Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Lakipalveluiden vertailu venyttää pinnaa ja vie aikaa

Lakikirjoja tuomioistuimen pöydällä.
Lakikirjoja tuomioistuimen pöydällä. Kuva: Yle/ Antti Eintola lakikirjat

Lakiammattilaisista ja heidän tarjoamistaan palveluista on vaikea ottaa selvää. Lakiapua tarvitsevan on vaikea tietää paljonko työtä ja millaista ammattitaitoa esimerkiksi perukirjan laatiminen oikeasti vaatii. Sattumanvaraiselta tuntuva hinnoittelu ja sekava ammattinimikkeistö hämmentävät soppaa entisestään.

Asianajajan markkinointivaltti on suojattu ammattinimike

Asianajaja Tapani Norros on Asianajajaliiton perheoikeuden asiantuntijaryhmän jäsen. Hän suosittelee perunkirjoituksen tekijäksi perintöoikeuteen perehtynyttä asianajajaa.

Tapani Norros
Tapani Norros Tapani Norros Kuva: Yle tapani norros

— Kyllähän perunkirjoituksen voi tehdä vaikka kylän eläkkeelle jäänyt konstaapeli, mutta jos perukirja laaditaan väärin, niin sen oikaiseminen jälkeenpäin hidastaa perinnönjakoa ja lisää kustannuksia. Asianajajaliiton jäseneksi ei edes pääse ilman tarpeellista ammattitaitoa. Asianajajan ammattinimike on jo yksi hyvä valintakriteeri, sanoo Norros.

— Lisäksi jos toimisto mainostaa hoitavansa perhe- ja perintöoikeusjuttuja, niin silloin niitä pitää myös osata hoitaa. Muuten kyseessä on harhaanjohtava markkinointi.

Perunkirjoitusten hinta asettuu Helsingissä asianajajan tekemänä 1200-2000€:n nurkille.― Tapani Norros

Hintaakin kannattaa pitää yhtenä valintaperusteena. Halvin ei ole paras, mutta ei välttämättä kalleinkaan.

— Jos esimerkiksi perunkirjoituksen hinta poikkeaa kovasti ylös- tai alaspäin keskimääräisestä, on syytä kysyä miksi. Esimerkiksi omalla nettisivullani on hinnasto, jossa selitetään laskutusperusteet. Itse laskutan perunkirjoituksesta tietyn prosenttimäärän pesän arvosta. Jos laskutusperusteena on tuntihinta, pitää osata antaa arvio siitä, montako tuntia työhön menee.

Lakiammattilaisen valinnassa Norros kehottaa kuuntelemaan myös puskaradiota.

Vertailu vaatii viitseliäisyyttä

Lakipalveluiden markkinointi on Suomessa vielä miltei pelkästään asianajo- ja lakiasiaintoimistojen nettisivujen varassa. Asiakas joutuu surffaamaan sivustolta toiselle ja arvailemaan lakiammattilaisen sopivuutta omiin tarpeisiinsa. Kaikki asianajajat eivät edes kerro hintojaan nettisivuillaan. Asianajajaliitosta kerrotaan, että asianajajien hinnastot pitää olla nähtävillä asianajotoimistoissa.

Jos lakipalvelua tarvitsevan henkilökohtainen puskaradio vaikenee, asianajajan tai lakimiehen joutuu valitsemaan käytännössä sokkona. Jotain apuja on. Asianajajaliiton rekisteristä voi toki helposti tarkistaa, onko asianajajaksi itseään väittävä lakimies liiton jäsen. Asiakaskokemusten selvittäminen vaatii jo enemmän, mutta sekin on joiltain osin mahdollista.

Asianajajaliitosta luvataan kertoa, onko tietystä asianajajasta tehty kanteluita asianajajien toimintaa valvovalle Valvontalautakunnalle. Valvontalautakunnan tekemä tapausseloste on myös mahdollista pyytää itselleen. Siitä selviää, onko kantelu ollut Valvontalautakunnan mielestä aiheellinen, ja millaisia seuraamuksia asianajajalle on aiheutunut. Tästä mahdollisuudesta ei kuitenkaan Valvontalautakunnan tai Asianajajaliiton nettisivuilla kerrota.

Ensimmäinen lakiammattilaisten kilpailutuspalvelu pyrkii markkinoille

Lakiammattilaisten ammattinimikkeet

  • Lakimies ( arkikielessä myös juristi) = Oikeustieteellinen yliopistotutkinnon suorittanut henkilö (OTM)
  • Varatuomari (VT) = Tuomioistuinharjoittelun suorittanut lakimies
  • Asianajaja = Lakimies, jolla vähintään neljän vuoden oikeudellinen työkokemus ja erikseen suoritettu asianajajatutkinto. Kaikki asianajajat ovat Asianajajaliiton jäseniä ja työskentelevät vain asianajotoimistoissa.
  • Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja = ”Lupalakimies” = Lakimies, jolla on lupa toimia oikeudenkäyntiavustajana. Luvan saamisen edellytyksenä mm. lakimiestutkinto ja vähintään vuoden oikeudenkäyntiasiamiehen tehtäviin perehdyttävä työkokemus.
  • Julkinen oikeusavustaja = Valtion oikeusaputoimistossa työskentelevä lakimies, osa oikeusavustajista on myös asianajajia.

Lähde: Suomen Asianajajaliitto

Netissä voi nykyään kilpailuttaa helposti vaikkapa sähkön hintaa, vakuutuksia tai autohuoltoa. Lakialalla tällaisten palveluiden puute on silmiinpistävää.

Alan pioneeri Suomessa on Lakivälitys.fi, jonka kautta asiakas voi vertailla asianajajia ja lakimiehiä, sekä pyytää tarjouksia anonyymisti. Asiakkaat voivat myös kirjoittaa palvelussa olevista lakiammattilaisista omat arvionsa.

— Ideamme on tarjota ensinnäkin asianajajille ja lakimiehille alusta, jossa he voivat totuudenmukaisesti kertoa itsesään. Sitten tarjoamme lakipalveluita tarvitseville alustan, jossa he voivat vertailla juristeja ja tutustua muiden asiakkaiden tekemiin arvioihin, kertoo Lakivälityksen toimitusjohtaja Ville Kaituri.

Perukirjan hinta Lakivälitys.fi:n kautta kilpailutettuna on Kaiturin mukaan 300-500€.

— Mutta silloin on todellakin kyse ihan perustilanteesta, eli tässä on omaisuus ja tässä on velat. Perimysjärjestys on selvä, eikä testamentissa ole mitään monimutkaisia säädöksiä omaisuuden jakautumisesta. Jos on omaisuutta ulkomailla tai riitaa omistussuhteista, niin silloin työmäärä on suurempi ja hintakin kalliimpi, muistuttaa Kaituri.

Miksi lakialalla ei ole avointa kilpailua?

Ville Kaituri
Ville Kaituri Ville Kaituri Kuva: Lakivälitys.fi ville kaituri

Juridiikassa on Ville Kaiturin mukaan ns. hyvä myyntitilanne. Kyseessä on yleensä suhteellisen suuri summa rahaa ja lakiasiat ovat monimutkaisia. Lakiammattilaisen puoleen käännytään, koska oma tietämys ei riitä. Asiakas ei myöskään osaa arvioida työmäärää, mitä yksittäiseen toimeksiantoon menee.

— Ihan samasta työstä voidaan lakimarkkinoilla laskuttaa yhtä hyvin 500 tai 1500 euroa. Voi olla, että 1500 euron tekijä on tosi pätevä, eikä tule yhtään pilkkuvirhettä, mutta palvelu ei missään tapauksessa ole sen hinnan arvoinen.

Lakipalveluiden etsiminen ja tarjouspyyntöjen esittäminen on Lakivälityksessä ilmaista. Palveluitaan tarjovilta juristeilta laskutetaan ns. yhteydenottomaksu siinä vaiheessa kun asiakas hyväksyy saamansa tarjouksen. Yhteydenottomaksu on 10€, 30€ tai 50€ tapauksen laajuudesta riippuen.

Suomen Asianajajaliitto onkritisoinut ammattilehdessään Lakivälitys -palvelun toimintaa ja epäillyt sen vaarantavan asianajajilta edellytettävää riippumattomuutta. Asianajajaliitossa ollaan erityisesti huolestuneita Lakivälityksen yhteydenottomaksusta. Liitossa tulkitaan, että yhteydenottomaksu on asianajajien ammattisääntöjen vastainen, koska siinä maksetaan toimeksiannon saamisesta kolmannelle osapuolelle.

Ville Kaituri ei ymmärrä Asianajajaliiton kantaa.

— Mielestämme on reilua, että juristi maksaa silloin kun hän saa uuden asiakkaan. Jos pakottaisimme maksamaan kuukausimaksua, niin silloin laskuttaisimme turhasta, varsinkin kun monien juristien työtilanne vaihtelee eivätkä he välttämättä ehdi ottaa uusia asiakkaita koko ajan, perustelee Kaituri.

Jos juristi kokee kuukausittaisen maksun itselleen paremmaksi vaihtoehdoksi, sekin on Lakivälityksessä mahdollinen.

— Palvelu on lakimiesten markkinointiin tehty, tähdentää Kaituri.

Avoin hintakilpailu ja vertailumahdollisuus on Kaiturin mukaan jo näkynyt Lakivälitys.fi -palvelussa hintahaitarin kaventumisena ja kokonaishintatason laskuna.

— Kalleimmat juristit ovat joko laskeneet hintojaan tai sitten lopettaneet palvelun aktiivisen käytön.

Lakivälityksen kautta tarjottujen palveluiden hinta on tällä hetkellä noin 150-200€/tunti.― Ville Kaituri

— Hyväksymme palveluumme ainoastaan koulutettuja juristeja, joilla on kaikin puolin kunnossa oleva yritys. Tarkistamme lakimiesten pätevyydet Asianajajaliiton ja lupalakimiesten rekistereistä. Seuraamme myös asiakkaiden kirjoittamia arvioita. Tarkistamme kaikki tarjouspyynnöt etukäteen asiakkaiden yksityisyyttä suojataksemme, eli liian yksityiskohtaisia tietoja ei tarjouspyyntövaiheessa lakimiehille toimiteta.

— Asiakkaankin pitää kuitenkin muistaa, että Lakivälitys.fi tarjoaa ainoastaan alustan, emme siis ole millään tavalla osapuolena palvelun kautta valitun lakiammattilaisen ja palvelun ostajan välillä, tähdentää Kaituri.

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.