Hyppää pääsisältöön

Miksi Sibelius ihaili kurkia, joutsenia ja itseään?

Minkälainen luonnon ystävä Suomen ainoa nero oli? Miksi Sibelius ihaili enemmän kurkia ja joutsenia kuin peipposia ja hömötiaisia? Sehän on Sibelius -sarjan toisen jakson asiantuntijoina ovat säveltäjä Kaija Saariaho, kulttuurihistorioitsija Laura Kolbe ja eräopas Kari Korhonen.

Vaalea pellavapuku ja nahkakengät. Niissä asusteissa samoili Jean Sibelius Ainolan luonnossa ja sai suurimmat luontoelämyksensä kurjista ja joutsenista.

- Ehkä ne ovat olleet herrasmiehen retkeilyyn sopivat varusteet, arvelee eräopas Kari Korhonen.

Ainola
Ainola Ainola Kuva: Yle/ Kirsi Kukkurainen sehän on sibelius
Sinä, ego, olet nero! ― Jean Sibelius

Aino Sibelius piti miestään nerona. Sellaisena piti itseään myös säveltäjä itse.

- Neromyytti on vanha eurooppalainen keksintö. Ensimmäiset kulttuurin ja tieteen nerot synnytettiin renessanssin aikana, muistuttaa kulttuurihistorioitsija Laura Kolbe.

Meidän aikamme Sibeliukselle, säveltäjä Kaija Saariaholle nerous on kaukainen käsite.

- En missään tapauksessa nimittelisi itseäni neroksi. Eikö totta, että se liitetään erittäin harvoin naiseen?

Sehän on Sibelius!

Jean Sibeliusta näyttelee Kari Hevossaari ja Ainoa Cécile Orblin. Käsikirjoitus Minna Lindgren ja Piia Hirvensalo. Toimittaja Minna Lindgren. Animaatiot ja trikit Kirsi Kukkurainen. Kuvaus Petteri Lappalainen ja Jaakko Siiskonen. Äänitys Pekka Pylkkö ja Matti Seppänen. Leikkaus ja kuvankäsittely Teemu Kokkonen. Äänisuunnittelu Pentti Männikkö. Sibeliuksen peruukki Guy Hellström. Tuotantokoordinaattori Sanna Ovaska. Ohjaaja Piia Hirvensalo. Tuottaja Katri Henriksson. Tuotanto Yle Kulttuuri ja viihde 2015.

Yle Teema keskiviikkona 7.10. klo 21
Yle TV1 torstaina 15.10. klo 19.50

Lue lisää animaatioista

Kommentit
  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.

  • Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe (laulajat Josefiina Vannesluoma, Riikka Keränen ja Selma Savolainen, sekä kontrabasisti Kaisa Mäensivu) jatkaa oman ilmaisunsa laajentamista ja kehittämistä. Ryhmän debyytillä liikuttiin tyylillisesti etenkin jazzin maailmassa. Uusimmalla, kolmen albumin kokonaisuuden ensimmäisellä osalla yhtye kurottelee uusien teosten myötä kohti aiemmin kartoittamattomia ilmaisualueita.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua