Hyppää pääsisältöön

Seitsemän veljestä valitsevat naisten sijaan konsolipelit ja Netflixin

Radioteatteri esittää: Wenla Männistö
Riina Katajavuoren kirjaan perustuvassa Wenla Männistö kuunnelmassa Juko-brossit viettävät poikamieselämää. Radioteatteri esittää: Wenla Männistö radioteatteri esittää: wenla männistö

Näky on pysäyttävä. Kivellä istuu seitsemän miestä, ympärillä suuri joukko naisia. Eikä mitä tahansa naisia, vaan ylpeitä, eroottisia, uhkaavia naisia - naisia kaula-aukot rohkeasti repsottaen, hiukset hapsottaen, purkkaa suussaan jauhaen ja röyhkeästi kohti tuijottaen. Käsissään naiset pitävät heinähankoja, joiden piikit sojottivat miehiä kohti uhkaavina kuin härän sarvet.

Näyn tarjosi Toijalan Näyttämön viimekesäinen näytelmä Seitsemän veljestä. Kaikkia veljeksiä uhkaavia tahoja, lukkarista nimismieheen ja Viertolan härkiin, esittivät Toijalan esityksessä naisnäyttelijät. Kalle Holmbergin sovituksen Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä oli Toijalan lavalle ohjannut Minna Kangas. Ratkaisu ei syntynyt pelkästään taiteellisista syistä. Harrastajateatterinäyttelijöistä enemmistö on naisia ja jotain tekemistä heillekin täytyi miehisessä näytelmässä keksiä.

Näky heinähankoja heiluttelevien naisten ympäröimistä veljeksistä herätti minussa kuitenkin ajatuksen. Siitäkö kaikki johtui? Naisten pelostako veljekset Impivaaraan pakenivat?

Kun Impivaaraan lähdetään, on matkassa pelkkiä miehiä

Seitsemän veljestä romaanista voi halutessaan etsiä vihjeitä tähän suuntaan. Ollessaan lapsia veljekset joutuvat äitinsä väkivaltaisesti löylyttämiksi käytyään munavarkaissa. Sigmund Freud varmasti vetäisi tästä selkeät johtopäätökset. Veljet olivat myös pääasiassa äitinsä kasvattamia ja vahva miehen malli puuttui. Ehkä sen tähden heidän oli vaikeaa astua miehen rooliin, joka 1800-luvun puitteissa oli paljon nykyistä ahtaampi.

Veljekset lähtevät kyllä urheasti kosioretkelle Venlan luo. Aleksis Kiveltä on hykerryttävän hieno ratkaisu jättää Männistön mökin tapahtumat kuvaamatta. Pojat menevät sisään ja tulevat ulos. Sitä, mitä mökissä todella tapahtuu, ei kerrota. Veljesten oma tulkinta on, että Venla nauroi heidät ulos, mutta se saattaa olla vain veljesten päässään kehittelemää kuvitelmaa. Ilmeisesti keskustelu mökissä ei edennyt kovinkaan pitkälle, ennen kuin pojat karkasivat paikalta. Ehkä he pyrkivät karkuun nopsasti, etteivät olisi ehtineet kuulla myöntävää vastausta. Venla, sinä hälläkkä!

Veljekset ilmiselvästi päättävät olla oppimatta lukemaan. Tämänkin voi tulkita naiskammon tai sitoutumispelon kautta. Vain lukutaito takasi oikeuden lailliseen aviopuolisoon. Ja kun Impivaaraan (huom. nimi!) lähdetään, on matkassa pelkkiä miehiä: veljekset, kukko, koirat Killi ja Kiiski ja Matti-kissa. Ainoastaan yksisilmäisen Valko-hevosen sukupuoli jää epäselväksi.

Jukolan veljeksistä Juko-brosseiksi

Riina Katajavuoren romaani Wenla Männistö (2014) siirtää Seitsemän veljestä nykypäivään. Jukolan pojat ovat muuttuneet Juko-brosseiksi. Helsingin Kumpulassa elävät nuoret miehet kuluttavat päivänsä vältellen töitä ja siivousta. He pelaavat konsolipelejä ja tuijottavat TV:stä Netflix-sarjoja. Tyttöjen kanssa hengaillaan, mutta ei olla vakavasti.

Seitsemän veljestä ovat sitoutumiskammoisia ja elävät jatkettua nuoruutta. Tältä kannalta katsottuna Kiven romaanin asetelma tuntuu yllättävän ajankohtaiselta.

Seitsemän veljestä Yle Radio 1:n Lukupiirissä lauantaina 10.10. klo 19.03-22.00.

Aiheesta lisää:

Veljekset Venlaa kosimassa Jouko Turkan TV-sarjassa vuodelta 1989.

Kiven naiskuvasta Ylen Sininen laulu -sivuilla
Riina Katajavuoren kirja Wenla Männistö Viikon kirjassa
Wenla Männistö -kirjan pohjalta tehty kaksiosainen kuunnelma alkaa Yle Radio 1:ssä sunnuntaina 11.10. klo 15.00.
Seitsemästä veljeksestä ja vihapuheesta

  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri