Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Näin aloitat paljasjalkajuoksun

Maarit Åström-Kupsanen ja Mikko Ijäs paljain jaloin juoksupolulla.
Maarit Åström-Kupsanen ja Mikko Ijäs paljain jaloin juoksupolulla. Kuva: YLE paljasjalkajuoksu

Yhdelle paljasjalkajuoksu tarkoittaa juoksua avojaloin, toiselle juoksua paljasjalkakengillä. Onko paljasjalkajuoksu terveellisempää kuin perinteinen lenkkarijuoksu? Entä miten laji kannattaa aloittaa? Kysyimme neuvoa urheilumyyjältä, paljasjalkajuoksijalta ja urheilulääkäriltä.

Paksupohjaisten ja erittäin tuettujen lenkkareiden rinnalle on parin vuoden sisällä tullut neutraaleja kenkiä. Osaa näistä kutsutaan paljasjalka- tai kevytjuoksulenkkareiksi tai barefoot-kengiksi. Paljasjalkajuokseminen jakaa mielipiteitä, mutta lajia on kenen tahansa helppo kokeilla.

Urheilumyyjä: vuorotellen kevyillä ja tuetuilla kengillä

Juoksemiseen erikoistunut urheilumyyjä Pepe Mäenpää Helsingin Itäkeskuksen XXL-myymälästä neuvoo aloittamaan paljasjalkajuokseminen pikkuhiljaa.

Paljasjalkakengät

Paljasjalkakenkiä kutsutaan myös barefoot- tai natural running- lenkkitossuiksi.

Tunnettu paljasjalkajuoksun puolestapuhuja Ken Bob Saxton perusti suositun nettisivustonsa jo vuonna 1997.

Christopher McDougall aloitti uuden juoksutrendin kirjallaan Born To Run vuonna 2009.

- Avojaloin muutama sata metriä kerralla, parin päivän välein. Jos juokset paljasjalkalenkkareilla, aloita viiden minuutin lenkeillä ja pidä välissä lepopäivä. Sitten voit aina kerta kerralta lisätä sitä määrää, Mäenpää neuvoo.

Mäenpää neuvoo myös vuorottelemaan tuettujen ja kevytlenkkareiden välillä. Näin jaloille saa erilaista harjoitusärsykettä.

Paljasjalkajuoksulenkkareiden valikoima on laaja ja hintahaitari satasen molemmin puolin. Monella isolla lenkkaribrändillä on omat kevyt- tai paljasjalkajuoksuun tarkoitetut mallinsa.

- Brändit maksaa ja se, että laji on vähän hype. Laatu ja uutuus on ne mitkä siinä maksaa, Mäenpää toteaa.

Mäenpään mielestä ei ole henkilöä, joka ei voisi paljasjalkalenkkaria käyttää, valikoimassa kun on sopivia lenkkareita niin aloittelijoille kuin vähän kokeneemmillekin paljasjalkajuoksijoille. Mäenpää mukaan oikea malli löytyy vain sovittamalla.

Paljasjalkajuoksija: avojaloin tai avantotossuilla

Mikko Ijäs juoksee jopa maratoneja kokonaan paljain jaloin. Hän aloitti paljasjalkajuoksun kolme vuotta sitten.

Maarit Åström-Kupsanen ja Mikko Ijäs istuvat penkillä.
Mikko Ijäs juoksee avojaloin maratoneja. Maarit Åström-Kupsanen ja Mikko Ijäs istuvat penkillä. Kuva: YLE paljasjalkajuoksu

- Minä painoin lähemmäs sata kiloa ja minulla oli kamalan paha askellusvirhe. Ne lähtivät pois sen yhden kesän aikana, Ijäs kertoo.

Ijäs suosittelee paljain jaloin juoksemista ihan kaikille - urheilutaustalla ei ole väliä.

- Paras ryhmä on ihmiset, jotka ovat aina vihanneet liikuntaa ja joilla on nilkka-, selkä- ja polviongelmia. Ne yleensä tajuavat heti mistä on kysymys ja saavat tästä todella hyvän harrastuksen itselleen.

Ijäksen mukaan paljasjalkajuoksuun ei tarvita mitään kalliita juoksukenkiä. Jos kuitenkin jalat kaipaavat pientä suojaa, esimerkiksi sandaalit tai mokkasiinit käyvät hyvin. Jotkut juoksevat jopa avantouintitossuilla tai kamppailulajien harrastajien suosimilla kungfu -kengillä.

Täysin paljain jaloin juokseminen on Ijäksen mielestä kuitenkin se paras vaihtoehto.

- Jalkapohjassa on niin paljon hermopäätteitä, että se on kuin kävisi jalkahieronnassa.

Ijäksen mukaan ihmiselle optimaalisin juoksutahti on 180 askelta minuutissa.

Jalkapohjassa on niin paljon hermopäätteitä, että se on kuin kävisi jalkahieronnassa

- Lataa älypuhelimeesi metronomisovellus ja säädä se 180 iskukertaan. Rytmitä askeleesi tähän tahtiin. Näin juoksu on optimoitu oikeaksi, Ijäs neuvoo.

Ijäs neuvoo juoksemaan päkiöillä. Avojaloin kantapääjuokseminen onkin mahdotonta, koska se sattuu. Vaikka päkiä osuu aina ensin maahan, myös kantapään pitäisi askeleen lopuksi koskettaa kevyesti maata, muistuttaa Ijäs. Muuten jalat rasittuvat liikaa.

Urheilulääkäri: ei ongelmajaloille

Urheilulääkäri Pippa Laukka tapaa vastaanotollaan juoksijoita, joille paljasjalkajuoksusta on koitunut hankalia rasitusvammoja. Laukka ei suosittelekaan paljasjalkajuoksua sellaisille, joilla on jo valmiiksi ongelmia jaloissa.

Sille jolle se sopii, se voi olla älyttömän hyvä juttu.
Lääkäri Pippa laukka tutkii toimittaja Maarit Åströmin jalkoja
Pippa Laukka näkee paljasjalkakenkien markkinoinnissa ylilyöntejä. Lääkäri Pippa laukka tutkii toimittaja Maarit Åströmin jalkoja Kuva: YLE paljasjalkajuoksu

- Esimerkiksi akillesjännevammat ovat yleisimpiä sellaisilla, jotka käyttävät paljasjalkakenkiä.

Paljasjalkajuoksussa kuormitus kohdistuu nimenomaan päkiälle, ja sen johdosta myös päkiän alueen vammat ja marssimurtumat ovat Laukan mukaan tyypillisiä. Myös hermojen puristustiloja syntyy helposti.

Hajoittelu kevytjalkineilla kannattaa siis aloittaa hyvin varovaisesti. Jos jaloissa on ongelmia, esimerkiksi löysä nilkka ja nivelsidevammaa, kannattaa ongelma hoitaa ensin pois ja aloittaa vasta sitten paljasjalkajuoksu.

Laukan mielestä paljasjalkalenkkareiden markkinoinnissa on ollut ylilyöntejä.

- Paljasjalkakenkä sopii erittäin harvalle. Mutta sille jolle se sopii, se voi olla älyttömän hyvä juttu. Jos uskotaan, että paljasjalkakenkä olisi kaikille toimiva, niin näin ei ole.

Jos lähdetään markkinoimaan paljasjalkakenkää suurelle joukolle, siitä tulee ongelmia, summaa Laukka.

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.