Hyppää pääsisältöön

Vanhempi, miksi syyllistyt kaikesta?

Marja Hintikka Live, syyllisyys
Marja Hintikka Live, syyllisyys Kuva: Annukka Palmén-Väisänen / Yle syyllisyys

Lapsi selittää polveilevaa juttua viimeöisestä unestaan ja ajatuksesi harhailee. Tunnet syyllisyyttä. Hoputat lastasi tarhamatkalla. Syyllisyyttä. Kieltäydyt leikkimästä lapsen kanssa ja teet keittoa, jonka nähdessään lapsi karjuu ”pahaa” eikä syö. Tuplasyyllisyyttä. Lapsi ponnahtelee sängystä ja rääkäiset: ”Nyt äkkiä pää tyynyyn!” Isoa syyllisyyttä.

Jos tämä kuvitteellinen tarina kuulostaa sinusta hullulta, onnittelut. Olet ehkä tavanomaista immuunimpi isolle S:lle. Jos taas nyökyttelit, tunnetkin jo kroonisen syyllisyyden kaikkea järkeä ja kohtuutta uhmaavan luonteen: sitä voi tuntea työssä käynnistä ja kotona olosta, lasten harrastuksista ja harrastamattomuudesta, hiljaisista ja meluisista lapsista.

Arkikokemuksen valossa syyllisyys näyttää riepottavan erityisesti äitejä, jotka purkavat iltaisin mieltään keskustelupalstoilla – ja syyllistyvät siitäkin. Mutta miksi vanhemmat tuntevat niin paljon syyllisyyttä? Asiantuntijat vastaavat.


Perhetutkija, Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch

Vanhemman ja lapsen välillä on jatkuva luontainen konflikti, koska lapsen näkökulmasta vanhempien huomiota ei voi koskaan saada liikaa. Lapset on tavallaan ohjelmoitu vaatimaan aina enemmän. Vanhemman pitää taas huolehtia muistakin asioista kuten itsestään, parisuhteesta ja toisista lapsista.

Vanhemmalle tulee väistämättä eteen tilanteita, joissa hänen on sanottava lapselle, että nyt riitti. Raja on tärkeä vetää, vaikka se herättää syyllisyyttä.

Lapset on ohjelmoitu vaatimaan aina enemmän.

Väestöliiton tutkimuksessa kielletyistä tunteista äidit puhuvat syyllisyydestä isiä enemmän. Lapsella on aina äidin psyykessä pieni asianajaja, koska äidittä jääminen on ennen merkinnyt pienelle lapselle kuolemaa.

Syyllisyyden tunteminen on osin väistämätöntä. Toisaalta sitä tunnetaan myös asioista, joilla ei ole suoranaista tekemistä lapsen hyvinvoinnin kanssa. Mietitään esimerkiksi sitä, miten lapsi on puettu ja miltä itse näyttää. Eräs äiti tunsi tutkimuksessamme syyllisyyttä siitä, että jaksoi kiinnittää vain yhden napin vauvan bodystä kaikkien kolmen napin sijaan.

Osa naisista tuntee syyllisyyttä siitä, ettei ole onnellinen kotona lasten kanssa. On kuitenkin aivan normaalia, etteivät kaikki naiset viihdy sataprosenttisessa äidin roolissa.

Evoluutiobiologian dosentti Markus J. Rantala

Herkkyys tuntea syyllisyyttä voi liittyä nykyiseen sosiaaliseen järjestelmään, jossa äiti on kovin yksin lapsensa kanssa. Aiemmin ympärillä oli yleensä sukulaisten joukko, joka auttoi lapsen hoidossa ja jakoi vastuuta.

Vanhempien pelkotiloja ruokkii media, jossa yksittäiset lapsille tapahtuneet onnettomuudet saavat entistä suuremman tilan

Masennuksen ja syyllisyyden tunteet voivat kummuta yksinäisyydestä, koska ihmislaji on tottunut jatkuvaan sosiaaliseen kanssakäymiseen. Lapsia saadaan nyt myös entistä vähemmän, jolloin yksittäisen jälkeläisen merkitys korostuu ja huoli tästä kasvaa.

Vanhempien pelkotiloja ruokkii media, jossa yksittäiset lapsille tapahtuneet onnettomuudet saavat entistä suuremman tilan. Maailmasta on tullut turvallisempi paikka ja lapsia kuolee onnettomuuksissa ja hukkuu nyt huomattavasti vähemmän kuin vaikkapa sata vuotta sitten. Yksittäisiä hukkumistapauksia ja muita onnettomuuksia nostetaan kuitenkin näkyvästi esille mediassa ja niistä puhutaan laajemmalla alueella kuin ennen. Ihmisille voi tulla kuva, että lapsia kuolee vähän väliä.

Erossa olo lapsesta voi herättää syyllisyyttä, koska ihmislaji on tottunut kantamaan pikkulapsia mukanaan.

Perheterapeutti Anne Huolman

Työni kautta olen huomannut, että vanhemmat voivat tuntea syyllisyyttä melkein mistä vain. Asian ei tarvitse olla mitenkään todellinen.

Usein syyllisyys kumpuaa ristiriidasta, kun oma etu ja lapsen etu ovat vastakkain. Myös lapsen pettymykset saattavat herättää vanhemmissa syyllisyyttä, koska tässä ajassa paineet olla hyvä vanhempi ovat usein kovat. Täydellisyyden tavoittelu ei rajoitu vain vanhemmuuteen, vaan moni haluaa olla myös täydellinen puoliso, täydellisen näköinen ja asua kodissa, joka on kuin sisustusohjelmista tai -lehdistä.

Tässä ajassa paineet olla hyvä vanhempi ovat usein kovat.

Äitiys voi joillain nostaa syyllisyyden tunteen potenssiin sata. Asiakkaiden kanssa on todettu, että se tuntuu kuuluvan äitiyden pakettiin. Tämä kumpuaa varmasti naisen historiallisesta roolista.

Syyllisyys on sinänsä hyvä tunne, koska se estää meitä tekemästä väärin. Jos syyllisyys vaivaa elämää, olisi tärkeää tunnistaa, mikä on oikeista asioista johtuvaa syyllisyyttä ja mikä kumpuaa esimerkiksi omista lapsuuden kokemuksista. Jos syyllisyys tuntuu ahdistavalta taakalta, se voi lamaannuttaa, syödä voimavaroja ja pahimmillaan johtaa masennukseen. Jos syyllisyyden tunne haittaa elämää liiaksi, siihen kannattaa hakea apua.

Teksti: Piia Leino



Tutustu myös:

Marja Hintikka Live: Anopin tuomio
Marja Hintikka Live: Anopin tuomio Kuva: Annukka Palmén-Väisänen / Yle anopin tuomio

Anopin tuomio
"Sinä tiedät, että minä pidän sinua silmällä. Tarkkailen toimiasi herkeämättä - tutkani havaitsee jokaisen liikkeesi. Ja voin kertoa sinulle: minulla on mielipide tästä kaikesta! Haluatko kuulla sen?"





Marja Hintikka Live
Yle TV2 maanantaisin klo 21 alkaen 12.10.
Yle Puhe tiistaisin klo 16 alkaen 13.10.
yle.fi/mhl
#yleMHL
MHL Facebookissa
MHL Twitterissä
MHL Instagramissa

Lisää ohjelmasta

Marja Hintikka sosiaalisessa mediassa
Marja Hintikka sosiaalisessa mediassa Kuva: Yle/Hans Weckman marja hintikka live
Miksi vanhemmat alkavat joskus elää lapsensa kautta?
Miksi vanhemmat alkavat joskus elää lapsensa kautta? Kuva: Shutterstock sms
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta Kuva: Maria Ainamo kultainen venla
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio Kuva: (c) Photograph by Erich Lessing Marja Hintikka Live
Joulukuusi ja koristeineen.
Joulukuusi ja koristeineen. Kuva: Pixabay joulu

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.