Hyppää pääsisältöön

Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Aleksis Salusjärvi: Elämme runouden kultakautta

Kulttuuritoimittaja Aleksis Salusjärvi.
Kulttuuritoimittaja Aleksis Salusjärvi. Kuva: Yle / Raili Tuikka aleksis salusjärvi

Päätoimittaja Aleksis Salusjärvi on haastanut aiempia Tanssiva karhu -runoraadin puheenjohtajia. Nyt hän aloittaa itse haastavassa pestissä ja tietää saavansa rättejä naamalleen.

Aleksis Salusjärvi

  • Kulttuurijournalismin moniottelija: lehti-, radio- ja nettitoimittaja.
  • Kriitikko, kritiikin opettaja.
  • Lukukeskuksen Kiiltomadon päätoimittaja.

Tanssiva karhu sai Aleksis Salusjärven älähtämään vuosina 2013 ja 2015. Hän ei voinut hyväksyä Harri Nordellin puheita runouden vasemmalla kädellä julkaisemisesta eikä sitä, kuinka Merja Virolainen nimitti suurta osaa vuoden runosadosta saastaksi.

– Harri Nordell on väärässä, Salusjärvi kirjoitti kirjapiireissä seuratussa Luutii-blogissa. Vastaavan käsittelyn sai Merja Virolainen samassa blogissa:

– Hän kuitenkin jättää ottamasta huomioon, että runouden rakenne on muuttunut. Hän on huolissaan omasta toimeentulostaan, Salusjärvi bloggasi Virolaiseen viitaten.

Tiukkaa palautetta suollettuaan Salusjärvi tiedostaa altistuvansa itsekin runoraadin uutena puheenjohtajana kritiikille.

– Varaudun myös saamaan rättejä naamalle, Salusjärvi toteaa.

– Ja työmäärä hirvittää. Puheenjohtajan valta ei ehdi hivellä, kun pitäisi tuntea runous kokonaan. Käytännössä se on tietysti mahdotonta, mutta siihen pitää pyrkiä. Puheenjohtajuus on suuri kunnia.

Runouden moninaisuus ja palkinto esiin

Salusjärvestä on kummallista, että Tanssivan karhun mandaatilla on haukuttu runoutta, vaikka palkinnon pitäisi nostaa esiin hyviä runoja. Eikä niitä ole Salusjärvestä vaikea löytää, päinvastoin hän mieltää aikamme runouden kultakaudeksi ja ekspansioksi.

– Vuosituhannen vaihteessa runous oli jäämässä kustantamoiden kelkasta. Se oli marginalisoitumassa. Mutta sitten on seurannut ihmeellinen kustannusmuotojen ja runouden julkaisutapojen laajeneminen, Salusjärvi arvioi.

– Nyt runoudessa kaikki on mahdollista, mikään ei ole mahdotonta, hän kiteyttää.

Tanssiva karhu -palkinnon logo
Tanssiva karhu -palkinnon logo Kuva: Yle runopalkinto

Salusjärvi on tuonut kirjoituksissaan esiin muutakin kuin painettua runoutta: erityisesti lavarunoutta. Hän kokeekin tehtäväkseen monipuolistaa Tanssivan karhun käsittelyalaa.

– Itken runoklubeilla, kun se on niin hienoa. Mutta kukaan ei kirjoita niistä mitään. Ja sitten minä tajuan, että olen itse journalisti, Salusjärvi paljastaa.

Salusjärvi sanoo pyrkivänsä siihen, että raati ottaisi huomioon koko runouden kentän: niin lavarunouden kuin vaikkapa visuaalisenkin runouden. Runous ansaitsee tulla esitellyksi koko moninaisuudessaan.

Silti käytännössä palkinto kohdistunee painettuun teokseen, sillä palkinnon saajan tulee olla runoteos, puheenjohtaja muistuttaa. Mitään yksittäistä hikisessä baarissa lausuttua mongerrusta ei siis voisi palkita, ei ainakaan ellei esitystä voi selittää teokseksi.

– En ajatellut toimia niin, että toisin raadille kaikkea mahdollista karaokekuppiloista lähtien. Mutta toisinpäin voisi ajatella: toivoisin ennemminkin vieväni Tanssivaa karhua baareihin kuin tuovani baareja Tanssivaan karhuun.

Tanssiva karhu on Suomen ensimmäinen runouspalkinto, ja se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994. Ensimmäinen palkittu teos oli Sirkka Turkan Sielun veli.

Tämänkertaisessa karhuraadissa ovat mukana puheenjohtajana kriitikko Aleksis Salusjärvi, Yleisradion kulttuuritoimittajat Minna Joenniemi ja Marit Lindqvist sekä näyttelijä-tuottaja Erja Manto.

Vuodesta 1994 alkaen jaettu Tanssiva karhu -palkinto jaetaan 22. kerran Kajaanin Runoviikolla heinäkuussa 2016. Palkintosumma on 3500 euroa.

Lisää aiheesta:

Lue: Vanhat karhut Sirkka Turkasta Maria Matinmikkoon
Lue: Mikä runopalkitsemisessa voi mennä vikaan?

Aleksis Salusjärvi Twitterissä: @aleksissalusjrv

  • Rakkaus on ruma sana, mutta kaunis asia

    Rakas äiti on suomen kaunein sanapari.

    Kun kysytään, mikä on suomen kielen kaunein sana, pitäisi ensin tarkentaa, tarkoitetaanko sillä ihanimman asian nimeä vai soinniltaan miellyttävintä sanaa. Moni pitää kauniina pehmeitä soljuvia äänteitä. Alavilla mailla hallanvaara on klassikko, vaikka sen merkitys uhkaa sadon paleltuvan.

  • Avaruusromua: Sumutorvia, tuhkaa, aaltoja ja aavekaupungin ääniä

    Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia.

    "Yhtäkkiä tajusin, että tein kaiken aivan väärin", toteaa amerikkalainen säveltäjä Steve Moore. "Pyrin aina luomaan jotakin, jolla ei ole alkua eikä loppua", sanoo amerikkalainen elektronimuusikko Taylor Deupree. "Tahdon kertoa äänillä samalla tavoin kuin elokuvaohjaajat kertovat kuvilla", selittää australialainen musiikintekijä Martin Kay. "Me emme tiedä luonnosta vielä juuri mitään", väittää japanilainen äänitaiteilija Yoshio Machida. Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia, kummallisia ajatuksia ja omalaatuista musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Oletko tosikko vai uppoaako ironia?

    Ironia on taitolaji.

    Törmääkö sarkasmiin, ironiaan ja ivaan nykyään yhä useammin, vai tuntuuko vain siltä? Poliitikot selittelevät sanomisiaan väärinymmärrettynä ironiana: “se oli vain läppä!”. Nuoriso muodostaa sarkastisen salakielen salaseuroja. Käänteistä kieltä ymmärtämätön joutuu naurunalaiseksi. Ironia on monesti hauskaa ja nokkelaa.

  • Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 30.3. klo 19! Ulvova mylläri kysyy, missä menevät normaalin ja hyväksytyn rajat? Kuka lopulta on Ulvovassa myllärissä hullu? Paasilinnan romaani ilmestyi vuonna 1981 ja sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Suomeen. Onko kirjan sanoma edelleen ajankohtainen? Entä millaista on Ulvovan myllärin huumori? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

  • Tanssiva karhu haastaa lukemaan runoutta!

    Osallistu #tanssivakarhu25 lukuhaasteeseen!

    Ylen runopalkinto Tanssiva karhu täyttää 25 vuotta. Haastamme sinut tutustumaan nykyrunouteen. Lue Tanssiva karhu-palkittu teos ja kirjoita lukukokemuksesi alla olevaan lomakkeeseen tai jaa se tunnisteella #tanssivakarhu25. Voit myös toivoa kokoelmasta löytyvää runoa esitettäväksi heinäkuun alussa Tämän runon haluaisin kuulla –ohjelmassa.

  • Tanssiva karhu etsii vuoden 2019 runoteosta!

    Lähetä runoteoksesi raadin luettavaksi.

    Tanssiva karhu on Ylen oma runouspalkinto. Se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994. Ensimmäinen palkittu teos oli Sirkka Turkan Sielun veli. Runous todella ansaitsee huomiota. Siksi Yle hoitaa kulttuuritehtäväänsä ja nostaa joka vuosi esiin joukon erityisen korkeatasoisia kotimaisia runoteoksia.

  • Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja ylisti runovuoden satoa

    Jukka Viikilän puhe Kajaanin Runoviikolla

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Jukka Viikilän puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2018. Mikä ylellisyys saada eteisen lattialle vuoden runous, kokoelma kerrallaan. Juuri minulle ojennettu pyrkimys kielellistää jotakin maailmasta, tai ehdotus kauneudeksi juuri tänään.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri