Hyppää pääsisältöön

Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Aleksis Salusjärvi: Elämme runouden kultakautta

Kulttuuritoimittaja Aleksis Salusjärvi.
Kulttuuritoimittaja Aleksis Salusjärvi. Kuva: Yle / Raili Tuikka aleksis salusjärvi

Päätoimittaja Aleksis Salusjärvi on haastanut aiempia Tanssiva karhu -runoraadin puheenjohtajia. Nyt hän aloittaa itse haastavassa pestissä ja tietää saavansa rättejä naamalleen.

Aleksis Salusjärvi

  • Kulttuurijournalismin moniottelija: lehti-, radio- ja nettitoimittaja.
  • Kriitikko, kritiikin opettaja.
  • Lukukeskuksen Kiiltomadon päätoimittaja.

Tanssiva karhu sai Aleksis Salusjärven älähtämään vuosina 2013 ja 2015. Hän ei voinut hyväksyä Harri Nordellin puheita runouden vasemmalla kädellä julkaisemisesta eikä sitä, kuinka Merja Virolainen nimitti suurta osaa vuoden runosadosta saastaksi.

– Harri Nordell on väärässä, Salusjärvi kirjoitti kirjapiireissä seuratussa Luutii-blogissa. Vastaavan käsittelyn sai Merja Virolainen samassa blogissa:

– Hän kuitenkin jättää ottamasta huomioon, että runouden rakenne on muuttunut. Hän on huolissaan omasta toimeentulostaan, Salusjärvi bloggasi Virolaiseen viitaten.

Tiukkaa palautetta suollettuaan Salusjärvi tiedostaa altistuvansa itsekin runoraadin uutena puheenjohtajana kritiikille.

– Varaudun myös saamaan rättejä naamalle, Salusjärvi toteaa.

– Ja työmäärä hirvittää. Puheenjohtajan valta ei ehdi hivellä, kun pitäisi tuntea runous kokonaan. Käytännössä se on tietysti mahdotonta, mutta siihen pitää pyrkiä. Puheenjohtajuus on suuri kunnia.

Runouden moninaisuus ja palkinto esiin

Salusjärvestä on kummallista, että Tanssivan karhun mandaatilla on haukuttu runoutta, vaikka palkinnon pitäisi nostaa esiin hyviä runoja. Eikä niitä ole Salusjärvestä vaikea löytää, päinvastoin hän mieltää aikamme runouden kultakaudeksi ja ekspansioksi.

– Vuosituhannen vaihteessa runous oli jäämässä kustantamoiden kelkasta. Se oli marginalisoitumassa. Mutta sitten on seurannut ihmeellinen kustannusmuotojen ja runouden julkaisutapojen laajeneminen, Salusjärvi arvioi.

– Nyt runoudessa kaikki on mahdollista, mikään ei ole mahdotonta, hän kiteyttää.

Tanssiva karhu -palkinnon logo
Tanssiva karhu -palkinnon logo Kuva: Yle runopalkinto

Salusjärvi on tuonut kirjoituksissaan esiin muutakin kuin painettua runoutta: erityisesti lavarunoutta. Hän kokeekin tehtäväkseen monipuolistaa Tanssivan karhun käsittelyalaa.

– Itken runoklubeilla, kun se on niin hienoa. Mutta kukaan ei kirjoita niistä mitään. Ja sitten minä tajuan, että olen itse journalisti, Salusjärvi paljastaa.

Salusjärvi sanoo pyrkivänsä siihen, että raati ottaisi huomioon koko runouden kentän: niin lavarunouden kuin vaikkapa visuaalisenkin runouden. Runous ansaitsee tulla esitellyksi koko moninaisuudessaan.

Silti käytännössä palkinto kohdistunee painettuun teokseen, sillä palkinnon saajan tulee olla runoteos, puheenjohtaja muistuttaa. Mitään yksittäistä hikisessä baarissa lausuttua mongerrusta ei siis voisi palkita, ei ainakaan ellei esitystä voi selittää teokseksi.

– En ajatellut toimia niin, että toisin raadille kaikkea mahdollista karaokekuppiloista lähtien. Mutta toisinpäin voisi ajatella: toivoisin ennemminkin vieväni Tanssivaa karhua baareihin kuin tuovani baareja Tanssivaan karhuun.

Tanssiva karhu on Suomen ensimmäinen runouspalkinto, ja se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994. Ensimmäinen palkittu teos oli Sirkka Turkan Sielun veli.

Tämänkertaisessa karhuraadissa ovat mukana puheenjohtajana kriitikko Aleksis Salusjärvi, Yleisradion kulttuuritoimittajat Minna Joenniemi ja Marit Lindqvist sekä näyttelijä-tuottaja Erja Manto.

Vuodesta 1994 alkaen jaettu Tanssiva karhu -palkinto jaetaan 22. kerran Kajaanin Runoviikolla heinäkuussa 2016. Palkintosumma on 3500 euroa.

Lisää aiheesta:

Lue: Vanhat karhut Sirkka Turkasta Maria Matinmikkoon
Lue: Mikä runopalkitsemisessa voi mennä vikaan?

Aleksis Salusjärvi Twitterissä: @aleksissalusjrv

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Avaruusromua: Mistä se tuli?

    Mistä tuli ajatus?

    Mistä tuli ajatus? Tätä pohtii historiantutkija, professori Yuval Noah Harari. Hän muistuttaa meitä siitä, että me emme hallitse ulkopuolellamme olevaa maailmaa. Hän toteaa, että me emme myöskään hallitse sitä, mikä tapahtuu ruumiimme sisällä. Me emme myöskään hallitse omia aivojamme, hän sanoo ja huomauttaa, että tämän kaiken ymmärtäminen voi auttaa meitä. Miten tämä liittyy taiteelliseen luomiseen? Liittyykö tämä musiikkiin? Toimittajana Jukka Mikkola.