mutta palvelu ei missään tapauksessa ole sen hinnan arvoinen.
Lakipalveluiden etsiminen ja tarjouspyyntöjen esittäminen on Lakivälityksessä ilmaista. Palveluitaan tarjovilta juristeilta laskutetaan ns. yhteydenottomaksu siinä vaiheessa kun asiakas hyväksyy saamansa tarjouksen. Yhteydenottomaksu on 10€, 30€ tai 50€ tapauksen laajuudesta riippuen.
Suomen Asianajajaliitto onkritisoinut ammattilehdessään Lakivälitys -palvelun toimintaa ja epäillyt sen vaarantavan asianajajilta edellytettävää riippumattomuutta. Asianajajaliitossa ollaan erityisesti huolestuneita Lakivälityksen yhteydenottomaksusta. Liitossa tulkitaan, että yhteydenottomaksu on asianajajien ammattisääntöjen vastainen, koska siinä maksetaan toimeksiannon saamisesta kolmannelle osapuolelle.
Ville Kaituri ei ymmärrä Asianajajaliiton kantaa.
— Mielestämme on reilua, että juristi maksaa silloin kun hän saa uuden asiakkaan. Jos pakottaisimme maksamaan kuukausimaksua, niin silloin laskuttaisimme turhasta, varsinkin kun monien juristien työtilanne vaihtelee eivätkä he välttämättä ehdi ottaa uusia asiakkaita koko ajan, perustelee Kaituri.
Jos juristi kokee kuukausittaisen maksun itselleen paremmaksi vaihtoehdoksi, sekin on Lakivälityksessä mahdollinen.
— Palvelu on lakimiesten markkinointiin tehty, tähdentää Kaituri.
Avoin hintakilpailu ja vertailumahdollisuus on Kaiturin mukaan jo näkynyt Lakivälitys.fi -palvelussa hintahaitarin kaventumisena ja kokonaishintatason laskuna.
— Kalleimmat juristit ovat joko laskeneet hintojaan tai sitten lopettaneet palvelun aktiivisen käytön.
Lakivälityksen kautta tarjottujen palveluiden hinta on tällä hetkellä noin 150-200€/tunti.
— Hyväksymme palveluumme ainoastaan koulutettuja juristeja, joilla on kaikin puolin kunnossa oleva yritys. Tarkistamme lakimiesten pätevyydet Asianajajaliiton ja lupalakimiesten rekistereistä. Seuraamme myös asiakkaiden kirjoittamia arvioita. Tarkistamme kaikki tarjouspyynnöt etukäteen asiakkaiden yksityisyyttä suojataksemme, eli liian yksityiskohtaisia tietoja ei tarjouspyyntövaiheessa lakimiehille toimiteta.
— Asiakkaankin pitää kuitenkin muistaa, että Lakivälitys.fi tarjoaa ainoastaan alustan, emme siis ole millään tavalla osapuolena palvelun kautta valitun lakiammattilaisen ja palvelun ostajan välillä, tähdentää Kaituri.
