Hyppää pääsisältöön

Merisää on radiotiedotteiden klassikko

Kuuluttaja Pentti Fagerholm lukemassa tiedotteita.
Kuuluttaja Pentti Fagerholm lukemassa tiedotteita. Kuuluttaja Pentti Fagerholm lukemassa tiedotteita. Kuva: Kalevi Rytkölä/ Yle kuvapalvelu radion studio

Yksi radion tunnetuimmista ja seuratuimmista tiedotteista on merisää. Viisi kertaa päivässä lähetettävä säätiedotus merenkulkijoille on samalla yksi pisimpään ohjelmistossa ollut tiedotus. Merisään mittauksesta ja tiedotteen tekemisestä vastaa ilmatieteen laitos. Se on osa Yleisradion viranomaistiedottamista.

Ensimmäisen kerran säätiedotus merenkulkijoille lähetettiin Hanko-radiossa 15. maaliskuuta vuonna 1926. Vaasa-radio ja Viipuri-radio tekivät pian samoin perässä. Radiosta lähetetyt säätiedotukset ja myrskyvaroitukset ovat olleet arkipäivää tuosta päivästä lähtien. (Seppinen 1988, 137)

Suomen rannikon säätietoja mitataan 39 rannikkoasemalla. Ilmatieteen laitos päivittää säätiedot sääasemilta parhaimmillaan 140-150 kertaa päivässä. Asemilta ilmoitetaan lämpötila sekä tuulen suunta ja nopeus, elleivät tekniset ongelmat ole estäneet mittauksia. Osalta asemista ilmoitetaan lisäksi näkyvyys.

Merisään yhteydessä tiedotetaan lisäksi meriveden korkeus Suomen merialueilta 14 mittauspisteestä sekä merkitsevä aallonkorkeus pohjoisella Itämerellä. Jos Itämerellä tai Saimaalla ilmenee jäätä, ilmoitetaan myös Merentutkimuslaitoksen jäätiedotus merenkulkijoille sekä satamakohtaiset liikennerajoitukset. Helatorstaista lokakuun alkuun lähetetään kerran päivässä myös veneilysää.

Nykyään sääasemat toimivat automaation voimin. Kotkan Kirkonmaalla oli viimeinen puolustusvoimien ylläpitämä merisääasema, jossa varusmiehet kirjasivat havaintoja. Sen toiminta loppui vuonna 2013.

Radion säätiedotuksia merenkulkijoille neljällä vuosikymmenellä

Vuoden 1988 Radio- ja televisiotoimittajien liiton lakon aikana radiosta jäi pois kaikki muu paitsi "pim-pam-pulla" eli väliaikamerkki ja merisää. Yleisradion ulkomaanpalvelu lähetti musiikkinauhaa kaukomaiden aaltopituuksien säilyttämiseksi, mutta sitä ei kuultu Suomessa. Lakko kesti kolme viikkoa.

Jalkapallopiireissä merisäästä tuli eräänlainen klassikko, kun tiedotukset keskeyttivät usein jalkapallokierroksen. Joskus merisää katkaisi otteluiden selostuksen kesken kutkuttavan tilanteen. Näin tapahtui muun muassa jalkapallon MM-karsintaottelussa Norja-Suomi vuonna 1997, kun Suomi meni johtoon 1-0 merisäätiedotuksen aikana. Lopulta ottelu päättyi tasapeliin 1-1.

Joskus merisäätiedotuksissa asemien tiedot puuttuvat. Tähän syitä saatta olla monia, kuten viat tuulianturissa, ongelmat aseman energiajärjestelmissä tai tietoliikenneyhteyksissä. Vuonna 2011 Prisma studio -ohjelmassa selvitettiin, miten rannikkoasemien säätiedot saadaan ja mikä on yleisin syy jos tiedot puuttuvat.

Artikkelin lähteenä on käytetty Ilkka Seppisen kirjaa Ilmatieteen laitos 1838-1988. (Ilmatieteen laitos 1988)

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto