Keväällä 2011 Arabimaista alkoi kuulua kummia. Maassa toisensa perään kansa siirtyi kaduille vaatimaan uudistuksia. Näin kävi Tunisiassa , Egyptissä ja myöhemmin myös Libyassa, Syyriassa ja Jemenissä.
Nämä maat ovat olleet eniten uutisotsikoissa, mutta myös Marokossa, Algeriassa, Jordaniassa ja Omanissa on ollut väkivaltaisia mielenosoituksia.
Kansannousujen myötä tuli käyttöön uusi termi: Arabikevät. Kaikkien maiden kansannousujen taustalla on ollut omia erityisiä piirteitään, mutta hyvin monessa maassa levottomuuksien pontimena on toiminut suurten nuorten ikäluokkien heikko sosiaalistaloudellinen asema. Monissa maissa kansa on kapinoinut myös epädemokraattista ja korruptoitunutta hallintoa vastaan.
Keväällä 2011 tilanne oli niin jännittynyt, että se ei vaatinut kuin yhden tulitikun raapaisun. Sytykkeenä toimi Tunisiassa polttoitsemurhaa yrittänyt vihanneskauppias. Tapaus käynnisti kansannousun, joka johti maan poliittisen järjestelmän romahtamiseen. Tilanne levisi hyvin nopeasti naapurimaihin.
Sosiaalinen media, facebook ja twitter ovat omalta osaltaan vauhdittaneet kansannousuja, sillä ne eivät perinteisen median tapaan ole kontrolloitavissa.



Arabimaiden historiaa radiossa
Arabikevät ei kuitenkaan noussut tyhjästä, vaan taustalla on vuosisatoja historiaa, jonka taustoja ja historiaa tämä ohjelmasarja selvittää. Mistä Arabikevät oikein kumpusi? Ja miksi juuri nyt? Ja mikä ylipäätään on arabimaiden historiallinen tausta?
Tämän ohjelmasarjan jokaisessa osassa käsitellään ensin arabimaailmaan yleisesti liittyvää teemaa ja sen jälkeen yksityiskohtaisemmin yhden maan tai maaryhmän historiaa.
Haastateltavina ovat Suomen eturivin arabimaiden asiantuntijat. Lisäksi ohjelmissa kuullaan runsaasti arkistomateriaalia. Ohjelmasarja on vuodelta 2011.