Hyppää pääsisältöön

Makupaloissa syntyy euroruokaa lenkkimakkarasta, mozzarellasta ja pestosta

Makupaloissa yhdistellään kotimaista lenkkimakkaraa ja välimerellistä mozzarellaa sekä pestoa. Tämä tarjoillaan rosepippurilla maustetulla spaghetilla. Koko komeus kevennetään itsetehdyllä, lorauksen valkoviiniä sisältävällä, tomaatti-valkosipulikastikkeella. Lopputuloksena syntyy kansainvälistä euroruokaa.

Lenkkimakkaraa aiemminkin raaka-aineena käyttäneet kokit Janne Pekkala ja Timo Nykyri kuvailevat tämänkertaista annosta tuttuun tapaan "mutu-kitcheniksi parhaimmillaan".

Totta kai lenkkimakkarakastikkeessa pitää olla valkoviiniä.― Timo Nykyri

Annoksen valmistaminen aloitetaan härmäläisestä lenkkimakkarasta, johon viilletään poikkiviiltoja tasaisin välein. Viillot täytetään mozzarellalla ja pestolla. Tällä kertaa kaksikko käyttää kaupan valmista pestoa. Tämän jälkeen vuokaan asetetut makkarat laitetaan uuniin. Valmista syntyy, kun juusto on sulanut ja saanut kauniin kullanruskeahkon pinnan.

Lisäkkeeksi kaksikko valmistaa sanginjokelais-korvenkyläläis-tyylisen "Spaghetti Rosén" eli spaghettia, joka on maustettu rosepippurilla. Pasta keitetään normaalisti. Lopuksi siihen lisätään runsaasti kämmenellä murskattua rosepippuria, persiljaa ja aitoa voita.

Tätä kehtaisi tarjota vaikka Duomo-torilla Milanossa.― Janne Pekkala

Tomaattikastike valmistetaan kaiken touhun keskellä. "Tämähän se olisi pitänyt tehdä ensimmäiseksi. Tehtiin juuri väärässä järjestyksessä kaikki", sanoo Pekkala.

Annos rakennetaan laittamalla pasta lautasen keskelle, jonka laidalle asetetaan puolikas lenkkimakkara. Kastike sijoitetaan makkaran viereen sivulle. Näin syöjä voi halutessaan sekoittaa sen pastaan tai nauttia vain makkaran kanssa.

"Suomalainen lenkki ja mozzarella passaavat aivan hyvin yhteen. Tätä kehtaisi tarjota vaikka Duomo-torilla Milanossa", kehuvat kokit maistellessaan lopputulosta.

Jälkiruuaksi italialais-suomalaisen uunimakkaran kanssa Makupalat-kaksikko valmistaa kanelilla ja inkiväärillä maustettuja karamellisoituja omenoita ja päärynöitä. Lopuksi annos viimeistellään tuoreilla vadelmilla. Syödessään jälkiruokaa tajuaa kaksikko, mikä annoksesta puuttuu, nimittäin jäätelö. Sitä, kun ei tällä kertaa studiosta löytynyt.

Janne Pekkala ja Timo Nykyri valmistavat ruokaa makupaloissa 2001.
Makupalat-kokit tekevät rosepippurilla maustettua spaghettia. Janne Pekkala ja Timo Nykyri valmistavat ruokaa makupaloissa 2001. Kuva: Yle kuvanauha janne pekkala
Makupalojen euroruokaa eli lenkkimakkaraa mozzarellalla ja pestolla. Lisukkeena spaghettia ja tomaattikastiketta.
Makupalojen fuusiokeittössä kohtaavat Suomi ja Italia. Makupalojen euroruokaa eli lenkkimakkaraa mozzarellalla ja pestolla. Lisukkeena spaghettia ja tomaattikastiketta. Kuva: Yle kuvanauha spaghetti
Karamellisoituja omenoita ja päärynöitä.
Karamellisoituja omenoita ja päärynöitä vadelmien kera. Karamellisoituja omenoita ja päärynöitä. Kuva: Yle kuvanauha päärynöitä
Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto