Hyppää pääsisältöön

Perjantaina tähtitaivaalla välähtelevät drakonidit

Orionidit
Tähdenlentoparvi Orionidit Orionidit Kuva: NASA orionidit

Lokakuu tarjoaa taivaantarkkailijoille tähdenlentoja ja kuun ensimmäinen tähdenlentoparvi, drakonidit, lentävät jo tällä viikolla. Parven maksimi osuu perjantaihin, mutta näitä valonvälähdyksiä nähdään toki muinakin päivinä.
Drakonidien valonvälähdykset syöksyvät Lohikäärmeen tähdistön suunnalta. Parvi on seurausta maapallon osumisesta komeetta 21 P/Giacobini-Zinnerin jättämiin sorapölyihin. Parven runsaus vaihtelee vuosittain ja viimeksi vuonna 2011 drakonidit lentelivät runsaina.

Lokakuu tuo tullessaan toisenkin tärkeän tähdenlentoparven, orionidit, jotka näyttävät lentävän Orionin tähdistön suunnalta. Parven maksimi osuu keskiviikkoon 21.10.. Silloin taivaalle voidaan odotella kymmenestä kahteenkymmeneen tähdenlentoa tunnissa. Orionidien näkymistä haittaa maksimin aikaan taivasta valaiseva puolikuu. Orionideissa lentelee Halleyn komeetan jäännöksiä.

Venus säihkyy kuin timantti ja luo varjon

Aamuvirkun ilona ennen auringonnousua taivaalla loistaa Venus-planeetta kirkkaana kuin hiottu timantti. Aamutähtemme seurana Auringon suunnalla ovat myös kirkas Jupiter ja punertava Mars. Venus on niin kirkas että silmä bongaa sen heti eikä siitä voi erehtyä.

Kun ulkona on pilkkosen pimeää ja Venus on noussut jo taivaanrannan yläpuolelle, ulkonaliikkuvan kannattaa tarkkailla, josko onnistuisi näkemään Venuksen aiheuttaman varjon. Joskus Venus on nimittäin niin kirkas, että se luo selkeän varjon.

Syksyn edetessä Venus etenee Auringon suuntaan ja näkyy huonommin. Jupiteria ja Marsia puolestaan voi myöhemmin syksyllä tarkkailla paremmin, kun ne näkyvät jo varhemmin yöllä. Merkurius-planeetankin voi bongata aamutaivaalla lokakuun loppupuolella parin viikon ajan.

Iltataivaalta löytyvät Uranus ja Neptunus, mutta niiden katsomiseen tarvitaan kaukoputki ja hyvä hakukartta.

Linnunrata valaisee pimeää syysyötä

Syyspimeällä kiintotähtitaivaan hitti on oma galaksimme Linnunrata, joka näkyy juuri tähän vuodenaikaan parhaiten meillä Suomessa, kun maa on tumma ja sää kuulas eikä hajavaloa ole. Linnunrataa kannattaa mennä katsomaan kauas kaupungin valosaasteista, maalle, valosaasteettomaan paikkaan, jossa galaksin yksityiskohtia voi tarkkailla rauhassa. Syyssääkin on lempeämpi Linnunradan tarkkailijalle kuin kylmät talvipakkaset. Linnunradassa riittää tarkkailtavaa ja opiskeltavaa pitkäksi aikaa.

Aldebaran peittyy Kuun taakse

Tähtitaivas tarjoaa lokakuussa myös tähdenpeiton, kun kuun lopussa Kuu kulkee kohti Härän tähtikuvion kirkkainta tähteä Aldebarania ja peittää sen lopulta taakseen tunnin ajaksi. Tapahtumaa kannattaa seurata kiikarin avulla. Tällainen näytelmä on jännittävin silloin kun Kuun etureuna on pimeä ja Aldebaran katoaa ykskaks pimeyteen. Näin jännittävää katoamista ei nyt nähdä, kun Aldebaran häviää Kuun kirkkaan reunan taakse.

Revontuliakin on syyssäällä odotettavissa ja niitä on tänä syksynä nähtykin ympäri maata. Aurinko on nyt aktiivisuusjaksonsa laskevalla osalla, ja silloin siinä esiintyy purkauksia jotka synnyttävät ihailtavaksemme näitä värikkäitä valovöitä.

Teksti perustuu professori Markku Poutasen haastatteluun Tiedeykkösessä.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede